heh. ostin matkan ulkomaille joulukuuksi mutta vasta itsenäisyyspäivän jälkeen koska linnan juhlien katsominen telkusta on ihan "must". kiinnostaa, ketä on kutsuttu ja millaisia hirvityksiä naiset ovat keksineet päälleen laittaa. nuorena kävin katsomassa ylioppilaiden marsseja, enää ei kiinnosta. ihanaa kun voi käpertyä sohvaan, nautiskella punaviinistä ja katella telkusta muiden juhlimista.
Itsellä on perinteenä aina itsenäisyyspäivänä kutsua kaikki läheiset yhteiselle ruualle, heidän joukossaan itseoikeutettuna sukumme vanhin, isäni, sota-invalidi. Itseasiassa tämä perinne on kunnianosoitus juuri Hänelle ja kaikille niille jotka ovat itsenäisyytemme meille aikoinaan kukin omalla panoksellaan hankkineet.
Eikä juhla vaadi mitään ulkoista prameutta, vaan hyvää ruokaa, kynttilät pöydässä, "sankarilla" kronikat rintapielessään, läheiset ja lämmin ilmapiiri ympärillä.
Toivoisin myös, että kaikki vielä elossa olevat veteraanit ja invalidit saisivat viettää samanlaisen juhlan, vaikka joka itsenäisyyspäivä. Juhlan, jossa he saisivat olla kunniapaikalla, sille sen he todella anseisevat.
Minun itsenäisyyspäivääni kuuluu kynttilät ja Sibeliuksen musiikki sekä Edvin Laineen Tuntematon sotilas. Muutaman kerran kävin itsenäisyyspäivänä Kaunialan sotavammasairaalassa katsomassa isäpuoltani joka vietti siellä viimeiset vuotensa. Siellä tunsin itsenäisyyden ja itsenäisyyspäivän jalostuvan ennestäänkin. Linnan juhlat ovat mielestäni tyhjänpäiväistä patsastelua, niihinkin kuluvat rahat voisi lahjoittaa Hurstille.
Minun itsenäisyyspäivääni kuuluu kynttilät ja Sibeliuksen musiikki sekä Edvin Laineen Tuntematon sotilas. Muutaman kerran kävin itsenäisyyspäivänä Kaunialan sotavammasairaalassa katsomassa isäpuoltani joka vietti siellä viimeiset vuotensa. Siellä tunsin itsenäisyyden ja itsenäisyyspäivän jalostuvan ennestäänkin. Linnan juhlat ovat mielestäni tyhjänpäiväistä patsastelua, niihinkin kuluvat rahat voisi lahjoittaa Hurstille.
Samaa mieltä, linnanjuhlat ovat tuhlausta ja turhaa keikoilua.
Itsellä on perinteenä aina itsenäisyyspäivänä kutsua kaikki läheiset yhteiselle ruualle, heidän joukossaan itseoikeutettuna sukumme vanhin, isäni, sota-invalidi. Itseasiassa tämä perinne on kunnianosoitus juuri Hänelle ja kaikille niille jotka ovat itsenäisyytemme meille aikoinaan kukin omalla panoksellaan hankkineet.
Eikä juhla vaadi mitään ulkoista prameutta, vaan hyvää ruokaa, kynttilät pöydässä, "sankarilla" kronikat rintapielessään, läheiset ja lämmin ilmapiiri ympärillä.
Toivoisin myös, että kaikki vielä elossa olevat veteraanit ja invalidit saisivat viettää samanlaisen juhlan, vaikka joka itsenäisyyspäivä. Juhlan, jossa he saisivat olla kunniapaikalla, sille sen he todella anseisevat.
Kunnia heille joille se oikeasti kuuluu.
Kauniita tapoja, vierailija ja Mökin muori, arvostaa ja kunnioittaa veteraanejamme.
Onneksi myös lotat ovat saaneet kunnianpalautuksen, kaikkien vaikenemisen vuosien jälkeen.
Nyt viipymättä käytettävä veteraanien hyvinvointiin ja virkistykseen kaikki ne rahat, jotka on kerätty tätä tarkoitusta varten. Muuten menevät muiden hyväksi! Ne jotka eivät enää jaksa kuntoutus-paikkoihin ja kylpylöihin lähteä, saakoot hoitoja kotonaan.
heh. ostin matkan ulkomaille joulukuuksi mutta vasta itsenäisyyspäivän jälkeen koska linnan juhlien katsominen telkusta on ihan "must". kiinnostaa, ketä on kutsuttu ja millaisia hirvityksiä naiset ovat keksineet päälleen laittaa. nuorena kävin katsomassa ylioppilaiden marsseja, enää ei kiinnosta. ihanaa kun voi käpertyä sohvaan, nautiskella punaviinistä ja katella telkusta muiden juhlimista.
unohtui: itsenäisyyden muistoksi sytytän aina kynttilät palamaan! luovathan nuo hienoa tunnelmaa muutenkin pimeyteen.
En vietä sitä sen kummemmin kun poltan niitä kynttilöitä.Viinipollo ei kai olisi yhtään pahitteeksi.
Ja tietysti linnan juhlat on kiva katsoa.Ne netin kautta.
Itsellä on perinteenä aina itsenäisyyspäivänä kutsua kaikki läheiset yhteiselle ruualle, heidän joukossaan itseoikeutettuna sukumme vanhin, isäni, sota-invalidi. Itseasiassa tämä perinne on kunnianosoitus juuri Hänelle ja kaikille niille jotka ovat itsenäisyytemme meille aikoinaan kukin omalla panoksellaan hankkineet.
Eikä juhla vaadi mitään ulkoista prameutta, vaan hyvää ruokaa, kynttilät pöydässä, "sankarilla" kronikat rintapielessään, läheiset ja lämmin ilmapiiri ympärillä.
Toivoisin myös, että kaikki vielä elossa olevat veteraanit ja invalidit saisivat viettää samanlaisen juhlan, vaikka joka itsenäisyyspäivä. Juhlan, jossa he saisivat olla kunniapaikalla, sille sen he todella anseisevat.
Kunnia heille joille se oikeasti kuuluu.
Minun itsenäisyyspäivääni kuuluu kynttilät ja Sibeliuksen musiikki sekä Edvin Laineen Tuntematon sotilas. Muutaman kerran kävin itsenäisyyspäivänä Kaunialan sotavammasairaalassa katsomassa isäpuoltani joka vietti siellä viimeiset vuotensa. Siellä tunsin itsenäisyyden ja itsenäisyyspäivän jalostuvan ennestäänkin. Linnan juhlat ovat mielestäni tyhjänpäiväistä patsastelua, niihinkin kuluvat rahat voisi lahjoittaa Hurstille.
Samaa mieltä, linnanjuhlat ovat tuhlausta ja turhaa keikoilua.
Kauniita tapoja, vierailija ja Mökin muori, arvostaa ja kunnioittaa veteraanejamme.
Onneksi myös lotat ovat saaneet kunnianpalautuksen, kaikkien vaikenemisen vuosien jälkeen.
Nyt viipymättä käytettävä veteraanien hyvinvointiin ja virkistykseen kaikki ne rahat, jotka on kerätty tätä tarkoitusta varten. Muuten menevät muiden hyväksi! Ne jotka eivät enää jaksa kuntoutus-paikkoihin ja kylpylöihin lähteä, saakoot hoitoja kotonaan.
Rintamamiestalon tyttö
Syödään vähän juhlallisemmin kuin tavallisena päivänä. Kurkkaan juhlavastaanottoa, jos se pätkimättä netissä onnistuu.
Itsenäisyyspäivän juhla.
Suurin on tää juhla!
Niin moni oli tätä
itsenäisyyttä lunastamassa.
Sotimassa oli Enokin
sinne jäi rajan taa
kun lähti käskystä nuori
Isänmaata puolustamaan.
Tää kallis maa on,
se käy mun sydämeen,
tallennan ja sielä hellin
Isänmaa armain.