Sivut

Kommentit (34)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Runo kertoo todellisesta rakkaudesta. Hienoa!

Runo kertoo; kirjoittaja ilmentää naispelkoa, negatiivista tunnetta naisen vanhenemiseen.

Tuo on panettelua pahempaa, tosi tökeröä, muka kirjoitanut omalleen. Vieraat voisivat tulla ja repiä silmät päästään.

Naista kaatuu, mutta muusalle ei uskalla ryppyillä. Tosi lällyä, etovaa tekstiä.

Vierailija

[quote author="Vierailija" time="02.08.2014 klo 09:59"]

Runo kertoo todellisesta rakkaudesta. Hienoa!

Runo kertoo; kirjoittaja ilmentää naispelkoa, negatiivista tunnetta naisen vanhenemiseen.

Tuo on panettelua pahempaa, tosi tökeröä, muka kirjoitanut omalleen. Vieraat voisivat tulla ja repiä silmät päästään.

Naista kaatuu, mutta muusalle ei uskalla ryppyillä. Tosi lällyä, etovaa tekstiä.

[/quote

Ns. taiteilija nauraa partaansa kun naiset täällä ihastelevat ilkeyttään nähdä nainen tuollaisena. Yäk

En ymmärrä ollenkaan kipakoita kommenttejanne muka naisten halventamisesta. Runossahan puhutaan myös miehen vanhenemisesta, sumusilmistä ja ohentuneesta ihosta. 

Itse olen ryppynen, niin myös puolisoni, nivelrikkoja minulla on ympäri kehoani, samoin miehelläni, en kuorsaa, hän kyllä. Turvotusta eikä vellovatsaa meillä ei kummallakaan ole ja haluamme päivittäin toistemme iholle.

Vierailija

En riepottele runoissani yksityiselämääni, vaikka oman elämän kiemurat ja ihmissuhteet varmaan jollain lailla kirjoitelmiini vaikuttavatkin.  Lyhyesti: yritin kuvata vanhusten välistä aitoa rakkautta, sellaista, joka ei välitä rypyistä ja lenkoista.  Rakkaus ei vaadi trimmattuja, nuoria vartaloita - rakkaus on jotain suurempaa kuin pelkkä fyysinen "suoritus", olitpa sitten nuori tai vanha.  Valitan, etten ole Eeva Kilpi, sillä hän on kirjoittanut vanhusten rakkaudesta ehkä upeimmin mitä tiedän.  Minä olen vain korven poika, joku voisi sanoa metsäläinen jopa...

Runoni ja kyhäelmäni ovat siis puhtaita "taideteoksia", hengen tuotoksia, ei dokumentteja elämästäni.

Löysätkää siis kvattisolmujanne ja/tai vaihtakaa väljempi pipo.  Helteistä kesänjatkoa "hellut" ja muut!

On hyvin mielenkiintoista kuinka eri tavalla voi saman tekstin tulkita. Nuo muutama kommentti tuossa välissä herätti kyllä kummastusta. Jos runon voi nähdä noin negatiivisesti, herää jo monta kysymystä lukijan kokemusmaailmasta.

Taiteen tulkinnassa onkin mielenkiintoista juuri se, että tulkinta nousee aina tulkitsijan omasta elämästä, ei taiteen tekijän maailmasta.

kirsikankukka55

On hyvin mielenkiintoista kuinka eri tavalla voi saman tekstin tulkita. Nuo muutama kommentti tuossa välissä herätti kyllä kummastusta. Jos runon voi nähdä noin negatiivisesti, herää jo monta kysymystä lukijan kokemusmaailmasta.

Taiteen tulkinnassa onkin mielenkiintoista juuri se, että tulkinta nousee aina tulkitsijan omasta elämästä, ei taiteen tekijän maailmasta.

kk55  Vain tämä viimeinen kappale tekstissäsi, vain se oli aiheellinen. Muu oli närhen raakuntaa.

Veijo A Määttänen

En riepottele runoissani yksityiselämääni, vaikka oman elämän kiemurat ja ihmissuhteet varmaan jollain lailla kirjoitelmiini vaikuttavatkin.  Lyhyesti: yritin kuvata vanhusten välistä aitoa rakkautta, sellaista, joka ei välitä rypyistä ja lenkoista.  Rakkaus ei vaadi trimmattuja, nuoria vartaloita - rakkaus on jotain suurempaa kuin pelkkä fyysinen "suoritus", olitpa sitten nuori tai vanha.  Valitan, etten ole Eeva Kilpi, sillä hän on kirjoittanut vanhusten rakkaudesta ehkä upeimmin mitä tiedän.  Minä olen vain korven poika, joku voisi sanoa metsäläinen jopa...

Runoni ja kyhäelmäni ovat siis puhtaita "taideteoksia", hengen tuotoksia, ei dokumentteja elämästäni.

Löysätkää siis kvattisolmujanne ja/tai vaihtakaa väljempi pipo.  Helteistä kesänjatkoa "hellut" ja muut!

Tiedän runojen rustaajana itsekkin, että harvoin sitä omasta elämästä suoraan, mutta kaikki vaikutteet tulevat meihin omien aistiemme kautta.

""Valitan, etten ole Eeva Kilpi"  tuo on sitä miehen huonoa itsetuntoa, mikä hyvin tulee noista runoistasi esille. Meidän ikäihmisten, (seitkyt ja risat) rakkaus ole pelkkien puutteiden tai ns. vikojen luettelua. Vaan se on jokapäiväisen elämän tuiskeessa lennätetty kaunis "laatusana", hellivä äänensävy, huomioiminen, jota harvat miehet kuitenkaan osaavat tai eivät "ilkene" käyttää.

Oli vastenmielistä lukea kaunosieluna noita runojasi. Nyt sanot, älä lue. Mutta jos emme vaivaudu muita runoilijoita koskaan lukemaan, kuinka kukaan mitään kirjoittaisi! Ne vaikutteet ja ahaa elämykset, että oivallukset joita saan ja varmasti jokainen kirjoittaja saa, toisten teksteistä, niistä ainakin minä  nautin. 

Iloa ilmeeseen ja katse yläpilveen, siltä aurinko paistaa jokaiselle!

 

Vierailija
kirsikankukka55

On hyvin mielenkiintoista kuinka eri tavalla voi saman tekstin tulkita. Nuo muutama kommentti tuossa välissä herätti kyllä kummastusta. Jos runon voi nähdä noin negatiivisesti, herää jo monta kysymystä lukijan kokemusmaailmasta.

Taiteen tulkinnassa onkin mielenkiintoista juuri se, että tulkinta nousee aina tulkitsijan omasta elämästä, ei taiteen tekijän maailmasta.

kk55  Vain tämä viimeinen kappale tekstissäsi, vain se oli aiheellinen. Muu oli närhen raakuntaa.

 

 

No juu, varmasti niin sinun mielestäsi. Minkäs minä äänelleni mahdan

Vierailija

Suvaitsevuutta, aikuiset, me eläkeiän jo saavuttaneet myös.

Olen kirjoittanut elämäni aikana runoa ja proosaa. Kirjojani on julkaistu useita. En kuvittelekaan olevani Eeva Kilven tasolla, en lähellekään. Vain karjalaisuus yhdistää meitä.

Teksteissäni ovat vääjäämättä mukana omat elämänkokemukseni, jokaisen taiteilijan tuotoksiin ne heijastuvat ihan varmasti, fiktioihin tunkevat myös. Miten muutenkaan voisi olla? Ammennat siitä, mistä tiedät, mitä olet kokenut ja miten haluat sen ilmaista. En ymmärrä henkilöön kohdistuvaa arvostelua. Vain hänen tekstiään kuuluu arvostella, näin ymmärrän asian.

Aikanaan luin tarkkaan Jukka Kajavan arvostelut Hesarista. Huomasitteko hänen takertuvan kirjailijan persoonaan? Kertokaapa siitä.

kirsikankukka55

On hyvin mielenkiintoista kuinka eri tavalla voi saman tekstin tulkita. Nuo muutama kommentti tuossa välissä herätti kyllä kummastusta. Jos runon voi nähdä noin negatiivisesti, herää jo monta kysymystä lukijan kokemusmaailmasta.

Taiteen tulkinnassa onkin mielenkiintoista juuri se, että tulkinta nousee aina tulkitsijan omasta elämästä, ei taiteen tekijän maailmasta.

Mutta silmät on kartsojalla kuin taitelijalla. Sitten vasta tulkitaan, kun nähdään tai luetaan. Ei siihen oma elämä ensimmäisenä pomppaa tulkitsijaksi! Vastuuta voi niin monella tavalla siirtää pois itseltä, tyypillistä.

Älkää nyt sentään täälläkin riidelkö! 

Veijo A Määttänen on mies sanojensa takana. Uskallusta katsoa elämän tosiasioihin, kohdata ikääntyminen luonnollisena elämänvaiheena. Sanasi antavat toiveikkuutta vanhenemiseen, rakkaus ja läheisyys eivät katso ikää.

 Kiitos runostasi taas kerran.

 

-Orvokki-

Tämä onkin etlehden netti jossa saa roikkua persoonan tekemisissä. Helpottaa kun antaa pahan jos hyvänkin kiertää. Heehee Pyydän nöyrimmästi anteeksi, mutta en peru puheitani.

[quote author="Vierailija" time="03.08.2014 klo 19:03"]

Älkää nyt sentään täälläkin riidelkö! 

Veijo A Määttänen on mies sanojensa takana. Uskallusta katsoa elämän tosiasioihin, kohdata ikääntyminen luonnollisena elämänvaiheena. Sanasi antavat toiveikkuutta vanhenemiseen, rakkaus ja läheisyys eivät katso ikää.

 Kiitos runostasi taas kerran.

 

-Orvokki-

[/quote

Ei me riidellä, me keskustellaan. Karkea omahyväisyys sanoissaan on se joka minäni saa kiehumaan. Reaalielämä on täynnä kaikkea mitä ei mieluusti katso, minkä ohittaisi, mutta se on kestettävä.

Joskus Määttäsen runot on sitä niin julmaa arkipäivää. En haluaisi nähdä elämässä pelkkää karkeutta, sanajuoksutuksina.  Tosielämässä saa karkeutta aivan tarpeeksi.

Menen katsomaan toisielämärunoja jotka ovat persoonallisen kauniita, ei mitään lässyä.

 

Karheita, rosoisia - ihania silti ovat herra korpikirjailijan tekstit, kirveellä veistettyjä, ei viimeisen päälle hiottuja, sliipattuja, siksi niin aitoja!  Ei kaikki miehet, onneksi, ole tänä päivänä Suomessa jarisillanpäitä, lässyjä b-portaan "miehiä".

Eiköhän tänne palstalle ole vapaus jokaisen kirjoitella runojaan.  Jos ei jonkun muun tekstit ja ilmaisut miellytä, tehköön närkästyjä oman runonsa, tai jopa kaksi, kolme....

Paljonhan Määttäsen runoja luetaan, välillä näyttää jo siltä, ettei muiden taiteilijoiden runoja olisikaan kun luetuimpien lista on niin ykstoikkoisesti täynnä Määttästä...

Joten, arvoisat runoniekat, pistäkää paremmaksi - ja jättäkää kateelliset kommentit pois.  Nimittäin, joidenkin mielipiteiden takaa kurkkii ammatillinen kateus, olen ollut huomaavinani.  Jos olen väärässä, pahoittelen.  (huomatkaa sana jos)

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat