Joskus on parempi luopua ja antaa rakastetun mennä. Vain itsekäs rakkaus haluaa omistaa.
Eiköhän runoilija ole kuvannut vanhuksen haikeuksia kun nuoruus ja sen riemut lipeää käsistä, ja täytyy vain luopua turhista pilvilinnoista - ja jäähän se toivo jäljelle että vielä jonain päivänä...
Tämän runon itse runoilija lausui radiossa Kalevalan päivänä jo vuosia sitten. Sanovat satuttavaksi.
Totta on kommentti: Pasilassa, Yleisradion päämajassa, lausuin tämän runoni joku vuosi taaksepäin - jännitti sopivasti, joten lausuntakin onnistui. Nykyisin lausumistani saattaa kuulla Radio Suomen sunnuntaisin lähetettävässä Kansanradio-lähetyksessä, alkaen klo 12.06 -
En ole lausuja, tai sanotaan, olen vielä vähemmän lausuja kuin olen suuri runoilija!
Joskus on parempi luopua ja antaa rakastetun mennä. Vain itsekäs rakkaus haluaa omistaa.
Eiköhän runoilija ole kuvannut vanhuksen haikeuksia kun nuoruus ja sen riemut lipeää käsistä, ja täytyy vain luopua turhista pilvilinnoista - ja jäähän se toivo jäljelle että vielä jonain päivänä...
Tämän runon itse runoilija lausui radiossa Kalevalan päivänä jo vuosia sitten. Sanovat satuttavaksi.
Sitä se on - satuttava, syvällinen.
Totta on kommentti: Pasilassa, Yleisradion päämajassa, lausuin tämän runoni joku vuosi taaksepäin - jännitti sopivasti, joten lausuntakin onnistui. Nykyisin lausumistani saattaa kuulla Radio Suomen sunnuntaisin lähetettävässä Kansanradio-lähetyksessä, alkaen klo 12.06 -
En ole lausuja, tai sanotaan, olen vielä vähemmän lausuja kuin olen suuri runoilija!
Soitto on suruista tehty, sanotaan. Lie myös runoilu samaa sarjaa.