5 syytä, miksi kävely on parempi laji kuin juoksu

klo 8:07 | 22.9.2016
Moni haaveilee juoksemisesta, vaikka käveleminen on paljon tehokkaampi ja miellyttävämpi laji. Lue viisi perustelua.Lue koko juttu
Moni haaveilee juoksemisesta, vaikka käveleminen on paljon tehokkaampi ja miellyttävämpi laji. Lue viisi perustelua.Lue koko juttu
Ladataan...
Sivut
Jos haluaa puolessa tunnissa enemmän rasitusta kuin normi kävely, niin kumpi on parempi. Juoksu vai kävely painoliivien kanssa ?
Miksi haluat rasitusta. Eikait se ole tavoite. Muutoin vastaus on hankala, hirveä juoksuvauhti vetää äkkiä maitohapot esille. Painoliivit ei paljoa vaikuta. On retuutettu 18 kiloista selkäreppua eikä vaikuttanut kuin vitsien määrään.
Ikäihminen vaikka olisi kuinka ketterä ei kannata juosta, juuri noiden vammojenkin tähden. Minulle fysioterapeuttihierojani sanoi jo kaksikymmentä vuotta sitten, kun olin 50v, että tuon ikäiselle kuntoiluksi riittää käveleminen.
Kun koko ikäni olen liikkunut voimistellut ja kuntosaliharjoitteita tehnyt, teen edelleenkin. Täytyy kuitenkin olla rehellinen ja sanoa, että jo väsyn vähemmästä ja salikipuja tulee enemmän kuin esim. pari vuotta sitten.
Kävely ei rasita niveliä niin paljon kun juokseminen. Ikääntyessä tuntuu miellyttävältä sauvakävely raikkaassa ilmassa, siinä voi vaihdella kävelyn rytmiä nopeampaa ja hitaampaa, niinkun itsestä paremmalta tuntuu.
En juokse kuin pieniä pyrähdyksiä esim. bussiin ehtiäkseni. Painavien kauppakassien kanssa sekin vaatii voimia! En harrasta juoksua, kun polveni kipeytyvät siitä. Vesijuoksu, uinti ja kävely ovat minun lempilajejani. Juostessa painavat rintani myös hölskyvät epäesteettisesti, enkä voi tuhlata tukeviin urheiluliiveihin.
Todella hyvä kunto antaa uskomatonta mielihyvää. Vain kova rasitus (esim. juoksu riittävän pitkään harrastettuna, 3-4 krt/viikko ja ainakin tunti/kerta) ja hyvät maitohapot auttavat sinut uuteen mielettömän hyvään kuntoon. Pappa 63v
Minulla on onni asua vuoristoisella alueella jolloin kävelyyn liittyy myös jyrkkiä nousuja. Jalkavoimani ovat selvästi lisääntyneet tänne muuttoni jälkeen. Ylämäkikävelyä voi toki harrastaa myös pienemmillä mäkialueilla.
Ihmisen rakenne on luotu maastossa liikkumiseen. Se ei aiheuta vammoja. Harmit syntyy pääsääntöisesti työelämän väärissä kuvioissa.
Kävely on perusliikunta. Toki pieniä juoksupyrähdyksiä voi harrastaa.
moi
Liikkuvat työt tappavat, istuvat harvemmin.
Kuolemaan johtavia työtapaturmia sattuu eniten raskaissa ulkotöissä , rakennuksilla, tietöissä,
metsätöissä, varastotöissä...
Yleistäen ns. suorittavissa töissä, joissa työ vaatii usein liikkumista, myös kävelyä.
Vähemmän sisäsiisteissä toimisto-, palvelu- ja järjestötöissä ,joissa enimmälti istutaan työpöydän, kahvipöydän , lounaspöydän ja työmatkalla ratin takana tai vaikka ratikassa
Työtapaturmissa kuolleet ovat lähes poikkeuksellisesti miehiä.
Naisten osuus kuolemaan johtaneissa työtapaturmissa on hyvin vähäinen.
Kävely on ehdoton suosikkini, sauvalenkkeily varsinkin tuntuu koko kroppaa liikuttavalta. Yritän mahdollisimman usein valita reittini rantanäkymien tai metsänreunan tuntumaan. Nautin katsella maisemia ym. ja kävellessä pystyy vaikka aistimaan ympäristöään paremmin kun juostessa. Saatan vaikka hetkeksi pysähtyä ihailemaan jotain kaunista näkymää.
Lenkkeily on minulle kokonainen tapahtuma, mieltä ja kehoa kuntouttava ja kuntoa ylläpitävä. Kävelytahtia ja matkan pituutta voi helposti vaihdella tilanteen mukaan.En kaipaa treenimäistä rasitusta tai vauhtia.
Jos saan kaverinkin mukaan, kävelemme PPP-tahtia eli pitää pystyä puhumaan. Kukin vointinsa ja mieltymyksensä mukaan menee, ohi hölkkääviäkin aina on liikkeellä.
Lisäksi jo nuorempana jarjoitettu pitkänmatkanjuoksu aiheuttaa usein vanhempana flimmerin (eteisvärinän). Tässä verenkiertoon tulee pyörteitä, jotka tekevät hyytymiä ja nämä kun lähtevät liikkeelle ja päätyvät esim aivoihin, niin seurauksena on aivoinfarkti.
Huomenta vaan reippaalta kävelylenkiltä ihanasta aurinkoisesta ja raikkaasta aamusäästä. Kävelystä aamiaisen jälkeen hiki pinnassa ja mieli iloisena aloittaa sunnuntaipäivää.
Harrasta kyllä juokemista, mutta säännöllisesti teen myös ihan kävelylenkkejä. Mainittakoon kävelyn eduksi myös se, että voi joka kerta luottaa siihen, että askel kulkee. Toisin sanoen "suoritus on tasainen". Ainakin itse olen tämän havainnut. Juostessa on luonnostaan välillä niitä päiviä, että ei vain jaksa. Se saattaa helposti vähentää motivaatiota seuraavaan lenkkiin.
Lapsena aloitettu säännöllinen kävely on kohdallani luonut hyvän perustan terveydelleni. Aloitin kansakoulun 7-vuotiaana. Siihen aikaan ei ollut mitään koulukuljetuksia ja asuimme maaseudulle, keskellä ei mitään. Joka aamu kävelin kouluun 3,5 km ja takaisin saman matkan eli yhteensä 7 km päivässä, kuutena päivänä viikossa.
Olen aina nauttinut kävelystä. Välillä hitaasti maisemia ihaillen, välillä nopeasti kun on kiire johonkin. Montakymmentä vuotta olen kävellyt, aina kuin mahdollista. Niin kiire ei ole koskaan, että hyppäisin linja-autoon muutaman kilometrin takia.
Jossain vaiheessa, nuorena aikuisena, muotivillityksen huumassa, yritin juoksemista. Eihän siitä mitään tullut. Olen syntämästäni lähtien ollut vankkarakenteinen, kolho ja tukevanoloinen. Tajusin, että juokseminen rasittaa meikäläisen kehoa liikaa, polvet ja nivelet eivät vaan kestä. Palasin takaisin kävelyyn.
Kävely on mitä parhain liikuntamuoto. Jos kohdallaneni osuisi sellainen sairaus, etten pysytyisi kävelemään, olisi varmaan hankaluuksia sopeutua asiaan.
Siis juuri liika istuminen on haitallista kaikkien terveydelle. Ylös, ulos ja liikkumaan vaikka kävelylle.
Jos tekee istumatyötä, olisi erittäin hyväksi nousta ajoittain tuolistaan jaloittelemaan ja pyöräytellä hartioitaan.
Työn vaarallisuus ja turvallisuus on sitten oma lukunsa mutta liikkukaa hyvät ihmiset terveytennne vuoksi.
Tämä on lähtökohdiltaan oikein. Mutta hyvin monenmoista laahustamista näkee kaduilla, epäilen sen hyötyä. Ei tuo juoksukaan varmaan ole hyväksi kun paahdetaan letti märkänä hiestä märkänä.
Heitillä on jokin tietty matka ja sekunttikellolla aikaa.
Hirveän tärkeä ikäihmisellä kaikessa liikkumisessa on sopivat, asianmukaiset kengät! Olen ihan itse huomannut, miten kipeytyy paikat kovapohjaisilla kengillä kävellessä, asfaltilla varsinkin. Kun alaselkä kiukuttelee olen itselläni huomannut, että joustoa ja pehmeys kenkien pohjissa auttaa. Kun on oikein kivuliasta, mutta on vaan halua lähteä kävelemään on ns. Croksit ovat parhaat, ei mistään purista eikä panttaa ja pehmeyttäkin löytyy.
Croksit on bulkkikanaa oikein rakennettuihin lajilenkkareihin verrattuna. Niket ne olla pitää.
Olkoot vaikka tuohivirsut, kunhan kärsii kävellä :)
Sivut