Kommentit (12)

Vierailija

Tämän minä olen aina tiennyt. Mutta täälläkin keskustelupalstalla vänkäävät monet vastaan.  - No, omasta puolestani voin ainakin puhua. Jos minulta olisivat rahahuolet veks, lisääntyisi onnellisuuteni huomattavasti. Ja kun olisin varakas, eivät ihmiset katsoisi minua ja ulkoasuani nenänvarttaan pitkin.  - Onnellinen olisin, jos voisin ostaa lapsilleni asunnot ja lahjoittaa talletuksia ja sijoituksia.

Vierailija

"Raha ei tee onnelliseksi!"
Näin voivat sanoa vain ne, joilla on aina ollut sopivasti rahaa päivittäiseen toimeentuloon ja rahat riittää laskujen jne. pakollisten kulujen maksamiseen.

Se ihminen, joka on pitkään joutunut sinnittelemään ihan normaalien menojensa kanssa, ymmärtää miten paljon voimia ja elämänhalua ihmisellä on nauttia elämästä ja kanssaihmisistä kun ei tavitse huolehtia joka päivä selviytymisestään.

Kun olen pienellä tulolla ja jo alkukuusta maksettuani pakolliset menot saan alkaa odotella seuraavan kuun alkua, tuntuu, että elämä kuluu vain ohi: mitään ylimääräistä virikettä ei saa ja usein ei edes jaksa kutsua ystäviä luokseen: ei vain kestä heidän iloista rupatteluaan mitä mukavaa taas keksisi tai minen mukavaan menoon taas lähtisi.
En haluaisi olla kateellinen, mutta välillä voimat vaan meinaavat loppua.

Mökin muori
Seuraa 
Liittynyt8.5.2014

Sopiva määrä rahaa auttaa ylläpitämään onnellista elämää. Rahalla voi saada palveluita ja hyödykkeitä jotka edesauttavat tyytyväisyyttä. Raha luo tiettyä turvallisuuden tunnetta ja rahalla voi myös tuoda iloa ystävien ja sukulaisten elämään.

Vierailija
kirsikankukka55

Ovatko köyhät siis onnettomia ja tuomittu elämään loppuikänsä onnettomina, ellei perintös tule tai lotossa voita?

Tuolla aasian maissa on kouriintuntuva köyhyys.  Mutta harvoin reissuilla näkee niin iloisia ja elämänmyönteisiä  ihmisiä.

On paljon joilta raha on onnen vienyt,  Tunnen muutamia rikkaita perijöitä  jotka parissa kolmessa vuodessa joivat miljoonaomaisuuden  ja veneisiin , autoihin sijoittamalla kuolivat köyhinä, nopeasti.

Vierailija

"Tuolla aasian maissa on kouriintuntuva köyhyys. Mutta harvoin reissuilla näkee niin iloisia ja elämänmyönteisiä ihmisiä."
Tämä on totta, mutta suoraan ei voi suomalaiseen elämään verrata.
Suomessa on pakko olla kunnon asunto, sähköt, vakuutukset, ruoka on kallista ja kaikkineen elintason vaatimukset ovat erilaisia, rhaa menee ihan pakollsiin kuluihin erilailla.
Lämpimissä maissa riitttää nukkumapaikka ilman lämmitystä, jos siin on pakko, mutta suomessa paleltuu.
Suomessa eletään paljon yksin, mutta niissä maissa kun eletään suvun ympäröimänä, niin jollain aina löytyy ruokaa hengen pitimeksi ja katto pään päälle. Vaikka ei olisi latin latia.

Vierailija
Vierailija
kirsikankukka55

Ovatko köyhät siis onnettomia ja tuomittu elämään loppuikänsä onnettomina, ellei perintös tule tai lotossa voita?

Tuolla aasian maissa on kouriintuntuva köyhyys.  Mutta harvoin reissuilla näkee niin iloisia ja elämänmyönteisiä  ihmisiä.

On paljon joilta raha on onnen vienyt,  Tunnen muutamia rikkaita perijöitä  jotka parissa kolmessa vuodessa joivat miljoonaomaisuuden  ja veneisiin , autoihin sijoittamalla kuolivat köyhinä, nopeasti.

Sitä vaaraa ei ainakaan minulla olisi, kun en tykkää alkoholista, autoista enkä veneistä.

Ostelisin varmaan asuntoja ja pistäisin niitä vuokralle. Mukavata elämää: olla vuokraemäntänä ja pitää kirjaa vuokranmaksuista. Tunnen erään tällaisen henkilön, ja kyllä kadehdin!

Vierailija

Kyllä raha helpottaisi elämää. Ei tarvitsisi joka päivä laskea, miten rahat riittävät. Minulla on todettu harmaakaihi silmissä monta vuotta sitten mutta ei ole varaa mennä yksityiselle leikkaukseen. Silmälääkäri sanoi, että pääsen jonoon julkiselle puolelle vasta sitten kun olen melkein sokea. Olisin onnellisempi jos minulla olisi rahaa hoitaa terveyttä ja jakaa sitä myös läheisteni tarpeisiin. Materiaa en enää vanhana hankkisi. Mitään kun ei taivaaseen vie mukanaan.

Vierailija
kirsikankukka55

Ovatko köyhät siis onnettomia ja tuomittu elämään loppuikänsä onnettomina, ellei perintös tule tai lotossa voita?

Noita apuja on turha odotella, milloin sitä ehtisi elää jos vain odottaisi saavansa jostakin  rahaa kuin simsalapim-vaan. Kyllä myönnän, että tilipäivän saldo huojentaa mieltä, ainakin puolikuuta.

Asennehan tässä elämässä ratkaisee, ei se onko rahaa sopivasti tai puutetta siitä.

Minä vapaaehtoisesti valitsin rahallisesti maltillisen köyhyyden koska elin materialisesti erittäin hyvin toimeentulevaa elämää. Mutta onnellisuus tai jopa inhimillisyys puuttui.

Aina oikeassa olevan narsistin kanssa rahallinen toimeentulo oli hyvää, mutta kanssaan jaksaminen tuli määränpäähänsä. 

Lähdin ja toimeentulo laski huimasti. Mutta onnellisuus on huippulukemissa. Pieniä harmeja lukuunottamatta jotka johtuvat rahasta. Samoja harmeja kuin kirjoittaja 12.10..klo. 12:13

Sitten kun kohtaa elämän järjestämän ylipääsemättömän, ei rahalla ole enää mitään merkitystä.

Olen optimisti ja uskon, että aina, aina asiat järjestyvät hyvin, vähintäin niin kuin pitää.♥

 

Vierailija

Raha tekee onnekkaaksi,  ei onnelliseksi.

Onnellisuus on tarjolla jokaiselle ihmiselle, kunhan sen oivaltaa.

Onnellisuus ei ole jokapäiväinen olotila, ei kenellekään.

Hyvää tätä päivää.  Ilmatar

Vierailija

Mielestäni kummallinen kirjoitus tämä 8.4/klo 23.05, että muka asenne elämässä ratkaisee, ei se onko rahaa sopivasti tai puutetta siitä. Jos rahaa on niukasti niin että juuri ja juuri selviytyy niin ei siinä paljon mitään asenteita ajatella. Joskus olen löytänyt kadulta jonkun tipauttaman euron kolikon, mikä onnen tunne. Niillä, joilla on mielestään sopivasti ja riittävästi rahaa, on ehkä varaa ajatella asennetta toisin kuin minulla. Olen onnellinen kauniista, aurinkoisesta päivästä, luonnon heräämisestä näin keväällä, sieni- ja marjaretkistä, vuodenaikojen vaihtelusta mutta paljon onnellisempi olisin jos minulla olisi varaa päästä lääkäriin ja leikkaukseen ilman jonotusta ja jos voisin elää ilman että joudun venettymään joka penniä ruokaostoksilla.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat