Sivut

Kommentit (41)

Olen 30-vuotias nainen, ja aviomieheni on itseäni 17 vuotta vanhempi. Olemme olleet yhdessä 5 vuotta, ja isosta ikäerostamme huolimatta tänä aikana sekä minä että mieheni olemme "aikuistuneet" yhdessä. Voi siis sanoa että olemme yhteen kasvaneet, sielunkumppanit, ystävät ja rakastavaiset. Elämässä on iloja ja suruja, vastoinkäymisiä ja hyviä hetkiä, mutta kaikkinensa olemme valtavan onnellisia yhdessä. Miehelläni on lapsia edellisestä suhteestaan, ja nyt suunnittelemme myös yhteistä lasta. Rakkauden lisäksi yhteinen arvomaailma, harrastukset, ystävät ja yritys pitävät meidät yhdessä, vaikka olemmekin eri aikakausien kasvatteja. Mielestäni on turha murehtia etukäteen sitä hetkeä, kun itse olen "vireä" kuuskymppinen, ja mies mahdollisesti sairas vanhus vaipoissaan. Rakkaudella ja kiitollisena kohtaan sen ajan jos sinne asti päästään, olenhan saanut elää onnellisen ja rikkaan elämän rakastettuni kanssa, ja se jos mikä on harvinaista tänä päivänä, oli kumppanit sitten kuinka saman tai eri-ikäisiä hyvänsä. Toisin sanoen, ei ole mitään takeita että molemmat, tai edes toinen olisi hengissä enää huomenna, joten tuntemattomaan tulevaisuuteen pohjaten, en ikimaailmassa luopuisi siitä upeasta suhteesta ja ihmisestä, minkä olen onnekseni löytänyt rinnalleni kulkemaan.

Eihän ikäero mitään merkkaa vaan ihmiset.  Noin puolet eroaa vaikka olisivat saman ikäisiä.

Eli kyse on henkisellä puolella. Nuoret naiset kulkee mielellään vanhojen ukkojen vierellä mutta  ei niistä pitkäjaksoista synny kun naisen vanhemmat ja suku sekä työkaverit asian tobetoi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Eihän ikäero mitään merkkaa vaan ihmiset.  Noin puolet eroaa vaikka olisivat saman ikäisiä.

Eli kyse on henkisellä puolella. Nuoret naiset kulkee mielellään vanhojen ukkojen vierellä mutta  ei niistä pitkäjaksoista synny kun naisen vanhemmat ja suku sekä työkaverit asian tobetoi.

Ei kai nyt sentään kovin moni nuori nainen vanhan ukon kanssa ala seurustelemaan, vai...? Kyllä olettaisin sentään, että ainakin nuoret hakevat sitä ikäistään seuraa mieluummin. Eihän se ikäero muuten niin hankala asia olisi, vaan kun ne vanhat ukot saattavat kuolla kupsahtaa ennen aikojaan, kun lapset ovat vielä kovin nuoria.

 

Vierailija

Ei sitä tarvi heti mennä suhdelukuihin 17v- 75v  

No eihän kukaan ole noin hurjiin ikäeroihin viitannutkaan! Tuo on ihan omaa mielikuvitustasi.

Minä ainakin ajattelen lähinnä sellaista ikäeroa, kuin 20-25 vuotta. Eli jos 25-vuotias haksahtaisi 50-kymppiseen!

Vierailija

Eihän ikäero mitään merkkaa vaan ihmiset.  Noin puolet eroaa vaikka olisivat saman ikäisiä.

Eli kyse on henkisellä puolella. Nuoret naiset kulkee mielellään vanhojen ukkojen vierellä mutta  ei niistä pitkäjaksoista synny kun naisen vanhemmat ja suku sekä työkaverit asian tobetoi.

Vuodet ei sillai näy. Toki ihmistyypintä riippuen.  Eräät näyttää vanhoilta jo ennen 40 v toisten vanhetessa vasta 70v jälkeen.

Mutta olen joskus ihmetellyt että miten kokoero haittaa oloa jon toinen on  45 kg ja toinen satasen parenpi  eli 145 kg. 

Mitä vanhempi pukki,sitä kovempi sarvi :) ! Sarana saattaa vaivata aika-ajoin sitten vaan pii pii pilleri ! Seuraus sydänkohtaus ja kuolema! Hautajaiset ,mutta takuulla muisto jää ! 

Menin naimisiin itseäni 15v vanhemman miehen kanssa. Olimme todella eri aikakausilta. Hän syntynyt ennen sotia ja minä 50-luvulla. Ongelmia oli. Mutta ne juteltiin selviksi. Musiikki, matkailu, teatteri, lukeminen ja tietenkin koti ja lapset yhdistivät. 

Myöhemmin seksi oli pienoinen ongelma. Hänellä kyvyt hiipuivat ja minä olin nainen parhaassa iässä. Hänelle se oli henkisesti raskasta. 

Jäin leskeksi sangen nuorena hänen menehdyttyä vakavaan sairauteen.

Nyt olen seurustellut ikäisteni miesten kanssa ja huomannut, että siinäkin on omat ongelmansa. Jos saisin valita uudestaan tällä järjellä ja kokemuksella, valitsisin hänet uudelleen. Tosin joitakin asioita tekisin hieman toisin. Leski 

Tiedän pariskunnan, joka avioitui 2 vuotta sitten. Nainen 24-vuotiaana, mies 61-vuotiaana! Mikä ihme saa nuoren naisen avioitumaan isoisänsä ikäisen miehen kanssa? Miehelle tietty kelpaa "nuori" vaikka itsellä jo olisikin potenssiongelmia...

Puolen vuoden avioliiton jälkeen, vaimo sai tarpeekseen ja häipyi ovet paukkuen. Mutta, mutta huomasikin olevansa raskaana. Synnytti tyttären ja palasi viime vuoden lopulla takaisin miehen luo.

Molemmat olivat olleet aiemminkin naimisissa ja miehellä on puolisoaan vanhempia lapsia! Hänen 30-vuotias tyttärensä sai nyt sitten siskon, joka on nuorempi kuin tyttären omat lapset!

Ymmärrän hyvin, että tytär on raivoissaan isänsä menettelystä.

Seuraan mielenkiinnolla, miten tämän pariskunnan suhde kestää vai kestääkö....

ihan järkyttävä ikäero, melkeen 40 vuotta. ei niillä voi olla mitään yhteistä. ja vielä lapsia tehdää vaikk miehel on melkeen toinen jalka haudas. ei nuo voi olla järjissää, ei millään.

Vierailija

Eiköhän se ole jokaisen ihmisen oma asia ja päätös kenen kanssa elämänsä viettää? Onhan yli 20 vuoden ikäero todella suuri, mutta jos homma toimii niin antaa mennä vaan ja unohtaa kateellisten puheet! Ja ikähän on vain numeroita , eihän kukaan toisen ikään rakastu vaan siihen millainen ihminen on luonteeltaan ja olemukseltaan :)

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Eiköhän se ole jokaisen ihmisen oma asia ja päätös kenen kanssa elämänsä viettää? Onhan yli 20 vuoden ikäero todella suuri, mutta jos homma toimii niin antaa mennä vaan ja unohtaa kateellisten puheet! Ja ikähän on vain numeroita , eihän kukaan toisen ikään rakastu vaan siihen millainen ihminen on luonteeltaan ja olemukseltaan :)

Joku sanoo tuossa, että ikä on vain numeroita, niin minullekin sanottiin, kun hän, mies oli minua 15 vuotta nuorempi. Vähän aikaa meni mukavasti, tutustuttiin ja rakastuttiin, seksi luisti loistavasti. Mutta henkinen kapasiteetti oppineella miehellä oli kuin viisitoistavuotiaalla. Tulin siihen tulokseen, että olen lapseni kasvattanut ja saattanut maailmaa. Haluaisin kypsän aikuisen miehen, en pikkupoikaa jolla on iältään sentään lähelle kuuttakymppiä. Että voi sitä mies tuossa iässä olla täysin kypsymätön ja itsekeskeisyydessäänkin lähes narsisti. Ei kypsään ikään ehtinyt ja kokenut nainen tee mitään vain tuollaiset avut omaavalla miehellä.

timo Lukonmäestä

Minun naapurissani on pariskunta, joiden ikäero on 16 vuotta. Menivät naimisiin kun mies oli 42 ja vaimo siis 26. Mies on tietty jo eläkkeellä, ja vaimo parhaassa työiässä. Ovat naimisissa, koska koko suku kummltakin puolelta epäili aikoinaan asiaa. Ja kai se yhteinen taloudellinen asemakin pitää kasassa.

Mies on aikas lapsellinen ja vietävissä, nainen on päällepäsmäri, siellä erotaan kun vaimo kyllästyy. Vaimo on ollut aina todella lihava nainen, mies normaalivartaloinen. En oikein usko, olisiko tuo lihava tyttö oikein ketään omanikäistänsä saanutkaan. Mies on aina pitänyt nuorista, niitä oli mukavan työssä katsella kulma, aikasempikin suhde oli sama ikäero. Ei oikein koskaan seurustellut oman ikäisensä kanssa tuo mies. ja yksi naisystävä snaoikin, että hän kaipaa vain nuorten huomoita.

Ovat edelleen naimisissa, minusta harmaapäinen vanhus, jonka ulkonäkö meni jo, ja edelleen lihova vaimo ovat surkuhupainen näky raitilla. Mies on nyt 65 vuotta ja vaimo  49 vuotta. Ikäero on aivan liian iso, yhteistä heillä on vain kaupassakäynnit! Huh, itseä puistattaa...

Vierailija

Mielenkiinnosta tulin lukemaan näitä kun ihastuin mieheen joka on minua "vain 7 vuotta" vanhempi. Olen seurustellut aina muutaman vuoden itseäni nuoremman kanssa ja ovat niin lapsellisia huitelijoita.

Tähän ikääni (45) kaipaan jo jotain vakaata suhdetta.

Mietimme miehen kanssa ollaanko hulluja kun yhteisiä tuttaviakin on paljon ja vähän hissukseen salaa toisiamme koskettiin.

Mielestäni kukin saa tehdä mitä haluaa, ei rakkaus ikää katso.

Komemusta on

Jos mies on hieman vanhempi (ikäero alle 10 v.), ei tule ongelmia koska miehet nyt vaan kehittyvät henkisesti hitaammin. Mutta jos on niin päin, että mies on vaikka 7 vuotta nuorempi niin homma kaatuu aikanaan. Kukaan järkevä nainen ei vaan jaksa miehen "lapsellisuutta" montaa vuotta ja nuorempi mies, viimeistään kuusissakymmenissä, alkaa katsella nuorempaa hoivaajaa, halukkaampaa seksikumppania. Yleensäkin, loppupuolella elämää, miehet eivät ole halukkaita hoitamaan itseään vanhempia vaimojaan hautaan asti kun taas nuorempi vaimo ei yleensä häivy vanhemman puolison luota ennen puolison kuolemaa.

Jalopeura

Niinhän se menee! Vanhempi mies jos ottaa nuoren naisen, niin se on vanha,likainen mies. Mutta vanha nainen kun ottaa nuoren miehen, hän on puumanainen?

tuulen viemää

Mun mielestä tämä puumanainen on ihan tuulesta temmattu juttu, median suurentelema käsite. Ihan oikeesti, kuinka suurella prosentilla suomalaisista naisista on itseään  yli kymmenen vuotta nuorempi mies? Ja nekin naiset, monet niistä ovat ns ylijäämäkamaa niin joutuvat tyytymään ulkomailta tuomaansa rattoon. Ihan sama homma kuin peräkamarin miesten kanssa, "ostetaan vaimo" ulkomailta kun Suomesta ei saada.  Ei se tee ihmisestä likaista, jos haluaa läheisyyttä ja (teko)rakkautta ulkomailta kun Suomesta ei löydy.  Ainoa epäilyttävä asia tässä on hyväksikäyttö. Kuka käyttää hyväksi ja ketä. Oikeasta rakkaudesta ei tohdi puhua tässä yhteydessä.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat