Kyllä on kiva olla eläkkeellä: ei tarvitse nousta aamuvarhaisella ja mennä kenenkään paskantärkeän pomotettavaksi pienellä palkalla, ilman kiitosta itseään loppuun polttamaan... Ah, autuus tämä, eläke-elämä!!!
Niin huvittaa minuakin. Joitakin se niin harmittaa, kun toiset osaavat ottaa elämän vastaan positiivisesti.
Ei elämä näin ole, että toisen ilo harmittaisi. Ei lainkaan. Elämä on vain niin, että toiselle ei ole sattunut mitään vastoinkäymisiä, toiselle on niitä riittänyt, vaikka muille jakaa. Toinen suhtautuu elämään varovaisesti, vähän pelollakin. Huolettomalla elolla kyllästetty ihminen ei oikein kestä matalalentoa liitäviä.
Näillä palstoilla huomaa juuri tämän eron kirjoittajissa. Jokaisen tulisi punnita omaa oloaan ja ymmärtää olla kiitollinen, jos elämässä ei ole huolen häivää.
Humoristi-Määttänen osoittautuu välillä romantikko-Määttäseksi. Lukekaapa. Runoja häneltä riittää, ehkä n. 30-50 kpl netissäkin, ja lehdissä ympäri Suomea lisää. Uskottava kuvaus vanhusparin kahvitteluhetkistä.
Humoristi-Määttänen osoittautuu välillä romantikko-Määttäseksi. Lukekaapa. Runoja häneltä riittää, ehkä n. 30-50 kpl netissäkin, ja lehdissä ympäri Suomea lisää. Uskottava kuvaus vanhusparin kahvitteluhetkistä.
Korvesta kumpuaa kauneimmat runot. Kun kasvaa luonnon keskellä, muiden eläinten seassa, saa elämälleen eväitä jotka riittää.
Humoristi-Määttänen osoittautuu välillä romantikko-Määttäseksi. Lukekaapa. Runoja häneltä riittää, ehkä n. 30-50 kpl netissäkin, ja lehdissä ympäri Suomea lisää. Uskottava kuvaus vanhusparin kahvitteluhetkistä.
Mukavia on runot Määttäsellä. Välillä pistäävät hohottamaan, välillä ihan tippa linssissä luen. Mutta kyllä muidenkin taiteilijoiden pitäisi avata sanallinen arkkunsa. Muuten ollaan pian pelkästään Määttäsen varassa.
Humoristi-Määttänen osoittautuu välillä romantikko-Määttäseksi. Lukekaapa. Runoja häneltä riittää, ehkä n. 30-50 kpl netissäkin, ja lehdissä ympäri Suomea lisää. Uskottava kuvaus vanhusparin kahvitteluhetkistä.
Mukavia on runot Määttäsellä. Välillä pistäävät hohottamaan, välillä ihan tippa linssissä luen. Mutta kyllä muidenkin taiteilijoiden pitäisi avata sanallinen arkkunsa. Muuten ollaan pian pelkästään Määttäsen varassa.
Miättäsen kirjotuksia jotenkin ymmärtää mitä ajjaa takkaa. Ei ou niin hienoo ja taiteellista. Antaa muihe tehä sellaset sepustukset.
Akan kanssa luetaan ja naaretaan. Ja lystiä piisoo.
Humoristi-Määttänen osoittautuu välillä romantikko-Määttäseksi. Lukekaapa. Runoja häneltä riittää, ehkä n. 30-50 kpl netissäkin, ja lehdissä ympäri Suomea lisää. Uskottava kuvaus vanhusparin kahvitteluhetkistä.
Mukavia on runot Määttäsellä. Välillä pistäävät hohottamaan, välillä ihan tippa linssissä luen. Mutta kyllä muidenkin taiteilijoiden pitäisi avata sanallinen arkkunsa. Muuten ollaan pian pelkästään Määttäsen varassa.
Miättäsen kirjotuksia jotenkin ymmärtää mitä ajjaa takkaa. Ei ou niin hienoo ja taiteellista. Antaa muihe tehä sellaset sepustukset.
Akan kanssa luetaan ja naaretaan. Ja lystiä piisoo.
Noo, sano sentään vaimo tai rakas kanssakärsijäni...
Kovin on kotoinen kuvaus vanhan parin päiväkahvihetkestä. Uskottava, vaikka varmaan keksitty.
Dokkari ihan selvästi. Kotomaamme koko kuva akan ja ukon kautta. Vanhukset mielletään haitaksi ja häiriköiksi, eläteiksi. Se on tuhlausta satsata vanhusten hoitoon yms. ajattelee hallituskin, ja pikkupäättäjät perässä.
Niin huvittaa minuakin. Joitakin se niin harmittaa, kun toiset osaavat ottaa elämän vastaan positiivisesti.
Ei elämä näin ole, että toisen ilo harmittaisi. Ei lainkaan. Elämä on vain niin, että toiselle ei ole sattunut mitään vastoinkäymisiä, toiselle on niitä riittänyt, vaikka muille jakaa. Toinen suhtautuu elämään varovaisesti, vähän pelollakin. Huolettomalla elolla kyllästetty ihminen ei oikein kestä matalalentoa liitäviä.
Näillä palstoilla huomaa juuri tämän eron kirjoittajissa. Jokaisen tulisi punnita omaa oloaan ja ymmärtää olla kiitollinen, jos elämässä ei ole huolen häivää.
En ole vierailija 8.8. 13.27
Minä allekirjoitan tämän; elämä ei ole reilua. Toisille niitä koettelemuksia tuntuu tulevan enemmän kuin yhdelle ihmiselle olisi kohtuullista. Myös temperamentti on kaikilla syntymässä saatu, joku on optimisti ja toinen taas pessimisti. - Itseään kannattaa pyrkiä kouluttamaan positiivisemmaksi, mutta perusluonne on ja pysyy.
Sivut
Herkullinen kuvaus. Nauru taattu.
Filosofiaakin ja syvällisyyttä hersyvän tilannekomiikan kylkiäisenä. Oikein hyvä.
Kyllä on kiva olla eläkkeellä: ei tarvitse nousta aamuvarhaisella ja mennä kenenkään paskantärkeän pomotettavaksi pienellä palkalla, ilman kiitosta itseään loppuun polttamaan... Ah, autuus tämä, eläke-elämä!!!
Kyllä eläkkeellä on kivaa, sanoi naapurin mies hymyssä suin. Parin viikon päästä kuoli ja kuopattiin.
Minua sitten huvittaa nämä ilontappaja-ihmiset; heille lasi on aina puolityhjä...
Niin huvittaa minuakin. Joitakin se niin harmittaa, kun toiset osaavat ottaa elämän vastaan positiivisesti.
Ei elämä näin ole, että toisen ilo harmittaisi. Ei lainkaan. Elämä on vain niin, että toiselle ei ole sattunut mitään vastoinkäymisiä, toiselle on niitä riittänyt, vaikka muille jakaa. Toinen suhtautuu elämään varovaisesti, vähän pelollakin. Huolettomalla elolla kyllästetty ihminen ei oikein kestä matalalentoa liitäviä.
Näillä palstoilla huomaa juuri tämän eron kirjoittajissa. Jokaisen tulisi punnita omaa oloaan ja ymmärtää olla kiitollinen, jos elämässä ei ole huolen häivää.
En ole vierailija 8.8. 13.27
Humoristi-Määttänen osoittautuu välillä romantikko-Määttäseksi. Lukekaapa. Runoja häneltä riittää, ehkä n. 30-50 kpl netissäkin, ja lehdissä ympäri Suomea lisää. Uskottava kuvaus vanhusparin kahvitteluhetkistä.
Kovin on kotoinen kuvaus vanhan parin päiväkahvihetkestä. Uskottava, vaikka varmaan keksitty.
Muikea tilannekuvaus. Arkista mutta kaunista.
Korvesta kumpuaa kauneimmat runot. Kun kasvaa luonnon keskellä, muiden eläinten seassa, saa elämälleen eväitä jotka riittää.
Mukavia on runot Määttäsellä. Välillä pistäävät hohottamaan, välillä ihan tippa linssissä luen. Mutta kyllä muidenkin taiteilijoiden pitäisi avata sanallinen arkkunsa. Muuten ollaan pian pelkästään Määttäsen varassa.
Miättäsen kirjotuksia jotenkin ymmärtää mitä ajjaa takkaa. Ei ou niin hienoo ja taiteellista. Antaa muihe tehä sellaset sepustukset.
Akan kanssa luetaan ja naaretaan. Ja lystiä piisoo.
Noo, sano sentään vaimo tai rakas kanssakärsijäni...
Ihan on kuin meiltä. Akka motkottaa. Ukko luimistelee. Rakkautta on silti ilmassa.
Dokkari ihan selvästi. Kotomaamme koko kuva akan ja ukon kautta. Vanhukset mielletään haitaksi ja häiriköiksi, eläteiksi. Se on tuhlausta satsata vanhusten hoitoon yms. ajattelee hallituskin, ja pikkupäättäjät perässä.
Veit sanat suustani.
Tähän runoon on hyvä lopettaa yöllinen runoretki täällä netissä. Kullan kylkeen, mars mars...
Nii meilläkii, hihii...
Minä allekirjoitan tämän; elämä ei ole reilua. Toisille niitä koettelemuksia tuntuu tulevan enemmän kuin yhdelle ihmiselle olisi kohtuullista. Myös temperamentti on kaikilla syntymässä saatu, joku on optimisti ja toinen taas pessimisti. - Itseään kannattaa pyrkiä kouluttamaan positiivisemmaksi, mutta perusluonne on ja pysyy.
Sivut