Onnellisen ukon käyttöohje
klo 19:17 | 9.10.2014
Mikkeliläinen historian lehtori Heikki Kupiainen löytää kuusikymppisen äijänkörilään elämästä monia ilon hetkiä. Esimerksiksi kyky haaveilla, uneksia, liihottaa ja irtautua arjesta.Lue koko juttu
Hauska mut varmaan jollekkin hyödyksi näin ainakin toivon.
Kiitos Heikki Kupiaiselle ihanista "eläke-elämän" ohjeista. Itse naisihmisenä ajattelen juuri näin,kuten sinäkin. Ensimmäinen virke lehtijutussa kertoi kaiken: että minusta välitetään.
Ei tämä eläkkeellä olo ole sittenkään ihan "kamalaa", vaikka ensimmäiset puoli vuotta tuntui,kuin olisin tyhjään kaivoon pudonnut... Meni pitkä aika, etten kehdannut sanoa ihmisille, että olen ELÄKELÄINEN. Koska työvuosia olisi ollut vielä 4 jäljellä, mutta sairaus ei katso ikää. Mutta nyt tuntuu jo hyvältä, jopa ihanalta. Toki olisin halunnut tehdä vielä töitä, mutta etenevä, krooninen sairaus esti sen.Pää,kädet,silmät,korvat,suu ja mieli toimii kuin kaksikymppisellä, mutta selkä ja jalat ovat aivan jotain muuta maata !
Se onnellisuuden tunne tulee juuri mökillä,hiljaisuudessa, etenki metsässä hiljaa kävellessä. Minä todellakin uudistun metsäreissujen aikana - miehenikin sanoo,että olen aivan toinen ihminen metsässä rämpimisen jälkeen. Ja niin olenkin - se on totta ! Avantoa en ole vielä kokeillut, mutta muuten uin ja porkkaudun järvessä niin pitkään kuin vain säät ja selkä/jalat sen sallivat. Siirryn marraskuussa kylpyläuimariksi, onneksi meidän naapurissa on sellainen ihanuus.
Mutta nautin myös ihmisten seurassa olosta, ystävistä, läheisistäni etenkin. Täytyy vain sanoa,että kyllä eläkkeelle jäännin jälkeen puhelime pirinä on vaiennut entiseen verrattuna.
Nyt vain odottelen,että kultainen aviopuolisoni parin vuoden kuluttua pääsee nauttimaan ansaittuja eläkepäiviään..... Silloinhan tämä Onnellisen ukon käyttöohje tulee testattua!