Sivut

Kommentit (231)

Veijo A Määttänen

Oh, là là - on se niin, että jotkut meistä ovat Lapin hulluja, jotkut jonkun muun vuoksi bimboja, mutta uskallan tunnustaa: minä olen Pariisin lumoissa.  Ei siitä pääse irti kun se on mennyt veriin; ketään ihmistä siellä en ikävöi, vain kieltä haluaisin kuunnella ja romanttista, upeaa kaupunkia katsella, haistella, maistella, kiireettä käveleksiä pitkin bulevardeja ja pieniä kiemuraisia kujia, moikata Mona Lisa -taulua (kyllä se on pieni luonnossa), käyskennellä Versaillesin nurmikoilla...

 

Jos kerta Hankasalmea mainostetaan, pitäähän Pariisiakin mainostaa, vaikkei näillä kahdella paikkakunnalla paljoa yhteistä löytyne.

Veijo A Määttänen

Oh, là là - on se niin, että jotkut meistä ovat Lapin hulluja, jotkut jonkun muun vuoksi bimboja, mutta uskallan tunnustaa: minä olen Pariisin lumoissa.  Ei siitä pääse irti kun se on mennyt veriin; ketään ihmistä siellä en ikävöi, vain kieltä haluaisin kuunnella ja romanttista, upeaa kaupunkia katsella, haistella, maistella, kiireettä käveleksiä pitkin bulevardeja ja pieniä kiemuraisia kujia, moikata Mona Lisa -taulua (kyllä se on pieni luonnossa), käyskennellä Versaillesin nurmikoilla...

 

Ikävä tulee Pariisiin aina kun näen tämän runon otsikonkin

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Rakastavaisten kaupunkihan se on, kuulu siitä, että sinne matkustavat lemmenparit ja juuri avioituneet.

Mutta kyllä sinne mummelit ja papparaisetkin mahtuu, nostalgiamatkalle, jos on ennen käyneet.  Kulttuuria ja nähtävyyksiä riittää, maailmankuuluja.  Niitä ei näe Pieksämäellä, Inarissa tai edes Helsingissä.

Meijjän pereen nostalkiat on siinä että männään käämään binkossa pellaamassa.

Vierailija

Menkää ET-lehden lukijamatkalle Pariisiin, unohtakaa etelän gigolot ja likaiset hiekkarannat.  Pariisissa on kulttuuria yllin kyllin ja jos huvituttaa huvituksiakin löytyy jokaisen makuun.

Suosittelen.  On tullut käytyä, useamminkin kuin kerran.  Aina sinne ikävä.

Näin talviaikaan ei Pariisiinkaan kannata matkustella, siellä eivät ymmärrä lämmityksestä tuon taivaallista.  Mutta sitten ensi keväänä ehkä mennään, ennen kesän helteitä.  Helteellä Pariisi on helvettiäin kuumempi ja pakokaasut vie hengen.

Vierailija
Vierailija

Menkää ET-lehden lukijamatkalle Pariisiin, unohtakaa etelän gigolot ja likaiset hiekkarannat.  Pariisissa on kulttuuria yllin kyllin ja jos huvituttaa huvituksiakin löytyy jokaisen makuun.

Suosittelen.  On tullut käytyä, useamminkin kuin kerran.  Aina sinne ikävä.

same opinion here

Vierailija

Apropoo: menkää, immeiset, ihmeessä Pariisiin keväällä, huhtikuu on hyvä tai toukokuu...kesä-, heinä- ja elokuussa voipi olla kuuma ja tukahduttava paikka, ja elokuussa kaikki ranskalaiset lähtee lomille - mutta onhan siellä miljoonia turisteja. 

- Lisäys ed. kommenttini Pariisista.

- runon tekijä

Hyviä neuvoja, kiitos vaan.  Parempi kuin maata löhötellä etelän hiekoilla, kulttuuria olla pitää, ei aurinkorasvojen hajua.

Vierailija

Apropoo: menkää, immeiset, ihmeessä Pariisiin keväällä, huhtikuu on hyvä tai toukokuu...kesä-, heinä- ja elokuussa voipi olla kuuma ja tukahduttava paikka, ja elokuussa kaikki ranskalaiset lähtee lomille - mutta onhan siellä miljoonia turisteja. 

- Lisäys ed. kommenttini Pariisista.

- runon tekijä

Hyviä neuvoja, kiitos vaan.  Parempi kuin maata löhötellä etelän hiekoilla, kulttuuria olla pitää, ei aurinkorasvojen hajua.

Mikäs siinä muuten mutta kun sydän halajaa elää kotimaassa kevät, jota pitkän talven odottaa. Nähdä nurmen pilkottavan ja kevätkukkien nostavan päänsä..lintujen kevätkonsertti kuuunnella kevätauringon lämmössä, Suomessa.

Veijo A Määttänen

Oh, là là - on se niin, että jotkut meistä ovat Lapin hulluja, jotkut jonkun muun vuoksi bimboja, mutta uskallan tunnustaa: minä olen Pariisin lumoissa.  Ei siitä pääse irti kun se on mennyt veriin; ketään ihmistä siellä en ikävöi, vain kieltä haluaisin kuunnella ja romanttista, upeaa kaupunkia katsella, haistella, maistella, kiireettä käveleksiä pitkin bulevardeja ja pieniä kiemuraisia kujia, moikata Mona Lisa -taulua (kyllä se on pieni luonnossa), käyskennellä Versaillesin nurmikoilla...

 

Kiitos kaikille lukijoille, onhan teitä jo 300, ja ylikin, olen niin otettu.  Huomaan, että aito kiintymykseni Pariisiin on välittynyt runon kautta ja se aitous on huomioitu.  Merci, mille fois!  Menkää ihmiset ihmeessä Pariisissa käymään, viettäkää siellä viikonloou, viikko tai kaksikin...  Minä olin siellä pisimmillään 5 viikkoa kun opiskelin Sorbonnessa. 

- runon tekijä

Jeps, kukahan maksaa matkat ja majoituksen ? Raha kun ei puussa kasva, tai sitten puut ei anna satoa. Toivossa on hyvä elää, sanoi lapamatokin.

Veijo A Määttänen

Oh, là là - on se niin, että jotkut meistä ovat Lapin hulluja, jotkut jonkun muun vuoksi bimboja, mutta uskallan tunnustaa: minä olen Pariisin lumoissa.  Ei siitä pääse irti kun se on mennyt veriin; ketään ihmistä siellä en ikävöi, vain kieltä haluaisin kuunnella ja romanttista, upeaa kaupunkia katsella, haistella, maistella, kiireettä käveleksiä pitkin bulevardeja ja pieniä kiemuraisia kujia, moikata Mona Lisa -taulua (kyllä se on pieni luonnossa), käyskennellä Versaillesin nurmikoilla...

 

Aah, tunnen jo keväisen Pariisin tuoksut.  Katukahvilassa istun ja nautiskelen maitokahvia "kruasaantin" kera...ooh.

Vierailija

Pariisi kiehtoo, kutsuu, kiihottaa... Varokaa!

Hui miten jänskää

Vierailija
Veijo A Määttänen

Oh, là là - on se niin, että jotkut meistä ovat Lapin hulluja, jotkut jonkun muun vuoksi bimboja, mutta uskallan tunnustaa: minä olen Pariisin lumoissa.  Ei siitä pääse irti kun se on mennyt veriin; ketään ihmistä siellä en ikävöi, vain kieltä haluaisin kuunnella ja romanttista, upeaa kaupunkia katsella, haistella, maistella, kiireettä käveleksiä pitkin bulevardeja ja pieniä kiemuraisia kujia, moikata Mona Lisa -taulua (kyllä se on pieni luonnossa), käyskennellä Versaillesin nurmikoilla...

 

Aah, tunnen jo keväisen Pariisin tuoksut.  Katukahvilassa istun ja nautiskelen maitokahvia "kruasaantin" kera...ooh.

Ihan vesi kielelle herahti.  Ja kaukokaipuu iski.  Kiellettävä olis tälläset runot.

Vierailija
Vierailija
Veijo A Määttänen

Oh, là là - on se niin, että jotkut meistä ovat Lapin hulluja, jotkut jonkun muun vuoksi bimboja, mutta uskallan tunnustaa: minä olen Pariisin lumoissa.  Ei siitä pääse irti kun se on mennyt veriin; ketään ihmistä siellä en ikävöi, vain kieltä haluaisin kuunnella ja romanttista, upeaa kaupunkia katsella, haistella, maistella, kiireettä käveleksiä pitkin bulevardeja ja pieniä kiemuraisia kujia, moikata Mona Lisa -taulua (kyllä se on pieni luonnossa), käyskennellä Versaillesin nurmikoilla...

 

Aah, tunnen jo keväisen Pariisin tuoksut.  Katukahvilassa istun ja nautiskelen maitokahvia "kruasaantin" kera...ooh.

Ihan vesi kielelle herahti.  Ja kaukokaipuu iski.  Kiellettävä olis tälläset runot.

Ei sentään kielettävä, vaikka aiheuttavat selvästi matkakuumetta.  Onneksi on syksy ja talvi tulossa - silloin ei kannata Pariisiin mennä.

Piaf´in haudalla pitäisi käydä.  Olen ollut fani koko ikäni ja jo isänikin häntä fanitti.

Oih!Muistot valtaa mielen. 80- luvulla Euroopan kierros ja kävely pitin pitkää ja kaunista Champs-Élyséen puistokata. Nälkä tuli patonkikojun kohdalla josta ostimme syötäväksi täytettyä patonkia, en enää muista mitä oli, oli vain suuremmoisen erilaista ja hyvää. Pariisi on ihmeellinen nähtävyyksineen kuin tunnelmaltaan.

Sivut

Ketju on lukittu.

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat