Vieläkö Hota-pulveri tepsii?
klo 11:22 | 28.6.2016
Hotaa, valeriaanaa tai kamferia. Muistatko nämä vanhat lääkkeet? Entä tepsisivätkö ne enää nykyajan kipuilijaan?Lue koko juttu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hotaa, valeriaanaa tai kamferia. Muistatko nämä vanhat lääkkeet? Entä tepsisivätkö ne enää nykyajan kipuilijaan?Lue koko juttu
Sivut
Mamma käytti kamferitippoja sokeripalassa,en tiedä mihin vaivaan.Itse käytin hyväsalvaa poikani vaippaihottumaan.Hän syntyi -69.Eipä siihen aikaan muita vauvarasvoja ollut.
Meillä kotona isäni äiti valitti aina vaivojaan,vaikka niitä ei kovin ollutkaan.. Voi voi kun särkee päätä ,oli jokapäiväinen itkuvirsi. Hotapulveria kului. Apteekki oli kaukana kirkolla ja äitini keksi laittaa hota pakkauksiin ruisjauhoja ja täydestä meni. Me kakarat kyllä hihiteltiin kun mummo nappasi naamaansa ruisjauhot ja sanoi kohta että kyllä helpotti säryt.. Sitten oli lääke joka auttoi ihan mihin vaan. Muistaakseni Turun tuomiokirkon tipat tai linjamentti. Siitä en ole lapsuuteni jälkeen kuullut siis viiteenkymmeneen vuoteen..
Nämä ovat kaikki tuttuja tuotteita. Iso-äiti käytti niitä. Hän otti Hota-pulveria illalla kun päivän töistä paikat pakotti.
Hotaa on käytetty, samoin Pervitiniä. Kamferitipat sokeripalassa auttoivat huonoon oloon ja vatsavavoihin sain usein Thilemanin tippoja.
Sotaveteraani-ukkini käytti Hotaa päivittäin, tuntui auttavan jokaiseen vaivaan, krapulaankin. Olen ollut allerginen pikkuvauvasta saakka ja käsien ihottumaa voideltiin Hyvällä Salvalla. Se ei tehonnut, mutta muutakaan ei ollut tarjolla. Sitten myöhemmin vatsavaivoja hoidettiin Thilemannin tipoilla. Ruokalusikkaan laitettiin maitoa ja siihen tipat. Kyllä oli hyvänmakuista ja helpotti muutenkin.
Oma mummoni laittoi vielä 90-luvulla kamferttia sokeriin ja syötti meille muksuille sitä. 2000-luvulle päästyään hän vaihtoi tipat sellaisiin pieniin, pyöreisiin pillereihin, vähän saman mallisia kuin jotkut eucalyptus-karkit. Niitä sitten imeskeltiin. Olivat ihan kivikovia eivätkä meinanneet millään mennä loppuun. En tiedä, mistä edes aineita hommasi. Nyt hiljattain edesmennyt nainen eli vähän yli 90-vuotiaaksi ja vieläpä hyväkuntoisena kotonaan, joten ehkä hänen kaikki troppinsa eivät ihan huuhaata olleet. Ei kuitenkaan muilta osin ollut mitenkään poikkeuksellisen liikunnallinen tai äärettömän tervettä ruokavaliota noudattava ihminen.
Olen itse saanut kovaan yskään lääkkeeksi pikiöljyä tippoina maidon seassa. Kauhean väkeviä, tervalle haisevia tippoja, maito vähän lievitti makua että sai nieltyä. Kyllä ne vaan kummasti auttoivat yskään.
Myös ruotsintipat oli hyvin suositut meillä. Vähän kun yleislääke joka vaivaan. Kamferttia saa onneksi vielä nykyäänkin apteekeista. On kuulemma hyvä rohto heikotukseen ja etenkin vanhoilla ihmisillä sydämen vajaatoiminnalle tueksi.
Myös kamferisalvaa oli. Sitä laitettiin nenän alle, kun tuli lentsu.
Ja muistattekos sinkkipastan?
Tosiaan, sinkkipastaa oli meillä ihan niiltä ajoilta kun muistan. Pieni peltinen rasia, jossa vaalea kierrekansi. Valkoista tahnamaista ainetta, jota laitettiin hiertymiin ja kaikenlaisiin iho-oireiluihin.
Äitini kertoi saaneensa naapurin emännältä vinkin sinkkipastasta, kun vanhimmalla veljellä oli ollut ihan pikkuisena taiveihottumaa.
Onkohan sinkkipastaa enää olemassa ?
En ole sinkkipastaa löytänyt, vaikka olen hakenutkin. Sikäli hassua hakeakin, kun inhosin sitä lapsena sydämeni pohjasta :-)
Se oli niin tuhrivaista valkoista mönjää ja sitä piti laittaa huuleenkin kun tuli rupi (nykykielellä varmaan herppes).
Meillä oli sitä sellaisessa valkoisessa tuubissa, jossa oli sininen teksti. Saattoi olla melkolailla vanhaa, kun olen neljäkymmenluvun lopulla syntynyt iltatähti ja samaa pastaa oli laapittu varmaan jo vanhemmille sisaruksilleni.
50-luvulla olin tätini ja serkkuni kanssa Helsingissä Hämeentiellä yleisessä saunassa. Siellä oli iso löylyhuone ja tätini ja serkkuni viihtyivät siellä, enkä kehdannut lähteä sieltä pois ennenkuin minulla oli todella huono olo. Menin pukuhuoneeseen ja pyörryin sinne penkille. Minulle annettiin siellä sokeripala johon oli kaadettu kamferttitippoja. Tädille mentyämme hänen miehensä lääkitsi vielä minua kahdella sokeripalalla joissa oli kamferttitippoja. Muistan vieläkin tippojen maun.
Onko muilla kokemuksia hiusten vahvistamisesta kalanmaksaöljyllä?
Minulla oli ohuet hiukset ja mummoni hieroi hiuksiini kalanmaksaöljyä. Se kuulemmma vahvisti hiuksia.
En muista oliko siitä mitään hyötyä.
Löytyy moista. Zinkosal -nimellä löytyy apteekeista ainakin. Sairaaloissa nähnyt Tenan sinkkivoidetta. Melkoista tököttiä on.
Mistä voisi tilata.
mistä voisi ostaa näitä vanhoja lääkkeitä?
Inosemzeffin tipat olivat supertehokasta ainetta. Ei aikaakaaan, kun oli ripulit tiessään...ja toimi todella nopeasti.
Kyllä löytyy. Apteekista kun kysäiset sinkkivoidetta niin ainakin yliopiston apteekissa on, sekä lapsille tarkoitettua ja vahvempaakin.
Ulkomailla asuessa löytyi Sudocrem niminen sinkkoi voide joka tehoaa oikeasti kaikenlaisiin ihottumiin yms...
Äitini täti, vanhapiika käytti Hotaa joka päivä. Postimies toi sitä hänelle monta kertaa viikossa. Täti oli ankara uskovainen, ei hyväksynyt alkoholia eikä tupakkaa. Hotapulverin suuhunsa nakattuaan hän muuttui pian iloiseksi ja suorastaan riehakkaaksi.
Nyttemmin, kun tiedän, että Hota sisälsi huumetta, ymmärrän sen hyvin. Äitini kielsi ankarasti tätiään antamasta sitä minulle. Äiti oli lottana neljä vuotta ollessaan saanut sitä sekä pervitiiniä pysyäkseen valveilla ilmavalvonnassa. Hän sanoi meille lapsilleen, ettei meidän koskaan pitäisi käyttää tällaisia aineita. Hän kertoi tulleensa niitä otettuaan ihan toiseksi ihmiseksi, maailma pyöri omituisesti ja hän näki outoja kuvia. Selvästi Suomen armeija silloin syötti huumaavia aineita rintamalle lähetetylle sotilaille sekä lotille.
Törmäsin samaan, kun hain 1970- luvulla laihdutuslääkettä TK:sta. Viikon kuluttua pillereien ottamisesta oli itkuinen, kaatuilin, oksensin ja menetin joskus tajuntani. Mieheni pakotti minut yksityiselle lääkäriasemalle, jossa todettiin, että ottamani lääke sisälsi amfetamiinia. En laihtunut, psyykeni vain kärsi pahoin. Samoin kävi entiselle missille, Virpi Miettiselle. Hän koki samanlaisia oireita.
Ei Hota sisältänyt huumeita. Toki, jos sitä on käytetty Pervitinin kanssa (metamfetamiini), on ymmärrettävää, jos pää on mennyt sekaisin. 1970-luvun laihdutuslääkkeet olivat myös usein amfetamiinia tai sen johdannaisia.
Ei ainakaan Hota pulveria löydy sen nimisenä,ei löytynyt millään muullakaan nimellä meidän apteekista.Kamferitippoja sen sijaan saa vielä ja mikstuuraa.
Hotaa en muista linimenttinä,mutta pulverina kyllä tuli syötyä ja erittäin vahvaa särkylääkettä löytyi aina lääkekaapista.Samoin löytyi kamferi-ja mikstuuratippoja.Hyvä salva kuului myös voiteisiin. Nykyään ei edes taida olla noita Hota pulvereita myynnissä,mutta onneksi on muita tehokkaita lääkkeitä.
Sivut