Kommentit (4)

Vierailija

Hyvä naapuruus alkaa aina itsestä! olemme asuneet yli kahdessakymmenessä eri paikassa Suomessa ja muutamassa ulkomaillakin,eikä meillä koskaan ole ollut huonoja naapureita,hyvää tuuriako,tuskimpa vain?

muuttaessamme uuteen kotiin kutsumme naapurit aina tupareihin ,kutsut postilaatikkoon ja aina ovat uudet naapurit saapuneet,kahvia,suolaista ja osan tarjottavista tuovat naapurit tullessaan,ja olemme saaneet myös runsaasti tervetulijaislahjoja:)

 

tupareissa kerromme keitä olemme, mistä tulemme ,mitä teemme ja esittelemme perheemme,myös uudet naapurit tekevät samoin,ilta on sujunut aina loistavasti ja tämän jälkeen ovat naapurit jo tuttavia!

jouluna naapurit saavat pikkupaketit ja joulukortit suoraan ovelle tai postilaatikoihinsa,ja vien myös marjoja,omenia,mansikoita ja muuta mitä jää yli oman tarpeen naapureille,autan aina pyydettäessä ja olen aina saanut apua sitä tarvitessamme,naapurit ovat rikkaus ja suuri apu ja ilo,kiitos heistä:)

tarja-liisa

 

 

Vierailija

Tarja-Liisa, olet ilmeisesti  aikaan saava ihminen. Olen lukenut mikä on sinun tehtäväsi nyt ja koska itse teen sitä samaa työtä, tartuin aiheeseen.  Meillä kylä on aika pieni ja vaihtuvuus melko vähäistä, mutta meillä on myös omaa kylätoimintaa. On vain muutama reipas ihminen ja mietitään kenen pihaan mennään. Ohjelmassa on aina kahvia ja mehua ja leipomiset on tulijoiden mukana. Yksi kesä oli teemana tulipalot. Saimme oikein paloauton katseltavaksi ja tietoa vapaapalokuntalaisten toimesta.

Se on totta että niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Suomalaisia oli moitittu oikein kunnolla siitä ettemme tervehdi. Niiiin, kyllä kylätiellä tervehditään, joskus ihan vierastakin autoa! Hyvää kesän jatkoa kaikille ja ennenkaikke tarja-liisalle, P-kolli

Vierailija

2007 muutin helsingistä  vanhan koirani kanssa maalle rivitalonpäätyyn tyttäreni asuntoon ja sain todella ihanat naapurit, verrattuna kaupungin vuokratalon naapureihin hgissä. se oli todella hyvää naapuruutta, jos ei lumessa näkynyt jälkiä rappujen eessä niin johan pirahti ovikello, että onkos mummu kunnossa tai jos ei ollut töllö päällä kun emmerdaale alkoi, niin jo tultiin kopistaan, että onkos kaikki ok., kauppaan kun lähtivät niin aina kysyttiin onkos kaupasta tuotavaa tai haluutko lähtee mukaan ja minusta oli myös ihanaa kun vastapäisen rivarin koululaiset tulivat varamummulle kun avain oli unohtunut  ja aamulla ei tarvinnut lasten äidin olla paniikissa kun kuumettta olikin tullut yllättäen , varamummun soffalle  vaan ja äiti pääsi lähtemään töihin, ei minua hyväksi käytetty, hoitivat kauppa-asiat, apteekissa käytiin, matot pestiin ja ikkunat  ja lämpimäisiä tuotiin, kun omat tyttäreni ja isot  lastenlapset  tulivat mummulle niin olivat ihan käärmeissään kun ei ollut mitään hoidettavaa.  kun naapurit olivat poissa hoidin pihakukat ja ryytimaat, postilaatikon..kun olin koivista kipeenä niin muksut lenkitti koirani, minun terassilla oli aina pihatalkoiden serviisi, keitin kaffeet ja paistoin korvapuustit, grillissä kärysi makkarat ja sitten aikuset istui iltaa....se oli niin ihanaa naapuruutta 7vuotta, nyt kun menin huonompaan kuntoon niin muutin yhden  tyttäristäni luokse ja nyt saavat sitten omat pitää minua kuin kukkaa kämmenellä ja kyllä pitävätkin. haikeet oli tunnelmat kun lähdin, mutta yhteyttä olemme  naapurit ja minä pitäneet puolin ja toisin.  tiedän, että heillä on nyt uusi hyvä naapuri ja yhteistyö pelaa.....jotenkin tuntuu, että näissä naapuruussuhteissa tarttis muistaa, että niin metsä vastaa kun sinne huudetaan

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat