Ihmissuhteet puhuttaa ja mietityttää.

Vierailija

Kertokaapa kanssasisaret ja -veljet miten hoidatte ihmissuhteita että ne pysyisi kunnossa. Olen näin myöhemmällä iällä muuttanut paikkakuntaa ja entiset tutut jäi sinne kauas, sekä avioliitosta eronneena. Nyt kamppailen yksinäisyyttä vastaan ja yritän pitää yllä ystävyyssuhteita täällä uudella paikkakunnalla, mutta ei oikein onnistu, tai onnistuu jos itse käyn kylässä tai soittelen, he eivät tule minun luo eivätkä juuri kysele mitä kuuluu. Olen kyllä järjellä miettinyt sitä että jokaisella on jo tässä iässä omat rakkaat tutut eivätkä he tarvitse uusia.

Harrastuksia on, muttei ole sieltä tullut ystävyyssuhteita.

Kuinka moni tuntee epävarmuutta siitä onko oikeasti ystävä jollekkin, vai eikö sitä uskalla edesmyöntää itselle tai muille ettei vain kukaan saa tietää että on yksinäinen. Mieluummin on hiljaa kuin myöntää ettei tunne tarpeeksi olevansa pidetty. onha se tietenkin aika kauheaa jos tajuaa ettei olekaan oikeasti ystävä jollekkin vaan vain itse tyrkyttää itseään.

Kyllä täytyy myöntää että menen araksi ystävystymään, ettei tule uutta pettymystä.

Kommentit (1)

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat