Kommentit (12)

Vierailija

Ennen asuin omistusasunnossa, mutta kun löysin puolison muutimme vuokralle, ei ole rahat kiinni asunnossa kummallakaan. Toimii hyvin.

Jos ei olisi puolisoa nin voisin harkita muuttamista yhteisasuntoon jonkun kanssa, kummallakin omat makuuhuoneet mutta muutoin yhteiset tilat. Olis turvallisempi asua. Täytyy kuitenkin tuntea ennenkuin muuttaa yhteen, että on sopu ihminen. Tässä iässä kun ei enää muuta tarvita kuin hyviä ystäviä.

Vierailija

Keski-Euroopassa on ainakin enemmän vuokra- kuin omistusasujia, eikä heitä luultavasti nolota yhtään, miksi meillä nolottaisi. 

Vierailija

Tuo nolottaminen on jotenkin vinoutunutta ajattelua.

Muistan kyllä hyvin kuinka ajateltiin niissä piireissä joissa silloin elin. Eli piti haalia omaisuutta enemmän kuin mitä muulla suvulla, ystävillä tai naapureilla oli. Heillä joilla ei ollut, halveksittiin. Se kuului elämisen tapaan silloinkin, piti menestyä ja näyttää se materialla, talolla, kesäasunnolla, parilla kolmella autolla, merkkivaatteilla, ulkomaanmatkoilla, ökylomilla, lapsille parhaat ja kalliit urheiluvälineet, laskettelulomat ym.ym. Oliko se toimintatapa kunnianhimoa vai kateutta. Nyt ajattelen, että se oli etupäässä kateutta, että huono itsetunto tulisi pönkitettyä ja ihmisten kunnioitus haalittua, kun sitä itsekunnioitusta ei itsellä ollut tarpeeksi, toisen ihmisen kunnioituksesta puhumattakaan.

Sitten tuli muotiin lainoilla elely, leveily, kun omat rahkeet eivät riittäneet ja ulkomaanlainat ja tuli laskukausi, tuli konkurssit ja joillakin elämä muuttui ja nousi kenties esiin oikeat arvot elämässä. Toisten katkeroituessa. Tuon hulvattoman elämän tuotoksena myös perheet hajosivat ja omaisuus meni jakoon.

Kun lamasta alettiin toipua ja rakkennustoiminta elpyi, rakennettiin vuokra-asuntoja eikä ollut mikään häpeä siirtyä helpompaan asumismuotoon. Vain he ahneet häpeävät köyhiä, katkerina vieläkin, jotka elivät tuon rikkaan 70 - 80 luvun. 

Vierailija

Yksin jäätyäni myin talomme ja muutin väliaikaisesti vuokralle kerrostaloon. Ihastuin tähän asumismuotoon. Kun vielä vuokranantaja oli niin ihana, että sain tapetoida asunnon mieleisekseni. Hän antoi tietyn rahamäärän käytettäväksi ja työn teimme itse. Nyt saan asua huoletta. Joku muu hoitaa kaikki. Ei enää lumenluontia, jatkuvaa pihatyötä ja remppaa. Jos haluan muuttaa on vain kuukauden irtisanomisaika. Talon myynti todennäköisesti  kestää paljon kauemmin.

Näillä näkymin olen tyytyväinen, enkä häpeä yhtään asua vuokralla.

Vierailija

Vuokrallahan on kaikista parhainta asua. Ei tarvitse tehdä pihatöitä ja jos tulee jotain ihan (normaalia ) vikaa vaikka hella vanhuuttaan hajoaa tuodaan uusi  tilalle. Me ei edes olla koskaan ajateltu lainanottoa kun pienet palkat oli molemmilla. siihen aikaan saatiin asumistukeakin kun lapset pieniä. Tällä hetkellä olen sairaseläkkeellä  Helppo muuttaa pienenpään asuntoon kun nuorin valmistuu ammattiin. Ei jää kahden asunnon loukkuunkaan kun isot asunnot eivät näinä aikoina mene hyvin kaupaksi. Ja muuten on todella kauniita vuokrataloja ja siistejä. Ja asuinpaikankin voi valita haluako keskustanpalvelut vai kauenpaa Jotkut ovat jopa  ihan järvien lähellä tai ihan  vierelläkin. Sellaisen  meinaan  etsiä  

Vierailija

Niin ja valinnan varaa on ja luotettavia paljon mistä etsiä On kaupungin vuokra-asunnot,w WWO, Sato. Avara, Keva, Kas. Yit. Myös Taff ja Aso tarjoaa joitakin vuokraasunnoksi. Seurakunnalla on myös vaikeassa elämäntilanteissa oleville joitakin sauntoja. Myäs jotkut yliopistot tarjoavat omia asuntojaan  Tietysti vielä kaikki yksityiset vuokrattavat asunnot. Kannttaa ottaa asunnosta valokuvat tullessa ja lähtiessä kuntotarkastusta varten ja yksityiste kanssa pitää huoli että kaikki paperit on kunnossa

Vierailija

Niin ja putki, ikkuna, parveke remontit voivat vähän vuokraakin nostaa. Mutta ainakin tuttuni jolla on oma osake joutui todella tiukalle kun tehtiin putkiremonttia  oliko lähemmäs tuhat euroa  maksettava vastikkeen lisäksi ja oli työttömänä sillä hetkellä. Sai tutulta lainaa. Taloyhtiöitä tietysti on monenlaisia mutta tässä smaisessa ei olla millään suostuttu uusimaan pesukonetta eikä uutta linkoakaan. Monissahan on jo kuivausrummut tai kaapit. Vuokra.asunnoissakin Tutulla on kaupungin vuokra-asunnossa  jokaisessa asunnossa kuivauskaapit. Sähköä kyllä vievät. Muttaparas asia on, että on katto päänpäällä. Päättäjien suurin moka on miten maassamme joka on muka  sivistysvaltio  on niin paljon kodittomia

Vierailija

Olen tyytyväinen vuokralla asuja. enkä ymmärrä miksi tätä pitäisi hävetä. Asuntoni on valoisa ja kaunis, kaikki tarvittavat palvelut lähellä, samoin hyvät ulkoilumaastot ja meren rantaan  pieni kävelymatka. Matkustamaan olen päässyt pari kertaa vuodessa ja harrastuksiakin riittää. Lainaa ei ole pankeilta tarvinnut eikä maksaa kalliita korkomenoja vaan nekin rahat on voinut käyttää muuhun elämiseen. Mutta jokainenhan saa vapaasti valita miten asuu, ei kannata kadehtia niitäkään joilla on varallisuutta asua hienoissa palatseissaan. Onni ei tule rahasta eikä omistamisesta, vaan ihan jostain muusta ja vähemmän varakaskin voi olla tyytyväinen eikä tarvitse hävetä.

Vierailija

Asun Helsingissä kantakaupungissa omistamassani kaksiossa. Onneksi tajusin heti opintolainasta eroon päästyäni alkaa säästää asuntoa varten. Sitten ensiasunto lainalla ostin asunnon ja maksoin velkaa pois monta vuotta.

Minulla ei nyt vanhana kerta kaikkiaan olisi varaa asua vuokralla täällä Helsingissä. Asuntoni tasoisten, samalla alueella olevien huoneistojen vuokrat ovat vähintään 1000 euroa kuussa. Mutta minä selviän maksamalla yhtiövastikkeen noin 200 euroa.

Jos on pieni eläke niin ei paljon voi valita mistä asunnon vuokraa Helsingissä. Omassa asunnossa asuminen on myös sikäli turvallista, ettei tarvitse pelätä vuokrasuhteen irtisanomista tai vuokrankorotuksia, muita kuin niitä mitä yhtiökokouksissa päätetään.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat