Kerro meille: Mistä tunnet sä ystävän?
klo 8:06 | 14.2.2015
Oikein ihanaa ystävänpäivää rakkaat ET-lehden lukijat! Kertokaahan, miten ja mistä te olette löytäneet ystävyyden siemenen? Osallistu keskusteluun tässä jutussa.Lue koko juttu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eiköhän se ole tapauskohtaista. Joskus ystävä on löytynyt töistä, joskus vapaalta. Silloin kun on kemiat kohdanneet. Ei edes kaikkien kivojen ihmisten kanssa tule ystävystyttyä.
Työn merkeissä tutustuin itseä hieman nuorempaan naiseen, joka alkuun vaikutti vähäpuheiselta, mutta sitten vähitellen meillä alkoi juttu luistaa, ystävystyimme.
Jokin yhdistävä asia tai kiinnostus on omalla kohdallani ollut ystävyyden punainen lanka. Se voi olla vaikka jokin samankaltainen koettu ilo tai suru, jokin harrastus tms. Jotenkin vaan sen aistii toisesta kenen kanssa synkkaa aidosti.
Luotettavuus on tärkeää ja se että saa olla oma itsensä.
Kaikkien tapaamiensa ihmisten kanssa sitä yleensä mielellään tulee juttuun, ja yrittää puhella mukavia. Parempi laiha sovinto kuin lihava riita, vaikkei oikein synkkaisikaan. - Ystävän kanssa kemiat kohtaavat, kuten ylempänä määriteltiinkin. Minä tunnen ystävän siitä, ettei hänen seurassaan tarvitse esittää mitään eikä pähkäillä, mistähän nyt keksisi jutun juurta. Puhuttavaa ja yhteisiä mielenkiinnon kohteita löytyy etsimättä. - Ystävä ei levitä minun asioitani ympäri kaupunkia eikä kerro minusta epämiellyttäviä totuuksia (eikä valheita). Vaikka minulla kävisi elämässä huono tuuri, ei ystävä katkaise välejä sen takia.