Vierailija

Kärsin vuosia sitten. Mieheni joi veljet joi, heidän vaimonsa joi, sisaren mies joi. Vietimme kesiä samoilla mökeillä, jossa oli myös lapseni ja vanhempani ja meKÄRSIMME.  Nyt on hyvin nämä onneksi kuolivat kaikki alle kuusikymppisenä toinen veljeni oli vain 43 vuotias. On rauhallista ja mukavaa elämä nyt eläkepäivinä kun ei ole jaloissa juoppoja haisevia ukkoja !Mutta raumat on jäänyt meille jälkeenjääville. Mikä on viinan kirous?

Kommentit (2)

Nämäpä ovat vaikeita asioita.

Alkoholia voi ottaa ja on mukavakin ottaa kun on raja.

Itsekin(nainen) otan,en kännää.Ei tarvii mistään "hakea"-en häiriköi.

En häiritse muita.

Näinkin se käy-ei toki kaikille.

Tiedän että monellekin on ongelmaa,liian monille

Vappua

Kyllä on straumat jääneet lapsuudesta jo. Miksi sitten minäkin nuorena hupakkona kaikista eniten kiinnyin tyyppiin,joka oli aina humalassa, mutta rohkea ja hellä. Nyt sitten oltuani naimisissa jo yli 40 vuotta, ongelma tuli meille viinasta kun lapset haihtuivat kotoa. Otettiin viikonloppuisin yhdessä, minä vähän koska en kestä montaa lasillista. Ongelmaa on ollut välillä , koko ajan tressi siitä mitä tuleman pitää, milloin salapullo ilmaantuu uudestaan jne. Syy on tietysti aina minussa, kenelle siitä puhunkin, olen tiukkapipo ja hermoilen suotta. Näin meillä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat