Vierailija

Tänne sit vaa.

.

Sivut

Kommentit (1333)

    Heippa Ruusu. Läks Tupajumi eläkkeel. Jatketaa sit täst ko entine lopsahti. Johan sil kerty mittaaki. Ja ikkää.

Yhe asia mie pääti. Vaik mitä irvistellyi tänne taas änketää nii mie e vastaa. Äläkä siekää Ruusu. Ollaa niko niit e oliskaa. Jooko. Eihä siit tuu mittää jos koko aja pittää irvistellyihi vastailla.

nääs

Juuli

Jk. Jo onkii siul kaverit, hienoi..

.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Mikäs siinä, jatketaan täällä. Toisten ilo on näemmä toisille ärsyke, en olis uskonu että lappu tulee luukulle mutta mitäs siitä.

Leppäkerttu on oiva paikka, kaverithan ne tekee paikasta kun paikasta kotoisan.

Samettiruusulla kuvassa kaikkea nättiä pihakoristetta, maalattuja kiviäkin. Kesäksi olisi kiva maalata kivä, vaikkapa leppäkerttuvärityksellä, niinkun sulla on ja koiran kuvakin on.

Juuli olet oikeessa, nyt ei piitata väliin huutelijoista, kirjotellaan muuten vaan mukavia.

   Nii. Se ko ol jonku päähäpinttymä se lopetus mut mie mielelläi kuvittelen jot läks eläkkeel se Tupajum. Nyt jossai hirrerakoses loikoilee. Mut mukavastha tää o alkant.

Jatketaa

Juuli

LISETÄTI JA UFO

Kesä-aikaa vietettiin.
Niin Juuli joukkoineen mummolassa kuin Lisetäti linnassaan. Lähiössä Isokaupungissa.
Hyvin sujui elämä Lisellä. Oli elämä rauhallista ollut.
Mitä nyt kerran hyyryjen, vuokralaisten alihyyryt, Lisellä päivähoidossa olleet katit, kukin vuorollaan päättivät matkailua harrastaa. Lähdettiin vilauksessa, harmaa vana vain jäi,. Sännättiin ovenaukaisussa maailmaa katselemaan. Eikä palattu vaikka Lise kuinka huuteli, joka paikan linnansa alustankin kolasi.
Ei tultu ei.
Parin-kolmen päivän päästä suvaittiin kotiin, siis Lisen huomaan palata. Olivat hyyryt, kumpikin vuorollaan pidemmillä edustusmatkoillaan. Eipä uskaltanut Lise kattien carter-matkailusta suutaan avata.
Vaarana kun olivat Linnan ympäristön ketut ja supikoirat.
Rauhallista siis oli pääosin Lisen sekä hyyryjen, alihyyryjen oleilu.

Kunnes sitten rysähti...

Oli rauhallinen arkiaamu Lisellä.
Tosin oli alihyyryistä yksi, se musta, kaatanut pari Lisen lattialla olevaa palmua. Multineen kaikkineen nurin parketille.
Parvekkeen lattiakin mullan vallassa. Parvekkeen lattian multamäärään olivat syyllisiä Lisen hyysäämät turkisläimet, pihaoravat, kesyt, oli Lisen parveke vakituinen restaurantti.
Kätkivät pähkinänsä , muut eväänsä parvekkeen kukkalaatikoihin. Unohtivat, multa pöllyten niitä sitten kaivelivat unohtuneista kätköistään.
Vaan eipä Lise näistäkään hyyryistään luopunut. Mukavaa ajankulua olivat ikkunasta kurkkiessaan Tosin ei multien siivoaminen niin järin innoittavaa askaretta ollut. Eikä nuutuneiden kukkien katselu.

Oli kaunis kesä-aamu.
Keittiössään yläkerrassa joi Lise aamukahviaan. Oli palmut ylös asemiinsa taas nostellut, mullat siivonnut. Siinä taas odottivat seuraavaa kaatokertaansa. Palmut.
Oli rauha kaikinpuolin maassa, oravaisetkin rauhassaan pähkinöitään parvkkeella nakertelivat. Senkertainen päivähoidokki , alihyyry, musta Ville, istuskeli tapansa kuuluen, ikkunalaudalla oravia, lintuja vahtimassa. Kiukuissaan. Ei kiinni saanut, vinkui ja suhisi.
Aurinko jo täydeltä terältä Lisen upeita kukkaistutuksia lämmitti. Tulisi taas helteinen päivä. vaan niinhän kesään kuuluikin.
Oli Lisellä kahvinjuonti, toinen kupillnen jo, meneillään kun ulkona rysähti. Valtava rysähdys pihamaalla. Lise säikästi perusteellisesti. Kahvi väärään kurkkuun. Alihyyry pinkaisi viivana karkuun päivystyspaikaltaan sohvan alle. Hetkeen ei saanut henkeä Lise.
Mikä oli tuo.
Valtava rysähdys.

Kuin helikopteri olisi pihaan taivaalta pudonnut.
Istui paikallaan Lise. Jähmettynyt suolapatsas. Sanattomana yleensä puhelias Lise. Eipä ollut kelle olisi puhunutkaan. Hiljaa hipsi parvekkeelle, josta turkiskunta oli kaikonnut kuin p.. Saharaan. Eivät nekään jääneet jälkipeliä seuraamaan. Oli pako viisaampi valinta.
Varoen kurkisteli pihamaalle.

Oli laskeutunut Lisen pihaan, juuri komeimman keisarinkruunuistutuksen päälle valtava metalliesinerykelmä. Ei saanut Lise selvää mikä oli alkuperäinen muoto. Pitkin pihamaata oli osia sinkoillut.
Sotatanner. Pisti esiin kasasta, auton kokoisesta putkia, sojotti härveliä, erimuotoista, vipua. Haravan muotoinen, ilmeisesti suunnistuslaitekin näkyi.
Sillä Ufo tämä oli.
Ilmiselvä Ufo.
Oli Lise senverran selvillä näistä ulkoavaruuden vierailijoista kerrotuista asioista. Oli tieteellisestikin todistettu siellä elämää olevan. Nämä aatokset, vihreät miehet, nyt Lisen mielessä kauhukuvina vilahtelivat. Kiireellä, säikähtäneenä entisestään lisää ryntäsi Lise takaisin keittiöön.
Poliisi, poliisi, ajatus hoki mielessä.
Soi ovikello.

Nyt, nyt ne tulee, vilisti Lisen mielessa. Vihreät miehet.
Seisoi ovella hyyry. Se lahkeellinen. Tuijotti hetken lakananvalkosta Liseä. Kysyi hölmistyneenä:
" Et kai sä tuota antenniviritelmää noin pelästynyt. Putosi katolta telkkariantenni. Kova oli rysäys, tietäähän ne vanhanaikaiset viritelmät. On nyt sitten telkkarit pimeenä. Kai sä soitat korjaajan, vai minäko. Jestas kun oot kalpee." "
Ei hetkeen helpottaneet Lisen kuvitelmat. Hyyrynkin mielesään vihreänä hetken näki.
Sitten, uljas Lise :
" Mitäs minä. En mitään, Yhtään mitään. Korjaaja,... juu, korjaaja, minä soitan. Heti paikalla soitan. Juu."
Kiukutti ja harmitti Liseä. Eniten hyyryn näkemä oma minä. Suunniltaan kauhusta oleva Lise.
Lise, jota eivät ukonilmatkaan tolataan saaneet.
Ei , ei. Ollenkaan ei.
Mitä sitä nyt pienistä.
Ufoista.

Juuli2015
.

Lauantai-ehtoota Leppäkerttuihin(Muuten,olin 16-17,5-vuotiaana lastentarhassa harjoittelijana.Siellä oli yksi osasto nimeltään Leppäkertut.)

Iines,nämä maalatut kivet etupihallani on taiteillut yksi x-miniän tekele...mukava sellainen.

Nyt kerron teille,olipa taas maittavat tarjoilut 6-vuotiaan pojan pojan syntymäpäivillä.Oli tarjolla korvasieni-savuporopiirasta,lakka-suklaakakkua,sekä feta-pinaatti piirakkaa.Tämän viimeisimmän´suolaisen´ oli valmistanut 13-vuotias pojan poikani.

Asiasta kolmanteen.Nyt suunnittelen ulos puista kukkakaukaloa,jonka vuoraan tällaisilla useilla,erilaisilla maalatuilla laatoilla.On myös yksivärisiäkin lisäksi.Oikein sormet syyhyää,mutta ensin pitää saada se puinen kehikko.

Tänään meillä ei saunota...

Täs o skypekuvvii pitäjä luuku pavekkeel kaks kessää sitte. Nytte ei sinne tuu tietenkää mittää. Kuka nist huole pittäis. Mut tuo tosenti niitystämine Näsjärvirannikkopatiol o nytte loppu. Iha tänä kevvään o loppu.

Ruusu, siul o hienoi laattoi.

Juuli

   Juu, taidan Ruusu tietää. Kovin on kauniita. Vaa kui sie raatsit ne laittaa ulos ko sattaa ja tuulee kesälkii. Eiks ne mää huonoiks. Mie laitttasi seinäl.

Vaa taase on päivä täys. Noppeest männee sutikoilles ja kirjottaes. Keskustelutkii o jääneet. Ei näi kevvääl jaksa mittää syvällissii pohtii. Syksyl sitte taase. Nii. jok laittant hienot ainot. Miul ei oo tupsui, miul o niiko reinot mut vaaleepunaset. Kiitos vaa.

Mutt nytte on mäntävä kohtpuolee peito al.

Ensi kess...keskisuur tuuuletus.

Leppäkerttu-unnii

Juuli

Juuli,mietin ensiksi,että laatoitan näillä hienoilla kuvioilla mökillä keittiösopen tiskipöydän yläosion.Päädyin tähän,siis kukkakaukaloon.Sekin vielä,että pahimalla säällä voin nostaa astiani suojaan.

Minä heitin roskikseen yhden uuden melko käyttämättömän kukkakaukalon. Saas nähdä kuinka äkkiä sen sieltä joku kähveltää omakseen. Kaikkihan kelpaa.

Vierailija

Miksipä ei siis voisi olla jokin vaikkapa talokohtainen kierrätyspiste talon asukkaille?

Siis tavaroitten kierrätyspiste talon asukkaille

Vierailija
Vierailija

Miksipä ei siis voisi olla jokin vaikkapa talokohtainen kierrätyspiste talon asukkaille?

Siis tavaroitten kierrätyspiste talon asukkaille

[quote author="Vierailija" time="25.04.2015 klo 21:45"]

Meidän kulmilla on kierrätysastiat kaikille jätteille.

[/quote    

Koskeeko se asukkaitakin? Pitänee kysyä juulilta..

 

 

 

 

 

Sivut

Thread has been locked.

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat