Kommentit (14)

Vierailija

Kaikki nuo asiat ovat oikein ja totta, mitä haastattelun pätkä sisälsi. Missä tapahtuu se ajatuksen kääntyminen, että vanhuus onkin taakka ja taloudellisesti tuottamaton. ? Onko ikäihmisillä itsellään tapana väheksyä omaa olemistaan ja oikeuttaan elää vanhuksena? Kunnissa olevat vanhustyöntekijät ja toisaalta heidän töistään päättävät henkilöt, miten he suhtautuvat vanhuuteen?

Meiltä on hävinnyt kolmen sukupolven yhteys. Lapset viedään tarhaan, työikäiset ovat töissään ja isovanhemmat lojuvat huoneissaan joko hyvässä kunnossa tai sitten vuoteenomina. On paljon perheitä, joissa ei ole mitään yhteyttä sukupolvien yli. Minusta se on jo syy,  miksi vanhuus tulee vieraaksi ja ikäänkuin ikäväksi pakoksi. Kun mummut ja papat ovat tiiviissä yhteydessä lapsenlapsiin, saa isovanhemmat samalla liikuntaa ja päänkin käyttämistä, koska lapsilla on pelejä ja ipadit ym. Samalla lapsenlapset suhtautuvat luontevasti heihin eikä taida niin helposti tapahtua sitä, että isovanhemmat unohdetaan.

Näitä ajatuksia tuli mieleen, kun olen mummi ja lapsenlapset ovat usein meillä, samoin käyvät toisellakin mummilla. En usko että nämä  lapset ainakaan unohtavat mummejaan ja pappojaan.

Mökin muori
Seuraa 
Liittynyt8.5.2014

Ihmissuhteet ovat mitä moninaisempia.

Soittaessani lapsenlapselleni hän oli ystäviensä seurassa. Puhelun päätyttyä eräs ystävistä kysyi kuka soitti. Kuultuaan vastauksen hän ihmetteli jotta soittaako sun isoäiti sulle? Mun isoäiti ei soita koskaan mulle, ei sillä ole varmaan edes mun puhelinnumeroakaan.

Silloin minua hyysi, miten surullista....

Vierailija

Vanhuusko etuoikeus? Olen eri mieltä. En näe mitään hienoa siinä että voimat heikkenevät, tulee erilaista kremppaa, muisti huononee ja kaikki toiminta hidastuu, olet vain tiellä joka paikassa. Etuoikeus, sensijaan,  on saada kuolla pois ajoissa, ettei ole yhteiskunnaan rasitteena eikä tarvitse kitua sängyn pohjalla vuosikausia toisten armoilla.

Vierailija

Luin juuri puhelinhaastatteluna tehdystä tutkimuksesta, jonka tulos on, että vanhoilla asiat ovat hyvin.

Sitä tulosta hehkutti myös tv:ssä ja Helsingin Sanomissa Thl:n johtaja Marja Vaarama.En usko, että tuo tutkimus kertoo totuutta. Kuinka moni vanhus alkaa puhelimessa kertomaan äkkiseltään ongelmistaan vieraalle ihmiselle?!!! Minä ainakin häkeltyisin vieraan ihmisen kysymyksistä puhelimessa niin, että vastaukset eivät vastaisi realiteettia. Kuinka moni huonokuntoinen vanhus edes vastaa puhelimeen? Mistä tiedostoista on valittu numerot kenelle on soitettu?

Mutta luulenkin, että on ensiksi valikoitu kenelle soitetaan, eli siis parempikuntoisille, niin saadaan halutunsuuntainen vastaus ja halutunsuuntainen tulos tutkimukselle. 

Nykyäänhän vanhukset haluttaisiin kaikenlaisella aivopesulla unohtaa kuluttamasta yhteiskunnan varoja, kun nykyisten lasten itsekkäiden vanhempien suorastaan paapominen on kaikessa etusijalla. Heille ei näytä mikään riittävän. Nuorenahan sitä pitäisi jaksaa, niin ennen ajateltiin. Mutta  aina nykyiset lasten vanhemmat  vain vaativat yhteiskunnalta lisää ja lisää. Heillä on pitkä lista etuja, joista me vanhemmat ihmiset emme ole edes osanneet unelmoida. Ja heidän vaatimuksisiinsa vastataan aina myönteisesti. Jostain ne varat pitää kuitenkin saada. Mistähän? Vanhusten peruspalveluista. Jotta se onnistuu, pitää, aivopestä ihmisten näkemykset, kuin sadusta "Keisarin uudet vaatteet". Ja se taas onnistuu kun tehdään  tutkimus, jonka kohteet valikoidaan ja saadaan haluttu tulos.

Esim. Malmin terveysasemalta (Hki) ei saa vastaanottoaikaa vanhempi ihminen (yli 70 v.), vaikka verenpaine huitelee tosi korkeissa lukemissa, jotka voivat aiheuttaa aivo- ja sydäninfarkia yms. Lääkäri käski tulla syyskuussa, jotta aloitetaan lääkitys. En saanut muutamasta yrituksestäni huolimatta aikaa lääkärille, sitten ajanvarauksessa ohjattiin terveydenhoitajalla, joka höpötettyään niitä näitä, (ne ei auta minua) sanoi,  yritä  vaikka maaliskuussa lääkärille. Ohjataanko tällä yksityislääkärille, vai siihen pahempaan vaihtoehtoon?

La mer
Seuraa 
Liittynyt24.8.2015

 

Vierailija 9.12.2014 klo 11:485/5

Luin juuri puhelinhaastatteluna tehdystä tutkimuksesta, jonka tulos on, että vanhoilla asiat ovat hyvin.

Sitä tulosta hehkutti myös tv:ssä ja Helsingin Sanomissa Thl:n johtaja Marja Vaarama.En usko, että tuo tutkimus kertoo totuutta. Kuinka moni vanhus alkaa puhelimessa kertomaan äkkiseltään ongelmistaan vieraalle ihmiselle?!!! Minä ainakin häkeltyisin vieraan ihmisen kysymyksistä puhelimessa niin, että vastaukset eivät vastaisi realiteettia. Kuinka moni huonokuntoinen vanhus edes vastaa puhelimeen? Mistä tiedostoista on valittu numerot kenelle on soitettu?

Lainaus edellisestä.

 

Paljolti olen samaa mieltä edellisen kanssa. Kyllä tämä "tutkimus" on tehty tarkoitushakuisesti tai sitten haastattelijalla on kovasti ruusunpunaiset lasit päässään. Voi sanoa että esitetyt asiat pitää paikkansa hyväkuntoisilla ja hyvätuloisilla vanhuksilla.

On täysin unohdettu ne vanhukset, jotka ovat leipäjonoissa, Hurstin Isenäisyyspäivän juhlassa ja tuhannet kodittomat. Samoin ne sairaat ja pienituloiset eläkeläiset, jotka kamppailevat toimeentulonsa puolesta elämän ja kuoleman rajamailla.

Pidän THLn ylijohtajan lausuntoa täysin valheellisena.

Vierailija
La mer

 

Vierailija 9.12.2014 klo 11:485/5

Luin juuri puhelinhaastatteluna tehdystä tutkimuksesta, jonka tulos on, että vanhoilla asiat ovat hyvin.

Sitä tulosta hehkutti myös tv:ssä ja Helsingin Sanomissa Thl:n johtaja Marja Vaarama.En usko, että tuo tutkimus kertoo totuutta. Kuinka moni vanhus alkaa puhelimessa kertomaan äkkiseltään ongelmistaan vieraalle ihmiselle?!!! Minä ainakin häkeltyisin vieraan ihmisen kysymyksistä puhelimessa niin, että vastaukset eivät vastaisi realiteettia. Kuinka moni huonokuntoinen vanhus edes vastaa puhelimeen? Mistä tiedostoista on valittu numerot kenelle on soitettu?

Lainaus edellisestä.

 

Paljolti olen samaa mieltä edellisen kanssa. Kyllä tämä "tutkimus" on tehty tarkoitushakuisesti tai sitten haastattelijalla on kovasti ruusunpunaiset lasit päässään. Voi sanoa että esitetyt asiat pitää paikkansa hyväkuntoisilla ja hyvätuloisilla vanhuksilla.

On täysin unohdettu ne vanhukset, jotka ovat leipäjonoissa, Hurstin Isenäisyyspäivän juhlassa ja tuhannet kodittomat. Samoin ne sairaat ja pienituloiset eläkeläiset, jotka kamppailevat toimeentulonsa puolesta elämän ja kuoleman rajamailla.

Pidän THLn ylijohtajan lausuntoa täysin valheellisena.

Täysin samaa mieltä.-Tosi "yksisilmäinen" lausunto THL:n johtajalta.-Suosittelisin "kenttätyöhön" jalkautumista, mm Hurstin leipäjonoista voisi aloittaa, kun myös syrjäseudun yksinäisistä, Kelan eläkeiden varassa elävien, enempi tai vähempi sairaiden vanhusten luota. Sitten kai voisi puhua kokemuksen rintaäänellä.

Vierailija

Taidan olla sitä mieltä, että ei se ihan noin ihanteellista ole kuin esitetään. Onko tuo vastaus, väärä kaiku, vastakaikua vanhojen välinpitämättömästä hoidosta ja niukasta, köyhästä elämästä? Luulen, että niin on, väkisin väännetty.

Vanhuus on silloin etuoikeus, jos siitä voi  nauttia, suhtkoht terveenä ja taloudellisesti toimeen tulevana.

Mutta moniko ikäihminen on noinkin terve? Moniko on ymmärtänyt terveen elämän edun silloin kun elämä oli kiihkeimmillään, silloin kun suoritettiin montaa asiaa yhtaikaa. Ja monelleko se on ollut mahdollista? Monet ovat ne "ylimääräiset" rahansa laittanut mieluummin näyttävään elämään ja matkusteluun, kesämökkiin ja niin edelleen ja pihdanneet terveestä ravinnosta ja muutenkin terveestä elämästä. Terveellinen elämä ja hyvät geenit antaa meille hyvän vanhuuden, jos antaa.

Minä olisin täysin tyytyväinen jos, jos niin, jos sitä, jos olisin ollut itsekkäämpi. Jos minulle tulee kurja vanhuus, voin syyttää vain itseäni ja politiikkaa, heheeeehe.

Vierailija
Vierailija

Vanhuusko etuoikeus? Olen eri mieltä. En näe mitään hienoa siinä että voimat heikkenevät, tulee erilaista kremppaa, muisti huononee ja kaikki toiminta hidastuu, olet vain tiellä joka paikassa. Etuoikeus, sensijaan,  on saada kuolla pois ajoissa, ettei ole yhteiskunnaan rasitteena eikä tarvitse kitua sängyn pohjalla vuosikausia toisten armoilla.

Tuollaiseen itsekkääseen laiskaan väitteeseen kaatuu monen muunkin mieli, kun ei ole ajoissa itseään kunnioittanut, on syönyt väärin, ei ole liikkunut. Pitkästä iästä nauttiminen tulee vain sen kautta, että olemme olleet hieman epäitsekkäitä, pitäneet kunnostamme huolta koko eliajan, eläneet ilman tupakkaa ja päihteiä yms. Tuo alkaa ola todistettavissa ihan silminnähden ja henkilökohtaiseti, elämänkokemuksen kautta.

Vierailija

"Tuollaiseen itsekkääseen laiskaan väitteeseen kaatuu monen muunkin mieli, kun ei ole ajoissa itseään kunnioittanut, on syönyt väärin, ei ole liikkunut". 

Nyt ei ollut kyseessä mitkään väitteet syömisestä tai juomisesta. Nyt keskustellaan THLn pääjohtajan julkaisemasta tutkimuksesta, jossa meidän vanhusten hyvinvointia liioitellaan.

Jos tämä on THLn oma tutkimus niin tottakai se on myönteinen. Kukapa sitä omaa vihreää oksaansa  likaisi.

Vierailija
La mer

 

Vierailija 9.12.2014 klo 11:485/5

Luin juuri puhelinhaastatteluna tehdystä tutkimuksesta, jonka tulos on, että vanhoilla asiat ovat hyvin.

Sitä tulosta hehkutti myös tv:ssä ja Helsingin Sanomissa Thl:n johtaja Marja Vaarama.En usko, että tuo tutkimus kertoo totuutta......

 

Paljolti olen samaa mieltä edellisen kanssa. Kyllä tämä "tutkimus" on tehty tarkoitushakuisesti tai sitten haastattelijalla on kovasti ruusunpunaiset lasit päässään. Voi sanoa että esitetyt asiat pitää paikkansa hyväkuntoisilla ja hyvätuloisilla vanhuksilla.........

 

 

 

Lainaan kommenttejanne, kun olen samaa mieltä tutkimustuloksesta. Ei mitenkään voi yleistää, että vanhuus on etuoikeus ja kaikki on maassamme hyvin vanhuksilla ja ikääntyvillä. Ei varmasti ole kaikilla asiat hyvin ja sen nämä korkeassa asemassa olevat tutkijat ja päättäjät tietävät varmaan ihan hyvin. Kansalle vaan syötetään tarinaa, että valitukset vähentyisivät ja huonosti voivat syyllistäisivät itseään, kun eivät ole ajoissa osanneet hoitaa omaa kuntoaan ja asioitaan siihen malliin, että nyt olisi ne paljon mainostetut ihanat vanhuuden päivät.

Ennen eläkeikää monet joutuvat työttömiksi, sairastuvat työn rasitusten takia tai muuten ei ole mahdollista satsata omaan hyvinvointiin. Suomessa eletään eriarvoisina ja eläkkeelle siirtyminen menee myös eri raiteilla, monet tekijät vaikuttavat siihen millaiset olot vanhuudessa on.

Ylijohtajan tulisi toisten ylijohtajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa ajaa tiukasti asioita vanhusten kotona pärjäämisen ja heikompiosaisten tukemisen puolesta. Pitäisi pyrkiä avustamaan huonossa tilanteessa olevia ja tasaamaan olosuhteita varakkaiden ja köyhien välillä.

Yhteiskunnan tukea pitäisi olla jo ennen eläkkeelle siirtymistä. Ennalta ehkäisyä siihen ettei ihmiset joutuisi liian kovaan ahdinkoon terveyden- ja sairaudenhoidollisesti ja asumisolosuhteissaan ym. Ei vaan taida olla tutkijoille eikä rahakirstun vartijoille sellaiset asiat mieleen.

On johtajille kivempaa kertoa hymyhuulin, ettei yksinäisyyttä ja huonoa pärjäämistä ole todellisuudessa niin paljon kuin keskusteluista voi olettaa.

 

Vierailija
Vierailija

 

Meiltä on hävinnyt kolmen sukupolven yhteys.................... On paljon perheitä, joissa ei ole mitään yhteyttä sukupolvien yli. Minusta se on jo syy,  miksi vanhuus tulee vieraaksi ja ikäänkuin ikäväksi pakoksi.

Kun mummut ja papat ovat tiiviissä yhteydessä lapsenlapsiin, saa isovanhemmat samalla liikuntaa ja päänkin käyttämistä, koska lapsilla on pelejä ja ipadit ym. Samalla lapsenlapset suhtautuvat luontevasti heihin eikä taida niin helposti tapahtua sitä, että isovanhemmat unohdetaan.

Näitä ajatuksia tuli mieleen, kun olen mummi ja lapsenlapset ovat usein meillä, samoin käyvät toisellakin mummilla. En usko että nämä  lapset ainakaan unohtavat mummejaan ja pappojaan.

 

Näin sen pitäisi olla, että mummot ja papat eivät jää etäisiksi ja vieraiksi lapsenlapsille, mutta valitettavasti monien kohdalla ei toteudu.

Kaikki nykymummot ja papat eivät ole innostuneita olemaan lasten perheiden käytettävissä, vaan haluavat esim. matkustella ja viettää omaa, ansaitusti vapaata elämäänsä.

Toisaalta välimatkat saattaa olla niin pitkät, että tapaamiset jää lomien ja juhlapyhien hetkiin. Uusperheitä, eroja, perheiden sisäisiä riitoja, monenlaista ongelmaa löytyy nykypäivänä esteeksi kolmen sukupolven sujuvalle yhteydenpidolle. 

 

Vierailija

THL ja OECD eri linjoilla Suomen tuloeroista ja köyhyydestä
10.12.2014 11:01 Mikko Elo

Viime päivinä on ilmestynyt parikin mielenkiintoista selvitystä Suomen tuloeroista ja köyhyydestä yleensä.  Maanantaina THL (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) julkaisi oman tutkimuksensa ja pyrki lähinnä torjumaan väitteitä Suomen lisääntyneestä pahoinvoinnista.  Eilen taas kansainvälinen teollistuneiden maiden järjestö OECD (Organization of Economic Co-operation and Development) julkisti oman raporttinsa tuloeroista ja niiden vaikutuksista.  Erot THL:n ja OECD:n tutkimustulosten välillä ovat merkittäviä

THL vähättelee tuloerojen merkitystä

 

THL pyrkii osoittamaan, ettei Suomessa suinkaan ole siirrytty hyvinvointiyhteiskunnasta pahoinvointiyhteiskuntaan. THL suorastaan vähättelee sitä, että noin 20% suomalaisista voi pahoin, kun laitos toteaa, että neljä viidestä suomalaisesta kokee elämänlaatunsa hyväksi.  Ylijohtaja Marja Vaara toteaa myös sen itsestäänselvyyden, että etenkin kouluttamaton on muita selvästi useammin työtön, sairas tai yksinäinen.

Kulmakarvani hieman kohosivat, kun luin Vaaraman kommentin:"Herää kysymys, olemmeko hiljaisesti hyväksyneet sen, että suurin osa voi hyvin ja loput vedetään perässä." Jotenkin tämä lausunto huokuu suoranaista köyhien halveksuntaa: vedetään perässä.  Olikohan kommentti loppuun asti ajateltu?

 

OECD puhuu eri kieltä

 

OECD julkisti eilen raportin, joka tiivistettynä kertoo, että taloudellisen eriarvoisuuden lisääntyessä myös taloudellinen kasvu heikkenee.  OECD:n mukaan tuloerot syövät kasvua.  Suomi ja Ruotsi ovat maita, joissa tuloerot ovat kasvaneet eniten tarkastelujaksolla vv. 1985-2011.

OECD:n mukaan Suomen tuloerojen lisääntyminen on syönyt 20% talouskasvusta.  Raportti toteaa myös, että kuilu rikkaiden ja köyhien välillä teollistuneissa maissa on nyt suurempi kuin koskaan 30 vuoden aikana.  Laskelman mukaan rikkain kymmenes väestöstä OECD-maissa ansaitsee nyt 9,5 kertaa enemmän kuin köyhin kymmenes.  Vuonna 1985 rikkain kymmenes ansaitsi seitsemän kertaa enemmän.

 

Vierailija

THL ja OECD eri linjoilla Suomen tuloeroista ja köyhyydestä
10.12.2014 11:01 Mikko Elo

Viime päivinä on ilmestynyt parikin mielenkiintoista selvitystä Suomen tuloeroista ja köyhyydestä yleensä.  Maanantaina THL (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) julkaisi oman tutkimuksensa ja pyrki lähinnä torjumaan väitteitä Suomen lisääntyneestä pahoinvoinnista.  Eilen taas kansainvälinen teollistuneiden maiden järjestö OECD (Organization of Economic Co-operation and Development) julkisti oman raporttinsa tuloeroista ja niiden vaikutuksista.  Erot THL:n ja OECD:n tutkimustulosten välillä ovat merkittäviä

THL vähättelee tuloerojen merkitystä

 

THL pyrkii osoittamaan, ettei Suomessa suinkaan ole siirrytty hyvinvointiyhteiskunnasta pahoinvointiyhteiskuntaan. THL suorastaan vähättelee sitä, että noin 20% suomalaisista voi pahoin, kun laitos toteaa, että neljä viidestä suomalaisesta kokee elämänlaatunsa hyväksi.  Ylijohtaja Marja Vaara toteaa myös sen itsestäänselvyyden, että etenkin kouluttamaton on muita selvästi useammin työtön, sairas tai yksinäinen.

Kulmakarvani hieman kohosivat, kun luin Vaaraman kommentin:"Herää kysymys, olemmeko hiljaisesti hyväksyneet sen, että suurin osa voi hyvin ja loput vedetään perässä." Jotenkin tämä lausunto huokuu suoranaista köyhien halveksuntaa: vedetään perässä.  Olikohan kommentti loppuun asti ajateltu?

 

OECD puhuu eri kieltä

 

OECD julkisti eilen raportin, joka tiivistettynä kertoo, että taloudellisen eriarvoisuuden lisääntyessä myös taloudellinen kasvu heikkenee.  OECD:n mukaan tuloerot syövät kasvua.  Suomi ja Ruotsi ovat maita, joissa tuloerot ovat kasvaneet eniten tarkastelujaksolla vv. 1985-2011.

OECD:n mukaan Suomen tuloerojen lisääntyminen on syönyt 20% talouskasvusta.  Raportti toteaa myös, että kuilu rikkaiden ja köyhien välillä teollistuneissa maissa on nyt suurempi kuin koskaan 30 vuoden aikana.  Laskelman mukaan rikkain kymmenes väestöstä OECD-maissa ansaitsee nyt 9,5 kertaa enemmän kuin köyhin kymmenes.  Vuonna 1985 rikkain kymmenes ansaitsi seitsemän kertaa enemmän.

 

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat