”Eläkeläisenä ei ole varaa suurempaan lahjaan”

20 vai 100 euroa valmistujaislahjaksi? Vai sittenkin koru? ET-lehden lukijat kertoivat mielipiteensä rahalahjasta. Mutta mitä mieltä sinä olet: voiko juhliin mennä ilman lahjaa?Lue koko juttu

”Eläkeläisenä ei ole varaa suurempaan lahjaan”

Kommentit (20)

Mitä saa 20 eurolla? Tuo on melkein jo pilkantekoa, sopii ehkä lapsen 10 vuotis lahjaksi. Mene vaikka jonkun kanssa kimppaan niin tuntuu lahjasummakin suuremmalta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Olen surullinen anonyymi  12.56, kirjoituksesta. Minusta lahja oli se suuri tai pieni on arvokas. Itse arvostan muistamista. Vaikka itse neulotut  illasikat. Minusta tehdään rahasta välittämisen mitta. 20 euroa on hyvä lahja. Jos ei riitä niin seuraavaa on turha oottaa. Rakkautta lähimmäiset!

Nyt oli kyse rahasta. Itse kudottuihin villasukkiin liittyy varmasti muutakin kuin niiden rahallinen arvo.Kylmä tosiasia on se että vaikka lahjanantaja arvostaisikin 20 euron lahjaansa niin lahjansaaja saattaa olla erimieltä. Varsinkin nämä ylioppilaat ja vastavalmistuneet ovat tottuneet suurempiin summiin.

Ano12.56.

Hyvä antaa vähästäänkin (vähän, kun ei ole enempään varaa), paha ei paljostakaan (paljon). Kyllä 20 e on jollekin suuri raha. On 'pikkuisen' eri asia, jos on eläke bruttona 800 e tai palkka 4000 e. 5% näistä on 40 e ja 200 e. Molemmat maksavat vuokrat ja syövät yms., eläkeläinen pulittaa vielä todennäköisesti suuremmat lääkäri- ja lääkekulut.

" Varsinkin nämä ylioppilaat ja vastavalmistuneet ovat tottuneet suurempiin summiin."

Ketkäs heidät on suuriin summiin totuttaneet? Jos on pienet tulot, ei niistä voi paljoa antaa. Kuitenkin toivotuin lahja on raha. Monella voi lisäksi olla monta muistettavaa. Pitääkö pienituloisen olla kuukausi syömättä tai yksinkertaisesti olla menemättä juhliin? Tiedän niitäkin, jotka juuri tuosta syystä ovat jättäneet juhlat väliin.

Minulla on monta sisarusta ja heillä on useita lapsia. Olen näiden lasten täti ja suhde heihin on jäänyt etäiseksi, joitain heistä en ole nähnyt vuosikausiin. Nähtävästi sisarusteni pyynnöstä näiltä lapsilta kuitenkin tulee sitten kutsut lakkiaisiin, häihin ja muihin vastaaviin juhliin. Koen tämän äärimmäisen rasittavana. Olen tiukilla eläkkeeni kanssa, varaa ei ole mihinkään ylimääräiseen menoon. Vaikka jätän juhlat väliin niin silti on paha mieli kun tuntuu, että rahaa olisi silti pitänyt lähettää. Usein kutsuissa on nimittäin pankkitili, jonne lahjarahan voi lähettää. En tiedä kuinka tarkkaan syynäävät, kuka on lähettänyt rahaa ja paljonko. Onko sillä oikeasti väliäkään kun eivät ole muutenkaan välittäneet pitää minuun yhteyttä.

Kurja ja sivistymätön tapa tuo pankkitilin ilmoittaminen, lakkiaisten ja häiden yhteydessä. Kutsu on siis luettava: "Osta nyt pääsylippu häihimme, maksaa voit tilille xxx."

Luojan kiitos, ei tänä keväänä/kesänä kutsua mihinkään juhlaan, kun niin vaikeaksi on mennyt. Lahjarahan lisäksi tulevat vielä vaatteiden ja kenkien hankinta, matkakustannukset...

Kun sisarustemme lapsista joku valmistuu tai pääsee ripille on meillä tapana läheisten sukulaisten kesken kerätä rahaa koruliikkeen lahjakorttiin. Jokainen antaa varojensa mukaan, korttiin laitetaan kaikkien nimet huolimatta siitä paljonko on lahjoittanut. Näin nuori saa pysyvän ja arvokkaan lahjan johon kukin on panostanut omien kykyjensä puitteissa.

Tulin takaisin kun unohtui sanoa jotta itsetehdyt villasukat ovat varmasti mukava lahja jokaiselle, niille on aina käyttöä. Persoonallinen häälahja on myös villikset sulhaselle ja morsiamelle.

Niin,näistä lahjoista.Tunnustan,etten ole koskaan ottanut niistä mitään´pattia´.-Varojeni mukaan niitä olen laittanut.

Aikoinaan kun oli seitsemätkin juhlat kesässään,pakko oli lahjan rahallista määrää pienentää.

Nykyisin ei ole paljon muuta kuin lastenlapsien+heidän vanhempien muistamiset jouluisin ja syntymäpäivisin.-Niin ja pyöreitten vuosien juhlijat.

Tänä kesänä on yhden läheisen rippijuhlat Juhannuksena.So.yksi ruusu ja rahalahja.

Laitan 20e yleensä valmistujaisiin, rippilapselle laitan myös mutta vähemmän, yleensä jokapaikkaan on nykysin raha-lahja toive. Eihän se 10e yksinään ole mitään, mutta kun jokainen vieras tai sukulainen laittaa edes 5e niin siitähän isossa suvussa kerääntyy paljon, olen sen omin silmin nähnyt kun nuori leventeli monen sadan euron rahalahjallaan. Vähän hirvitti, kohta ei riitä mikään hänelle, kun tottuu suureen rahamäärään. Sekin on väärin lasta kohtaan.

Vierailija

Kurja ja sivistymätön tapa tuo pankkitilin ilmoittaminen, lakkiaisten ja häiden yhteydessä. Kutsu on siis luettava: "Osta nyt pääsylippu häihimme, maksaa voit tilille xxx."

Luojan kiitos, ei tänä keväänä/kesänä kutsua mihinkään juhlaan, kun niin vaikeaksi on mennyt. Lahjarahan lisäksi tulevat vielä vaatteiden ja kenkien hankinta, matkakustannukset...

Pari vuotta sitten veljenpojalta tuli kutsu häihin. En ollut ollut yhteydessä poikaan ainakaan 10 vuoteen niin että jos kadulla olisi vastaan tullut, en olisi tunnistanut. Kutsussa luki, että häälahjaa ei tarvitse tuoda mutta häämatkaa voi avustaa haluamallaan summalla ja sitten kutsussa oli pankkitili. Laitoin tilille 50 euroa ja menin häihin kun ajattelin, että olisi kiva tavata sukulaisia pitkästä aikaa. Häissä tajusin, että olin "se sukulaissuhteen takia pakosta kutsuttu" ihminen (niin kuin moni muukin eno,setä ja täti). Sulhasen kanssa en vaihtanut muuta sanaa kuin kiitin kutsusta kun hääpari toivotti tervetulleeksi tilaisuuteen. Mitään kiitoskorttia saati hääkuvaansa eivät lähettäneet. Jotenkin jäi paha mieli koko hommasta.

Vierailija

20 euroa riittää aivan maniosti. Älyttömyyksiin menee kaikki lahjahössötykset.

Totta   - jos nykyään täytyy ostaa lahja nuorelle, niiden toiveet ovat käsittämättömät.

parasta on olla mukana kimppalahjassa.

hyvä ettei lentokeonetta joku keksi pyytää itselleen!

Vähän ihmettelen, että joku villasukkia antaisi häälahjaksi. Ei kai nyt sentään ihan tosissaan... antajasta ehkä hyvä idea mutta tokkopa niitä yhteen menevä pari ensimmäisenä uudessa huushollissaan tarvitsee. Jos ei anna rahaa niin enemmin sitten jotain kotitaloustavaraa.

Kuuluu hyviin käytöstapoihin lähettää jälkeenpäin kiitoskirje, jossa on lakkiaiskuva tai hääkuva. Ymmärrän mielipahan jos sellaista ei tule.

Juhlatilaisuuksia on monenlaisia. Kuten on lahjoja ja antajia. Jokainen tilanteensa mukaan. En ole mökinmuori, siis ilolla luvin hänen juttunsa. Minä jakelen itse neulomiani sukkia. Itse toivon saavani  vain pientä muistamista ja ilolla panen pöydän koreaksi, kun saan ystäviä koolle.

Jotain rajaa nyt

No onhan se nyt kuitenkin tyhjää parempi. Minusta se on kuitenkin ihan lahjanantajan asia paljonko hänellä on vaikkapa varaa antaa lahjaksi.. Jos 20€ on pilkan tekoa, niin se ei välttämättä ole sitä lahjan antajalle, jos hän senttejä venyttäen luovii kuukaudesta toiseen. Tämä on tilanne monella esim pientä eläkettä saavalla. Niitä voi sitäpaitsi olla useita muistettavia samana keväänä. Eikö kuitenkin kaunis ajatus ole tärkein. Ei kai nämä rahalahjat nyt kuitenkaan mitään pakollisia ole. Hieman nöyryyttä kehiin nyt uudet ylioppilaat. Olkaa kiitollisia kaikista muistamisista. Pelkkä korttikin pitäisi jo riittää. Pois ahneus. Toisella puolen Suomea asuvan sisaruksen tyttärentyttärelle(jota en ole edes nähnyt koskaan ja tulee kutsu), niin en aio 10€ enempää lahjoittaa, kun en mene juhlaankaan.

Naapuri

Meillä mietitään nyt yo-lahjaa. Kyseesä naapurin tyttö jota emme tuntisi jos vastaan tulisi. Vanhemmat kutsuivat juhlaan, outo tilanne. Riittääkö lahjaksi 30-40 € ja ruusu?

Vierailija

Naapuri kirjoitti:
Meillä mietitään nyt yo-lahjaa. Kyseesä naapurin tyttö jota emme tuntisi jos vastaan tulisi. Vanhemmat kutsuivat juhlaan, outo tilanne. Riittääkö lahjaksi 30-40 € ja ruusu?

Ainahan sitä voi keksiä jotain muuta menoa ja sanoa, ettei valitettavasti voi tulla kun on jo sovittuna muuta. Sitten vain vaikka retkelle koko päiväksi niin ette ole kotosalla. Minusta on turhuuden turhuutta antaa lahjoja täysin tuntemattomalle ihmiselle mutta jos välttämättä haluatte mennä niin ruusu riittää. Muistuu tässä mieleeni, että kun itse sain yo-lakin niin sain yhden ruusun veljeni tulevan vaimon äidiltä (jota en tuntenut aiemmin) ja olin todella "otettu" siitä ruususta.

Vapaaherratar

Kun on kyse nuoresta ihmisestä, raha on aina varmin lahja, koska sen voi käyttää niin kuin itse haluaa, ja siitä nuorella on yleensä suurin puute. Ei ole väliä, minkä verran yksittäinen vieras lahjoittaa, koska nuori saa rahalahjoja monelta taholta.

Varsinaisen lahjan hankkimiseen pitäisi kuitenkin tuntea "juhlakalu" sen verran paremmin, että tietäisi, mitä häneltä puuttuu tai mitä hän itse toivoo ja ostaa vaikka kimpassa muiden kaukaisempien sukulaisten kanssa, jos toivomukset ovat yhdelle rahoittajalle ylimitoitettuja.

Jos ei osallistu juhlaan, ei tarvitse antaa rahaa lahjaan eikä ostaa mitään - jos jotenkin haluaa muistaa, voi lähettää kortin tai vaikka kukan.

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat