Kommentit (8)

Vierailija

Totta kai. Olen oikein otettu aina kun minua pyydetään piikomaan. Harvemmin enää vaan pyytävät, vaikka mielellään tulisin ja nautin lasten kanssa olemisesta sekä puuhaamisesta.

Vierailija

Näin juuri, on hienoa, kun voi olla lastenlasten elämässä ja olla heidän autokuskinaan uimaan helteisenä päivänä. Kovin äkkiä onkin tilanne toisin päin. Meillä kummankin puolen isovanhemmat hoitavat pikku koululaisia, kunnes koulu alkaa. Hoitaminen on ehkä liikaa sanottu, ajanviettoa yhdessä enemmänkin.

Vierailija

Mulla on 12 lastenlasta, lähimpänä asuvat ovat 130 km päässä. Otan pari keraallaan viikoksi. Nyt vaan välit tulehtuneet lasten kanssa niin, etteivät kostoksi pääse tänne, koska jätin yhdet rippijuhlat väliin muun menon takia. Miksikään ryyppyiltahoitajaksi en ole ruvennut alunalkaenkaan ja näillä välimatkoilla se ei onnistukkaan, mutta talvi ja syyslomalla on noita tullut hoideltua

 

Vierailija

Tottahan toki lastenlapsia hoidan ja olen hoitanut,pojat joeli 19v ja joni 17v viettivät usein kesät luonani jyväskylässä,ja talvi,syys,ja hiihtolomat,sekä tietysti pääsiäis ja joululomat.

Nyt kun ovat jo isoja lähestulkoon aikuisia muistavat ja muistelevat kivoja kesiä+lomia mummin luona:)

myös nuorin 9v tonja vietti kesää kanssani nyt vain Kannonkoskella,ja kivaahan meillä oli:)

Tulin mummiksi 38 vuotiaana ja usein lapsenlapsiani luultiinkin omiksi lapsikseni:)on hienoa saada olla mummi! tarja-liisa

Vierailija

vain tuo välimatka 380km suuntaansa on ollut joskus esteenä,mutta nyt kun mulla on auto haen ja vien heidät kotiinsa Uuteenkaupunkiin ,aina tarvittaessa:)ja aikoinaan poikien ollessa pieniä pidin heitä luonani (edellisten lisäksi)vielä viikon tai pari,että vanhemmat saivat myös kahdenkeskeistä aikaa hoitaa parisuhdettaan:)tämä on mielestäni tärkeätä huomioida toimiessani isovanhempana:) tarja-liisa

Vierailija

Tottakai hoidan. Pesueeni on levittäytynyt kauemmaksi, eivät tosin liian kauas, joten lapsenlapsemme viettävät meillä aikaansa ympäri vuoden. 

Ikävöimme alati näitä pieniämme, joista vanhin on jo kohta 11 vuotias. Hoidimme häntä jo muutaman viikon ikäisenä, koska äiti sairasteli ja vietti monta viikkoa sairaalassa. Nykyisin olemme hyvin kiintyneitä toisiimme, lapsi soittaa ja kertoo asioitaan puhelimessa. Koulu sujuu hyvin, kymppejä ja ysejä tulee. 

Toiset, pienet pojat ovat 5 ja 1 vee. He asuvat kauempana, toisen kotiin on matkaa 140 km ja pienemmän 240 km. Matka aiheuttaa joskus ongelmia, koska emme aina pääse heitä hakemaan työni vuoksi ja vanhempi kun on eskarissa, hän voi tulla mummolaan, vaarilaan vain viikenloppuisin. Kesällä kaikki oli toisin. Kaikki kolme tulivat usein meille, uimme, herkuttelimme ja iloitsimme toistemme seurasta. Olemme onnellisia isovanhempia.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat