"Älä jätä tätä perinnöksi” – katso pysäyttävät ennen ja jälkeen -kuvat

Sivut

Kommentit (104)

Vierailija

No yks perintökaksio on nyt tyhjätty. Meni siinä useampi kuukausi. Perinnönjättäjä oli hyvin tietoinen asiasta ja työmäärästä eläessään, mutta mitään ei saanut tehdä ennen hänen kuolemaansa. Meitä on moneen junaam. Minä otan resiinan ja jos vain mahdollista, pistän kaiken jakoon ja lihoiksi niin kauan kuin vielä pystyn. Jälkeenjääville paremmat muistot.

Vierailija

Isäni oli siten sairas, että hamstrasi tavaraa. Iso omakotitalo oli pullollaan kaiken maailman roinaa. Kun se oli täynnä niin hommasi pihalle isoja, muovilla päällystettyjä teltan näköisiä "mökkejä" monta kappaletta. Vintille ja saunakamariin teki hyllyjä kaikki seinät täysi, jotta sai enemmän tavaraa mahtumaan. Autotalli, varastotilat ja liiteri myös täynnä roinaa. Kierteli kirpputoreja ja osti lisää, mitään ei myynyt pois. Kuolemansa jälkeen me lapset jouduimme KAHDEN VUODEN ajan talkoisiin, tyhjentämään kiinteistöä, monta jätelavallista tuli. Oli sellainen ruljanssi, etten toivo kenellekkään. Hautaanko luuli ottavansa mukaan, tiedä häntä. Jätti myös sellaisen perinnön, että perilliset käyvät siitä taistelua oikeudessa vielä nytkin, 8 vuotta kuolemansa jälkeen. Eipä jäänyt hyvä muisto hänestä, ei todellakaan.

Vierailija

Mulla on kanssa samat kokemukset: tulipahan perittyä kerrostalo-kaksiollinen ja vanha maatilallinen (mökki) täynnä tavaraa. Sieltä on jo metalliromua tyhjennetty kaksi kuormaa ja yksi lavallinen roinaa tyhjennetty, eikä tuntunut vielä missään. Isä oli vähän fiksumpi ja yritti aloittaa tyhjentämisen, mutta äiti ei antanut mitään hävittää. Itselläni ei ole lapsia, joten vieraat ihmiset joutuvat minun jälkeni korjaamaan. Siksi yritän vielä eläessäni saada tavaramääärän minimiin.

Vierailija

Voi kamalaa, heti huomenna alan tyhjentämään kaappejani!!

Onneksi ei ole kuin pari komeroa, eikä niissäkään mitään arvokasta.

Vierailija

On se todella hienoa, että puhutaan kerrankin noista hamstaarista. Koti on täynnä jos jonkinlaista

tavaraa, eikä niistä raskita sitten millään luopua.  Jotta muka niitä kaikkia sitten joskus tarvittaisiin.

KODINHOITAJILLE  SE TOTISINTA ARKEA : PUHE EI AUTA, kynsin hampain pidetään kiinni vanhoista vaatteista, koneista, astioista, lehdistä  jopa puhelinluetteloista. Vanhukset, varsinkin varakkaat ja sitten

dementoinuneet oma lukunsa  suuttuvat, jos jotain muutoksia tehdään kodeissaan.

 

Kyllä joka kevät jokainen voisi tehdä peursteellisen siivouksen omaisten kesken.

Jokaiselle tavaralle tulee antaa oma paikkansa. Kun koti on järjestyksessä, on pääkin järjestyksessä.

Kyllä sitä nauttiin, kun tietää : mitä tavaraa on missäkin paikassa.  Itse ostin kaksi sileäpintaista kirstua, johon niputin paperit ja kirjoja. Niiden päällä voi istua. Ne voi laittaa rahiksi. On hyvä tunne, kun kaikki on järjestyksessä.

 

VANHAT  VAATTEET voi helposti viedä keräyspisteisiin Uffelle.

Pieneen asuntoon kannattaa ostaa suuret huonekalut.

Vanha elli
Seuraa 
Liittynyt24.8.2015

Himohamstraajat ovat jollakin lailla pakko-oireisia, mutta kyllä sitä liikaa tavaraa tahtoo löytyä monesta huushollista.

Itse olen koko kesän vähitellen tyhjentänyt maapaikan ullakkoa. Kesken on vieläkin, mutta väljyyttä on jo tullut. Nyt kaupungissa jatkan samaa. Uffin keräyspiste on lähellä. Monta laatikollista meni hyvää ja ehjää tavaraa juuri keräykseen. Edellisten koirien tavarat ovat saaneet matkata Viron koirille.

Tori.fi:ssä pidän jatkuvasti kahta tavaraa kaupan. Aika hyvin on sielläkin kauppa käynyt, kun olen pitänyt hinnat sopivana. Lapsille antaisin, mutta kun eivät halua. Olenkin nauranut, että myykää nuo Arabian astiat sitten, kun eläkkeet eivät riitä. Ei astioita paljon ole, mutta niillä on jotakin pientä arvoa.

En kyllä ole koskaan hamstrannut, mutta silti kaikkea on liikaa.

Mökin muori
Seuraa 
Liittynyt8.5.2014

Tunnustan, tunnustan, olen hamstraaja.

Rakastan kaikkia vanhoja, kauniita astioita ja esineitä, niitähän ei ole koskaan liikaa. Kaikilla niillä on myös oma tarinansa, kuinka sellaisista voisi luopua? Rakastan vanhoja kirjoja ja niiden tuoksua. Lastenlasten vanhoista leluista en luovu koskaan, niihin liittyy mittaamattoman arvokkaita muistoja. Joulun alla kaivan esiin joulukoristeet, muistelen ja fiilistelen, tuokin pallo oli meidän ensimmäisen yhteisen joulukuusen oksalla... Ei mitään hätää niinkauan kuin tila riittää, minun jälkeeni tehköön tytär niinkuin tahtoo, on olemassa firmoja jotka tyhjentävät kuolinpesiä ja hoitavat tyhjänpäiväiset rojut kaatopaikalle, siihen asti minä elelen onnellisena tavarataivaassani.

kirsikankukka55
Seuraa 
Liittynyt24.8.2015

No onhan se nyt merkillistä, jos vanhemmat eivät eläessään älyä viedä kamojaan kaatikselle ja ostaa arkut olkkariin ja mennä siihen odottelemaan noutajaa. Ettei sitten perillisille tule riitaa. Onkohan se vanhempien vika, jos perillisit ovat toistensa tukassa? Anteeksi vaan,mutta ihan suututti lukea joitain kommentteja.

Kai ihmisellä on oikeus kerätä tavaraa ympärilleen omaan kotiinsa, jos kerran haluaa. Terveysseikat tietenkin huomioon ottaen.

Jos vanhemmat ovat elättäneet ja kasvattaneet lapsensa aikuisiksi, kai ne aikuiset yhden kämpän voivat tyhjentää, vaikka olisi enemmänkin tavaraa.

Kun isäni komeroista vein tyhjiä pahvilaatikoita roskikseen, ei tullut mieleenkään sadatella ukkoa, joka hamstraa laatikoita nurkkiinsa. Sen palveluksen voimme minä ja veljeni ja sisareni hänelle tehdä.

Äitini sen sijaan tyhjentää huusholliaan, että olisi sitten mahdollisimman vähän siivottavaa meillä. Minusta se on kauhea ajatus, mutta toki hän saa tehdä niin kuin hyväksi näkee.

Pahoittelen, jos loukkaan jotakuta...aihe on arka

Vierailija

Niin kauan kuin tuo hamstraaminen on ns. tervettä ja että asunto pysyy ihmismosessa kunnossa ja puhtaana ei siinä ole kenelläkään ulkopuolisilla mitään sanomista. Mutta jos koti alkaa muistuttaa kaatopaikkaa on rottia ja hometta märäntyneitä likapyykkejä. Elinympäristö on epäterveellinen, kyllä siihen on silloin läheisien puututtava. Telkussa on joskus tullet ohjelmaa himohamstraajista, on heidän kotinsa kuvottavassa jamassa. Tosin silloin on jo sairaudesta kysymys ja heillä on uhka päällä jos eivät siivoa menettävät kotinsa.

Vierailija

Minä tyhjennän kesäpaikan ullakkoa ennakoiden tulevaa tilannetta. Aiomme itse lähivuosina myydä paikan ja itse joudumme sen myös laittamaan myyntikuntoon.

Kaupungissa taas on miellyttävää olla, kun ei ole ihan kauheasti pyyhittäviä pölyjä kaikenlaisten tavararoiden päältä. Enkä kyllä tykkää, että kaapit, komerot ja vaatehuone pursuavat. Ikä laittaa ajattelemaan, mitä viitsii tehdä, mitä ei ja inhoan siivoamista.

Jokainen tyylillään tässäkin asiassa.

Vanha elli

Vierailija
kirsikankukka55

No onhan se nyt merkillistä, jos vanhemmat eivät eläessään älyä viedä kamojaan kaatikselle ja ostaa arkut olkkariin ja mennä siihen odottelemaan noutajaa. Ettei sitten perillisille tule riitaa. Onkohan se vanhempien vika, jos perillisit ovat toistensa tukassa? Anteeksi vaan,mutta ihan suututti lukea joitain kommentteja.

Kai ihmisellä on oikeus kerätä tavaraa ympärilleen omaan kotiinsa, jos kerran haluaa. Terveysseikat tietenkin huomioon ottaen.

Jos vanhemmat ovat elättäneet ja kasvattaneet lapsensa aikuisiksi, kai ne aikuiset yhden kämpän voivat tyhjentää, vaikka olisi enemmänkin tavaraa.

Kun isäni komeroista vein tyhjiä pahvilaatikoita roskikseen, ei tullut mieleenkään sadatella ukkoa, joka hamstraa laatikoita nurkkiinsa. Sen palveluksen voimme minä ja veljeni ja sisareni hänelle tehdä.

Äitini sen sijaan tyhjentää huusholliaan, että olisi sitten mahdollisimman vähän siivottavaa meillä. Minusta se on kauhea ajatus, mutta toki hän saa tehdä niin kuin hyväksi näkee.

Pahoittelen, jos loukkaan jotakuta...aihe on arka

Tästä kommentista huomaa ettei sen kirjoittaja ole joutunut tyhjentämään todellisen hamstraajan kotia. Jos tyhjentäminen kestää kaksi vuotta niin ei sitä voi mitenkään pitää normaalina hommana. Niinhän sitä yleensä kaikki vanhemmat kasvattavat hankkimansa lapset aikuisiksi, suurimmalla osalla on kuitenkin ymmärrystä ajatella mitä jälkeensä jättää kuolemansa jälkeen. Ja onhan se usein vanhempien vika jos perillisille tulee riitaa. Usein siihen on syynä elämän aikana salassa tehty jonkun lapsen suosiminen toisten lasten kustannuksella. Saavathan vanhemmat toki tehdä omaisuudellaan mitä haluavat mutta asioiden salaaminen on halpamaista. Pelkuruutta. Tiedetään eläessä, että se tulee aiheuttamaan riitaa lasten kesken mutta ajatellaan itsekkäästi, että riidelköön sitten meidän kuoleman jälkeen. Itsekästä kuin mikä.

Vierailija

Äitini oli ihana ja sydämellinen ihminen, mutta armoton hamstraaja. Monta viikkoa meni jäämistön selvittelyssä, oli viilipurkkitornia,kananmunakennoja, kukkaruukkuja, rikkonaisia astioita, villasukanvarsia,toimimatonta silitysrautaa, kynttiläsarjoja,tuhansia valokuvia tuplana(sai tuplat yhden hinnalla) käytettyä lahjapaperia,lehtiä, kuolinilmoituksia, seinällinen kirjakerhon kirjoja, vaatekaapit räjähtämispisteessä,kylpyhuoneen vanna täynnä sekalaista tavaraa. Kyllähän sitä siskon kanssa saatiin nauraa monet naurut, että ".... ei ole totta, tämänkin on säilyttänyt...".

Tästä kaikesta viisastuneena olen tyhjentänyt omasta kodistani melkein kaiken (tällä hetkellä)joutavan. Kysyin ensin ainoalta lapseltani, haluaako sitä sun tätä tai mitään kirjoistani. Monta hyllymetriä lähti kiertoon. Kävin läpi komeron ja huoneen kerrallaan, jokaisen kassillisen jälkeen oloni keventyi tavaran painon verran. Ylimääräiset astiat ja matot lähtivät uuteen elämään nuorten sukulaisten mukaan. Jos ostan kirpparilta "jotain uutta kivaa", vien sinne enemmän entistä. Kodikkuus ei ole puhdistuksesta kärsinyt, mitään en ole tarvinnut tai katunut jälkeen päin.

Tuntuu hyvältä ajatella, ettei lapseni tarvitse kokea samaa ruljanssia minun jälkeeni, perukirjoituksessakin on jo tarpeeksi työtä ja päänvaivaa, vaikka ei paljon omaisuutta olekkaan.

-Lyyti-

Vierailija

Lyyti klo 9.15. Kuulostaa tutulta. Isäni hamstrasi, äitini vastusti sitä. Olivat sitä ikäpolvea, että mies päätti kaapin paikan. Ahdisti asua lapsena kaikkien tavaroiden keskellä. Äiti sanoit, että se johtui siitä kun isällä oli lapsena köyhää niin vanhana tavara loi turvallisuuden tunteen. Minulla on vastenmielisyys kaikkea ylimääräistä tavaraa kohtaan. Mikä ei mahdu kaappeihin niin sitä en osta. Heitä jotka keräävät jotakin harrastusmielessä en ymmärrä ollenkaan. Ja miksi ihmeessä annetaan lahjaksi ihan turhapäivisiä tavaroita esim. kukkamaljakoita, kristalliastioita ja muuta vastaavaa. Kai nyt aikuinen ihminen osaa itse ostaa tarvitsemansa astiat.

Vierailija
Vierailija
kirsikankukka55

No onhan se nyt merkillistä, jos vanhemmat eivät eläessään älyä viedä kamojaan kaatikselle ja ostaa arkut olkkariin ja mennä siihen odottelemaan noutajaa. Ettei sitten perillisille tule riitaa. Onkohan se vanhempien vika, jos perillisit ovat toistensa tukassa? Anteeksi vaan,mutta ihan suututti lukea joitain kommentteja.

Kai ihmisellä on oikeus kerätä tavaraa ympärilleen omaan kotiinsa, jos kerran haluaa. Terveysseikat tietenkin huomioon ottaen.

Jos vanhemmat ovat elättäneet ja kasvattaneet lapsensa aikuisiksi, kai ne aikuiset yhden kämpän voivat tyhjentää, vaikka olisi enemmänkin tavaraa.

Kun isäni komeroista vein tyhjiä pahvilaatikoita roskikseen, ei tullut mieleenkään sadatella ukkoa, joka hamstraa laatikoita nurkkiinsa. Sen palveluksen voimme minä ja veljeni ja sisareni hänelle tehdä.

Äitini sen sijaan tyhjentää huusholliaan, että olisi sitten mahdollisimman vähän siivottavaa meillä. Minusta se on kauhea ajatus, mutta toki hän saa tehdä niin kuin hyväksi näkee.

Pahoittelen, jos loukkaan jotakuta...aihe on arka

Tästä kommentista huomaa ettei sen kirjoittaja ole joutunut tyhjentämään todellisen hamstraajan kotia. Jos tyhjentäminen kestää kaksi vuotta niin ei sitä voi mitenkään pitää normaalina hommana. Niinhän sitä yleensä kaikki vanhemmat kasvattavat hankkimansa lapset aikuisiksi, suurimmalla osalla on kuitenkin ymmärrystä ajatella mitä jälkeensä jättää kuolemansa jälkeen. Ja onhan se usein vanhempien vika jos perillisille tulee riitaa. Usein siihen on syynä elämän aikana salassa tehty jonkun lapsen suosiminen toisten lasten kustannuksella. Saavathan vanhemmat toki tehdä omaisuudellaan mitä haluavat mutta asioiden salaaminen on halpamaista. Pelkuruutta. Tiedetään eläessä, että se tulee aiheuttamaan riitaa lasten kesken mutta ajatellaan itsekkäästi, että riidelköön sitten meidän kuoleman jälkeen. Itsekästä kuin mikä.

Hyvä ja ajateltu viesti. Miksi kirsikankukka kehuskelee vanhan ellin viesitä mutta tämän ohittaa kuin ei mitään. Onko vaikeuksia myöntää olevansa väärässä edes yhden kerran?

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat