Muljahtelelee ja tykyttää - onko kyse harmittomasta vaivasta vai hengenvaarasta? Vaikuttavatko tunteet sydämen toimintaan? Mitä hoitokeinoja rytmihäiriöön on? Mitä riskejä sähköisessä rytminkäännössä on - ja auttaako toimenpide pitkän päälle?

Omalääkäri Risto Laitila on tavattavissa tällä keskustelupalstalla keskiviikkona 4.3. klo 17.

Tunnin aiheena sydämen rytmihäiriöt. Voitte kirjoittaa kysymyksiänne jo etukäteen, Risto lukee niitä tunnin aluksi.

Tervetuloa vastaanotolle!

Leena

Sivut

Kommentit (28)

Minulla on todettu n.8 vuotta sitten rasituskokeessa juuri ja juuri havaittava sepaelvaltimotauti, myös saanut siihen lievän lääkityksen. Olen hoitanut itseäni myös oikealla ruualla. Milloin on syytä tarkistuttaa sydämen tila tai kuinka usein. Ilmeni myös rytmihäiriö joka on kuulemma vaaraton, mutta viimekesä kun oli kuuma oli myös paljonkin epätasaisen rytmin tuntemuksia, joita en ennen ole tuntenut. Verenpaineeni on loistolukemissa, mutta syke usein 50 kahtapuolta, kun se menee alle tuon viidenkymmenen on huono olo.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Olen 66v. nainen jolle rytmihäiriöitä (muljahduksia, lisälyöntejä) tulee milloin mitenkin, joskus enemmän sitten taas vähemmän. Rasituskoe ja holter tehty, ei mainittavia muutoksia, sepelvaltimovika pois suljettu. Verenpainetauti ja lääkitys ollut 23-vuotiaasta asti, nyt suht hyvä, tosin vaihtelua on ajoittain. Ultrassa kardiologi totesi sydänlihaksen "jäykistymistä"ja  lievää aorttaläpän kalkkeutumaa. Voiko nuo todetut viat aiheuttaa rytmihäiriöitä?

Unohdin myös kysyä kuinka ja miten nopeasti kalkkeuma etenee ja millätavoin sitten oirehtii. Voinko tilanteeseen itse vaikuttaa mitenkään vai onko läppäleikkaus ainoa vaihtoehto ja tehdäänkö niitä enää tämänikäisille mummeleille?

Vierailija

Miehelläni 76 v todettiin sydämen sykkeen epätasaisuus, mikä EKG-käyrässä osoittautui

eteisvärinäksi flimmeriksi.Käyrä lähetettiin terveyskeskuksesta gardiologille.

Sieltä tuli vastaus ,ettei akuuttia tarvetta rytmin siirtoon.Marevanin käyttö ja verenpaineen seuranta.

Mitä tarkoitetaan,ettei akuuttia tarvetta?

Onko lääkettä millä rytmin saisi tasaiseksi? Hän ei tunne oloaan mitenkään huonoksi.

Voiko harrastaa veteraaniurheilua kilpailumielessä?

Voiko matkustaa ulkomaille?

Olisiko syytä pyytää sydämen ultra-ääni tai holter-mittausta?

Kiitos vastauksesta.

 

Heippa

Olen kärsinyt rytmihäiriöistä jo toistakymmentä vuotta. Olen 60 v naisimmeinen. Sydän ottaa joskus kiivastahtisen spurtin ja on myös kummaa muljahtelua. Joskus ne menevät ohi kunnon rykäisyllä ja ensihoitaja on myös maininnut että hyppiminen auttaa palauttamaan rytmin. Joskus saan kummallisia kohtauksia joissa  tuntuu että taju menee ja sydän läpättää. On myös muutaman sekunnin kestäviä huiprauskohtauksia mutta lääkäri ei sanonut niiden johtuvan sydämestä. Olisiko tilapäisiä sähkökatkoja...

Lääkkeenä on ollut koko ajan Metohexal 47,5 mg tabletti päivässä. Saisi kuulemma ottaa vaivoihin 2-3 tablettia päivässä lääkärin mukaan, vaan kuinkas käy verenpaineen kun se nyt on 125/ 75 ja pulssi 65.

Lista on pitkä, en tiedä jaksatteko lukea tämän valituksen mutta kiitos jo etukäteen vastauksista.

Vierailija

Hei,

Sydän muljahtaa, tykyttää ja tekee toisinaan nopeita sarjoja peräkkäin. Aamuisin heti herättäessä sydän lyö todella nopeasti ja epäsäännöllisesti jättäen lyöntejä väliin. Sama tulee esiin urheillessa ja tuntuu, että jos ottaa vähänkin reippaaman tahdin, niin pulssitason noustessa sydän on epärytmissä ja alkaa tykyttää nopeasti, kunnes tahtia hidastamalla rauhoittuu normaaliksi.

Rasitus-EKG ja Holter- tutkimus on tehty 3v. sitten ja käytän tarvittaessa Propral- lääkitystä. Onko sydämelle rasite joka päivä ilmenevät tykytyskohtaukset ja lisälyönnit?

Tervetuloa omasta puolestani tänne vastaanotolle. Täällä onkin jo hyviä kysymyksiä ja kääritäänpä hihat saman tien.

Ensi alkuun on hyvä palauttaa kaikille mieleen rytmihäiriöitten tärkeät perusperiaatteet. Kenelläkään ei sydämen rytmi aina ole häiriötön. Milloin muljahtelee, milloin lyönti jää väliin. Joskus pumppu ottaa tasaisesti kiihtyviä ja laantuvia kierroksiakin. Kysypä vaikka keneltä hyvänsä. Jos he vastaavat että ei, niin todennäköistä on ettei vastaaja vain ole niitä huomannut J

Mistä tullaankin tärkeään kysymykseen: milloin rytmihäiriöön on syytä suhtautua vakavasti, milloin voi tikittäjäänsä ja mieltänsä rauhoitella että olepas nyt aloillasi ja yrittää kääntää mielensä kiinnekohdan jonnekin mukavampaan.

Ensimmäiseksi on syytä kysyä vaikuttaako rytmihäiriö sydämen kykyyn ylläpitää verenkiertoa ja verenpainetta? Siis: tuntuuko rytmihäiriön aikana että menee taju? Silmissä sumenee tai löytääkö itsensä kanveesista? Joskus tällaista vakavaa rytmihäiriötä ei aisti ja se paljastuu yhtäkkisen tajunnanmenon syyksi. Tällaisessa tapauksessa tajunnanmeno ei ole tapahtunut yöllisen vessareissun jälkeen kun rakko on tyhjennetty, ei yskimisen yhteydessä tai verinäytteen oton aikana.  Nämä viimemainitut on viattoman, rytmihäiriöstä riippumattoman pyörtymisen piirteitä.

Seuraavaksi: kenen sydämestä on kyse? Onko sydän terve vai tiedetäänkö sen sairastavan? Vaikka sepelvaltimotautia? Miten rasituksen siedon kanssa? Kulkeeko kävelylenkillä hyvin? Tuleeko rasituksessa rytmihäiriötä tai heikotusta? Sairastavan sydämen rytmihäiriöt tutkitaan ja pyritään hoitamaan viimeisen päälle, mutta terveen sydämen rytmihäiriöt ovat viattomia, jos rasituksen sieto ja suorituskyky on hyvä eikä suvussa ole esiintynyt ikäviä äkkikuolemia tai vakavia rytmihäiriöitä.

Kun lääkäri alkaa tutkia rytmihäiriöitä, niin kaikkein tärkein tieto tulee potilaalta ja mahdollisesti vieruskaverilta joka on saattanut nähdä tajunnanmenon. Siis: kun rytmihäiriösi vie vastaanotolle varaudu antamaan seikkaperäinen selostus rytmihäiriön luonteesta, sen alkuajoista, milloin se ehkä iskee mieluiten ja miten se alkaa, miten loppuu – etenkin jos rytmi on nopeaa tykytystä. Kuin katkaisimesta vai hitaasti? Ja on hyvä opetella tunnustelemaan pulssinsa: kaulavaltimolta mieluiten. Onko rytmi tasainen vai epätasainen?

Tässäpä pieni intro! Ja nyt kysymyksiin…

Hienoa että olet paneutunut itsesi hoitoon. Hyvällä lääkkeettömällä hoidolla, siis oikeaoppisella ravinnolla, liikkumisella, ja hyvillä lääkkeillä – mukaan lukien paljon ja monesti syyttä suotta parjatut statiinit – saadaan usein tauti pysähtymään ja potilas voi hyvin pitkäikäiseksi asti. Vuosittainen riskitekijöiden tarkistus on hyvä rutiini, mutta jos muutoksia tulee voinnissa, etenkin rasituksen siedossa, niin heti väliarvioon! Syke ei tosiaankaan saisi laskea liikaa, 50/min on sinunkin voinnissasi selkeä alaraja. Pienet rytmin epätasaisuudet tikittäjälle sallitaan jos rasituksen sieto vaan pysyy hyvänä.

Hivenen piti rapsuttaa päätä. Olettaisin että lääkäri - jos siis lääkäri on puhunut viiveestä - tarkoittaa sitä että kun sydämen rytmiä tahdittava sinussolmuke oikean eteisen yläosassa lähettää sähköimpulssin kohti kammioita, niin kestää normaalia pidempään että impulssi saavuttaa kammiot. Puhutaan eteis-kammiokatkoksesta. Sitä on eri vaikeusasteita. Se liittyy usein sydämen harvalyöntisyyteen ja kertoo ettei tiettyjä lääkkeitä voi käyttää. Jos jollakulla tulee mieleen "viiveestä" jokin muu vaihtoehto, niin jaa ihmeessä tietosi meidän kanssa

mummelille: Lähtökohtaisesti nuo lisälyönnit ja muljahdukset eivät onneksi vaikuta siihen ettei sydämesi niiden aikana huolehtisi verenpaineesta tai verenkierrosta, siinä mielessä ne ovat viattomia. Ei kukaan oikein kunkin potilaan kohdalla osaa sanoa mistä ne kumpuavat. Kalkkeuman etenemistä siinä läpässä ei voi oikein ennustaa, ja siksipä tuo ultraäänitutkimus tulee toistettavaksi tietyin määrävälein pahenemisen huomaamiseksi. Vuoden parin välein se usein tehdään. Kalkkeutunut aortaläppä voi ahtauttaa verenvirtausta pumppaavasta vasemmasta kammiosta ja sydänlihas väsyy. Näin siis jos ahtauma on merkittävän hankala. Et sinä mikään mummeli tuossa iässä hoidon suhteen ole, jos läppäkirurgiaa tarvittaisiin.  Jos rasitus alkaa tuntua hankalammalta, on uusi sydänlääkärin tarkistus paikallaan. Toivotaan ettei.

huolestuneelle:

Sydämen normaalia rytmiä sanotaan sinusrytmiksi. Se on rytmeistä paras. Toiseksi paras on flimmeri eli eteisvärinä. Parhaassa tapauksessa flimmeri ei heikennä sydämen pumppausvoimaa juuri lainkaan. Tällöin flimmeripotilas ei juurikaan huomaa suorituskykynsä huonontuneen arjen vaatimuksissa. Silloin tyydytään flimmeriin, hillitään syketasoa sopivaksi eikä aleta sitä sähköllä kääntämään. Tärkeintä on että huolehditaan Marevanilla tai uudemmilla verenohennuslääkkeillä ettei tule veritulppaa joka aiheuttaisi aivohalvauksen. Se on se flimmerin suurin vaara! Potilas saa tehdä oman suorituskykynsä rajoissa mitä vaan. 

kesäkertulle:

Kiivastahtisista rytmihäiriöistä tulee aina mieleen Jani Sievinen, jolla saattoi iskeä rytmihäiriö juuri kun oli hyppäämässä uima-altaaseen voitonkiilto silmissä. Hänellä oli ns SVT eli supraventrikulaarinen takykardia. Se alkaa kuin katkaisimesta, kerran muljahtaen ja voi loppua jos kastaa kasvonsa jäiseen veteen, pidättää hengitystä ja jännittää vatsalihaksiaan suu ja nenä kiinni. Tai yskäisee, tai yökkää. Ongelma tahtoo olla ettei rytmihäiriötä saada kiinni. Kun EKG otetaan, on se normaalissa rytmissä. Joskus 24 EKG rekisteröinti eli Holter saa tykytyksen kiinni ja joillakin lääkäreillä on kotiin lainattava EKG laite, kännykän kokoinen, johon joskus tuo rytmi saadaan tallennettua. Nyt puhutaan lähtökohtaisesti TERVEESTÄ sydämestä. Kuten ymmärrän sinullakin olevan. Mutta: rytmihäiriöiden luonteen ja nimien arvoitus on kohdallasi vielä auki, mutta vaarallisia nämä eivät onneksi ole.  Ja lääke ei tällaiseen saa olla vaivaa pahempi. Sykkeen tai verenpaineen liiallinen lasku kun on betasalpaajienkin käytön esteenä, kuten jo tiesitkin.

Jos kärsii rytmihäiriöistä - että muljahtelee tuon tuosta - uskaltaako silloin lenkkeillä? Onko vaara, että tulee sydänkohtaus? 

Kyllä. Ei. Muljahtelun pahin vaara on että sitä rupeaa pelkäämään. Tiedän itse miltä muljahtelu tuntuu, etenkin joskus kun laittautuu pitkälleen ja makaa vasemmalla kyljellä. Vaikka tiedän että ilmiö on viaton, tuntuu se inhottavalta ja on pakko kääntää kylkeä. Muljahtelu ei ennusta, siis ole ennusmerkki vakavalle rytmihäiriölle, ei sydänpysähdykselle. Ja: lenkkeily on sydänlääkkeistä paras!

Minulla on rytmihäiriöitä tullut kilpirauhasen vajaatoiminnan toteamisen aikaan. Ennen Thyroxinia muljahteli - löi muutenkin hitaanlaisesti - ja nyt lääkityksen aikana, aina kun annostusta muutetaan, niin tykyttelee. Tuntuu ihan kurkussa saakka? Onko aihetta huoleen? 

Olet esimerkki siitä kuinka tärkeä aine tyroksiini onkaan sydämen toiminnan säätelylle. Niin rytmin kuin supistuskyvyn. Kohtalotoverisi ovat silloin tällöin maininneet samasta asiasta. Jo ennen kuin vajaatoiminta todettiin sinulla oli rytmihäiriöitä ja minulla itsellä on tunne että sydän jää jotenkin herkemmäksi kaiken tuon sairastamisen myötä. Mutta: älä huoli. Sydän huolehtii sinunkin kohdallasi tehtävästään: verenkierron ja verenpaineen säätelystä!

Miisalle

Sydämen tykytyskohtaukset kuulostaisivat olevan niin sanottua sinustakykardiaa, ainakin nuo nopeammin tykyttävät. Mukana varmaan on lisälyöntejä ja sellaisen lyönnin jälkeisiä taukoja. Sinustakykardia, suomeksi nopsasydän, ei ole varsinainen rytmihäiriö vaan normaali, mutta tiheä ilman järkevää tarkoitusta. Tällaisten kiusatessa pitää sulkea pois muutama sairaus, kilpirauhasen toimitahäiriö, anemia jne.  Sydämesi vaikuttaa olevan terve. Siedät rasitusta hyvin eikä EKG:ssä ole poikkeavaa. Se on se tärkein tieto sinulle itsellesi. Sydän ei näistä rasitu, ei sairastu, eikä yhtäkkiä pysähdy. Propral on hyvä betasalpaaja tällaisiin rytmihäiriöihin, juuri noin tarpeen vaatiessa otettavaksi.

Olen 64-vuotias nainen. Muuten perusterve, mutta viikko sitten heräsin yöllä todella huonoon oloon. Rintaa ahdisti, oli oikeinkin vaikea olla. Sitkottelin siinä sitten jotenkin aamuun saakka ja sitten lähdin päivystykseen. Kävi ilmi, että on sellainen flimmeri ja eteisvärinää? Laittoivat kaliumia, mutta ei kerrottu miksi. Miksi kaliumia annettiin? Lopulta minulle tehtiin se sähköinen kääntö. Pelotti tietysti se, mutta hyvin kävi. Mutta miksi kaliumia? Mitä tekoa sillä on sydämen rytmin kanssa? Marevania eivät antaneet, koska kaikki arvoni olivat muuten niin hyvät. Eikä muuten kukaan selittänyt, mistä tämmöinen eteisvärinä nyt yhtäkkiä tuli!

Hienoa että rytmi saatiin kohdalleen. Kalium on verenkierron suola, jonka puutos ja liiallinen määrä altistavat rytmihäiriölle. Se ehkä oli sinun kohdallasi se eteisvärinän laukaiseva syy. Eteisvärinä on tietyllä tavalla vararytmi. Jos tavanomainen sinusrytmi pettää, luonto on järjestänyt niin että otetaan sitten eteisvärinärytmi käyttöön. Kun se iskee, niin sen joko tuntee tai ei. Ja sinä sen kyllä tunsit. Riski eteisvärinälle kasvaa iän myötä, myös sen myötä kuinka paljon sydämen on pitänyt rehkiä kohonnutta verenpainetta vastaan, tai onko sitä sepelvaltimo ahdistanut hapenpuutteella. Marevanin aloittaminen päätetään tietyn riskitekijäanalyysin päätteeksi. Jos on täysin perusterve ja vielä nuori kuten sinä niin verenohentajaa ei aloitettu

Sivut

Thread has been locked.

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat