Meneekö Suomella kuitenkin hyvin,

Vierailija

kun rahaa riittää suuren ja mahtavan öljyvaltion avustamiseen.

 

VENÄJÄ Suomi on panemassa kymmeniä miljoonia euroja Venäjä-hankkeisiin, vaikka aiempien tuloksista ei ole tietoa.

Suomi on jatkamassa kymmenien miljoonien eurojen yhteistyöhankkeita Venäjän kanssa, joilla pyritään muun muassa tukemaan sosiaalista ja taloudellista kehitystä rajan molemmin puolin.

Kyseessä on vuosien 2014-2020 kolme EU:n ulkorajayhteistyöohjelmaa eli ENI-CBC-ohjelmaa: Karelia, Kaakkois-Suomi-Venäjä ja Kolarctic. Suomi ja Venäjä ovat mukana kaikissa kolmessa ohjelmassa, ja Ruotsi ja Norja vain Kolarctic-ohjelmassa.

- Alustavien tietojen perusteella kolmen ohjelman rahoittaminen maksaa kaikkiaan noin 200 miljoonaa euroa, työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Petri Haapalainenkertoo Ilta-Sanomille.

Mukana summassa on EU-rahoitus ja kansallinen rahoitus. Haapalaisen mukaan on mahdollista, että rahoituksen määrä kasvaa vielä jopa 250 miljoonaan euroon.

Suomen rahoitusosuudeksi ohjelmakaudelle Haapalainen arvioi 50-60 miljoonaa euroa. Tarkoitus on, että Venäjä panee rahaa ohjelmiin yhtä paljon.

ENI-CBC on jatkoa vuosien 2007-2013 EU:n ulkorajayhteistyöohjelmiin, eli ENPI-CBC-ohjelmiin, jotka olivat myös Karelia, Kaakkois-Suomi-Venäjä ja Kolarctic.

- Suomen rahoituksen määrä oli ENPI-CBC:ssä vähän vajaa 40 miljoonaa euroa, Haapalainen sanoo.

Vielä ei tiedossa, mitä konkreettista hyötyä Suomen edelliseen ENPI-CBC-ohjelmaan käyttämistä kymmenistä miljoonista euroista on tarkalleen saatu.

- Ohjelmat käynnistyivät aika myöhäisessä vaiheessa. Suurin osa niiden hankkeista on käynnissä vielä vähintään tämän vuoden loppuun. Teemme tarkemmat analyysit ensi vuoden puolella siitä, mitkä tulokset hankkeista on tullut.

Näkyvimmät tulokset liittyvät rajanylityspaikkoihin tehtyihin investointeihin.

Haapalaisen mukaan ei voida arvioida, mikä osapuoli on saanut eniten rahaa hankkeista.

- Idea näissä ohjelmissa on se, että hyöty on yhteinen.

Eräs ohjelmakokonaisuuteen liittyvä tavoite on ollut sosiaalisten olojen kohentaminen Venäjällä.

- Karelia-ohjelmassa se on saattanut korostua. Perusjuttu on kuitenkin taloudellisen yhteistyön kehittäminen.

Eikö ole erikoista, että Suomen kaltainen pieni valtio pyrkii parantamaan suurvallan ihmisten elinoloja?

- Meidän näkökulmasta tämä on yhteistyötä. Samaa tehdään myös EU:n sisärajoilla. Ketään ei avusteta. Pitää olla hyötyä molemmille maille. Lähtökohta on kehittää raja-alueita ja se, että myös Suomen puoli saa hyötyä.

Tiedetäänkö, että näin on käynyt, kun tuloksia ei ole selvitetty?

- No ei tarkalleen, mutta kyllä se näin on käytännössä. Yhteinen hyöty on ollut ehdottomasti lähtökohta, kun hankkeita on valittu.

Uuden ENI-CBC:n ohjelmat on määrä saada käynnistymään ensi vuoden aikana.

- Valmistelu on vielä kesken. Lisäksi tarvitaan erityiset sopimukset, jotka komissio ja osallistuvat valtiot allekirjoittavat. Tavoite on päästä liikkeelle ensi vuoden loppupuolella.

Kommentit (0)

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat