Unelmoida pitää, vaikka unelmat eivät toteutuisikaan. Ne keventävät mieltä. Rakkaus tekee kipeääkin, mutta uskalletaan kuitenkin rakastaa. Se on tärkeintä.
Puhutpa viisaita :) ja niin tottakin !
Itse ajattelen samalla tavalla.
Elämästä pitää ottaa kaikki irti
ja tehdä niin kun sydän sanoo.
Samanlaisia ajatuksia siis minullakin.
Mitäpä merkitystä olisi elämällä, jos ei rakastaisi. Jos ei eläisi. Jos ei laittaisi itseään alttiiksi kaikille tunteille. Jos pelkäisi haavoittumista. Kipua. Se niin kuuluu ihmisen elämään. Tietysti myöskin ilo, onnellisuus, se ihana tunne kun rakastaa. Ja se ihana tunne, kun tuntee itsensä vapaaksi.
Kiitos! Tässä ihan uusi runo jonka kirjoitin tunti sitten.
UINUVA SYDÄN
Jos voisin, ottaisin kädestäsi kiinni niin ettei se koskaan irtoaisi. Vain sitä pitäisin kiinni.
Sydän nukkuu, näkee kuin karhu talviunta. Anna minun herättää karhu kesken talviunien, rikkoa pesän täydellinen rauha, sen kylmyys ja hiljaisuus, varoen.
Keinuun minä menin ja keinussa olen vieläkin, koskettaen melkein taivaan sineä.
Uinuva sydän, olinko poissa, liian kauan.
Kirottu, tämä rikkinäinen keinu.
Päivikki
Aina iltaisin tulee kirjoiteltua. Hirveä luomiskausi päällä :)
Sivut
Tässä runossa on eteenpäin menemisen tahto, vaikka elämä välillä onkin raskasta. Hyvä runo ja kauniskin.
Kiitos ja kiva että tykkäsit !
Jatketaan samaan malliin :)
Jatketaan.
KYYNELEET
Täytyy olla irti
jotta jaksaa
taas ottaa kiinni.
Elämä ei ole
selviä säveliä.
Ei aina kaunista
satakielen laulua.
Ei yötöntä yötä
ei valoisaa.
Ei kuun loistetta taivaalla.
Muttei myöskään niin pimeää,
ettei koskaan näkisi enää.
Mustat pilvet tulevat
jotta ne voisivat väistyä
ja tilalle tulee toivo.
Silloin saamme itkeä.
Mikä onkaan kauniimpaa
kuin pyyhityt kyyneleet.
PÄIVIKKI PUONTI
KYYNELEET
Täytyy olla irti
jotta jaksaa
taas ottaa kiinni.
Elämä ei ole
selviä säveliä.
Ei aina kaunista
satakielen laulua.
Ei yötöntä yötä
ei valoisaa.
Ei kuun loistetta taivaalla.
Muttei myöskään niin pimeää,
ettei koskaan näkisi enää.
Mustat pilvet tulevat
jotta ne voisivat väistyä
ja tilalle tulee toivo.
Silloin saamme itkeä.
Mikä onkaan kauniimpaa
kuin pyyhityt kyyneleet.
PÄIVIKKI PUONTI
Kaunis runo tämäkin. Välillä täytyy itkeä, tyhjentää itsensä liiasta surusta jotta jaksaa taas. Toivo auttaa meitä eteenpäin...
Elämä on juna, sen kiskot vievät
&
Elämä on keinu, se palaa aina lähtiäkseen taas.
Päivikki Puonti
Hyvin sanottu.
Uskalla unelmoida,
uskalla toivoa
....sillä sinulla
on sydän
ja silloin myös
pala taivasta.
Elämä on rakkautta, se tekee kipeää.
Tässä taas mun pohdintoja....
Kiitos kommenteista ! :)
Päivikki Puonti
Unelmoida pitää, vaikka unelmat eivät toteutuisikaan. Ne keventävät mieltä. Rakkaus tekee kipeääkin, mutta uskalletaan kuitenkin rakastaa. Se on tärkeintä.
Puhutpa viisaita :) ja niin tottakin !
Itse ajattelen samalla tavalla.
Elämästä pitää ottaa kaikki irti
ja tehdä niin kun sydän sanoo.
Samanlaisia ajatuksia siis minullakin.
Päivikki Puonti
Mitäpä merkitystä olisi elämällä, jos ei rakastaisi. Jos ei eläisi. Jos ei laittaisi itseään alttiiksi kaikille tunteille. Jos pelkäisi haavoittumista. Kipua. Se niin kuuluu ihmisen elämään. Tietysti myöskin ilo, onnellisuus, se ihana tunne kun rakastaa. Ja se ihana tunne, kun tuntee itsensä vapaaksi.
Niinpä. Mitä tarkoitat kun tunnet itsesi "vapaaksi"...?
Liika varovaisuuskaan ei ole hyväksi. Joitakin asioita ihminen voi katua,
yleensä ne ovat sanoja tai tekoja jotka jäivät sanomatta tai tekemättä.
Rakkaus on sydämessä ja sisimmässä ja itsepäinen.
Ei voi käskeä rakkauden loppuvan , minkä tunteilleen voi....
Elämää.
Kuten Kaija Koo laulaa "Kuka sen opettaa".
Rakkaus.... :)
Itsensä voi tuntea vapaaksi, kun hyväksyy elämänsä iloineen, suruineen.
Tästä on tainnutkin tulla keskustelupalsta :)
Niin on tainnut käydä :)
Just avasin koneen ja katoin että oot kirjoittanut taas. Ihan kiva "rupatella" ja vaihtaa ajatuksia :) Ja mukavaa että viitsit lukea mun runoja :)
Sinun runosi ovat hyviä ja niissä on elämänkokemusta. Kirjoittele lisää vaan. Mielelläni luen.
Kiitos! Tässä ihan uusi runo jonka kirjoitin tunti sitten.
UINUVA SYDÄN
Jos voisin, ottaisin kädestäsi kiinni niin ettei se koskaan irtoaisi. Vain sitä pitäisin kiinni.
Sydän nukkuu, näkee kuin karhu talviunta. Anna minun herättää karhu kesken talviunien, rikkoa pesän täydellinen rauha, sen kylmyys ja hiljaisuus, varoen.
Keinuun minä menin ja keinussa olen vieläkin, koskettaen melkein taivaan sineä.
Uinuva sydän, olinko poissa, liian kauan.
Kirottu, tämä rikkinäinen keinu.
Päivikki
Aina iltaisin tulee kirjoiteltua. Hirveä luomiskausi päällä :)
En tiedä mitään sinusta.... :)
Sivut