Kommentit (7)

Vierailija

Tämä on todella "vaikea" aihe, joten toivon asiallista keskustelua. Vanhusten tekemät itsemurhat ovat olleet tabu keskutelun aiheena vuosikymmeniä. Kuitenkin niistä ollaan oltu tietoisia ja niitä tehdään edelleenkin.

Koska eutanasia ei ainakaan toistaiseksi ole sallittua Suomessa moni parantumattomasti sairas vanhus päätyy itsemurhaan. Kaikilla kyse ei ole yksinäisyydestä, leskeydestä, varattomuudesta taikka tässä artikkelissa mainitusta ruskean rasvan aiheuttamasta masentuneisuudesta.

Sekä äitini että äidinäitini päätyivät "itsemurhaan" , molemmat pitkällisten sairauksien uuvattamina. Heillä molemmilla, olimme me lapset ja lapsenlapset koko ajan tukena ja turvana, osa omaishoitajina. Kummallakaan ei ollut puutetta mistään maallisesta ja rakkautta pyrimme antamaan viimeiseen asti.

Kaipaus on edelleenkin suuri enkä mitenkään voi tuomita heitä heidän tekemistään ratkaisuista.

 

 

 

Vierailija

HALLITUS LEIKKAA KÖYHILTÄ JA MONELLA EI OO RAHAA TARPEELLISIIN MENOIHIN.SIINÄ YKSI ITSEMURHAAN MUITTEN IKÄVIEN ASIOIDEN LISÄKSI.MONET VANHUKSET NÄKEE NÄLKÄÄ EIKÄ OO VARAA LÄÄKKEISIIN JA HOITOIHIN.MIETTIKÄÄPÄ SITÄ

Tytti Tättäläinen

Niin - emme voi ketään tuomita, kun emme ole olleet asianomaisen henkilön asemassa.  Omalla kohdallani kuitenkin toivon, etten koskaan ajautuisi tuollaiseen ratkaisuun - edes sitten, kun mahdollisesti dementia tai muut sairaudet muuttavat persoonallisuuttani. Lapsilleni tai muillekaan kanssaihmisilleni en halua antaa tuonkaltaista mallia, enkä aiheuttaa syyllisyyttä. Toivon, että voisin viimeiseen saakka (luonnolliseen kuolemaan) sinnitellä vahvoilla kipulääkkeillä.

MUInainen

Miksi vanhuksen itsemurha koetaan kamalaksi asiaksi? Se voi olla myös viimeinen voimakas oma tahto.   Vanhus tietää jo mitä tekee ja mistä luopuu.     (nuorilla edessään on paljon tuntematonta, he luopuvat elämänsä "lottokupongista"  sitä tarkistamatta.)

Äitini näkö sumeni  peruuttamattomasti 90 vuoden paikkella, hänelle rakkaat harrastukset kaventuivat ja jäivät pois. Kun hän täytti 95 vuotta, pidetiin iloiset isot syntymäpäiväjuhlat. Selkeässä juhlapuheessaan hän toivoi että juhlittaisiin samalla hänen hautajaisiaan, olihan kaunis kesäpäivä, kaikki iloisia ja osa vanhemmista serkuksista tapasi kuitenkin jo viimeistä kertaa, iloittaisiin elämästä vielä yhdessä, hautajaisiin ei olisi niin väliä enää tullakaan. Puhetta oudoksuttiin, mutta äiti perusteli  leikkisästi, ettei kuolema ole vanhalle ihmiselle paha asia, kesällä on mukavampi pitää hautajaiset, pakkasella saattoväki palelee vaikka vainaja tarkeneekin.   Syksyllä äiti kutsui meidät lapset ja häntä hoitavan sairaanhoitajan yhtä aikaa paikalle ja kertoi päätöksestään luopua kaikista muista (sydämen vajaatoimintalääke) kuin kipulääkkeistä, kipua hän ei halunnut kokea.

Päätös oli pakko hyväksyä, äiti oli täysin järjisssään. Seuraavat kolme kuukautta olivat raskaita, äiti hiipui pois kotona,  vain muutama viimeinen päivä oli vuodehoitoa, joka sekin saatiin kotiin.  Hautajaiset olivat keskellä talvea ja pakkasta oli -30C. Meille on kaipuun lisäksi kunnioitus äitiämme kohtaan, hän oli vahva nainen eläessään ja kuoli kuten oikeaksi koki;  Elämästä kyllänsä saaneina ja jälkeenjääviä siunaten.  Oliko äitini päätös ..ja sen pätöksen pitäminen.. itsemurha?  Minusta se oli ihmisen arvoinen päätös elämälle. Ehkä kykenen samaan, aikanaan.

Vierailija

En tiedä, mutta nämä itsemurhat ovat vaikeita asioita. Niin vanhoilla kuin nuoremmillakin.

Jotenkin tulee sellainen mielikuva, etteivät nämä itsemurhaajat ajattele läheisiään. Varsinkin nuorella iällä tehtyjä tapauksia.

Itsekkyydestä on kysymys. Hoitoon pitää hakeutua ajoissa.

Vierailija

Minä olen usein ihmetellyt, kun ikäihmisten kohdalla puhutaan ennenaikaisesta kuolemasta. Esim. jos sairastuu flunssaan ja sen seurauksena keuhkokokuumeeseen jolloin kunto romahtaa ja ihminen kuolee. Minusta on ennemminkin kuoleman siirtämistä, kun heikkokuntoista ja monien sairauksien uuvuttamaa ihmistä pidetään lääkityksien ja tiputuksen turvin hengissä. Terveyskeskusten vuodeosastoilla on runsaasti näitä oman normaalin kuolinaikansa ohittaneita, jotka on saatu pidettyä hengissä, mutta ei toimintakykyisinä.

Vierailija

Säästösyistä  on henkilökuntaa vähennetty  runsaasti, vaikka olisi pitänyt lisätä.   Tästä seuraa että että potilaat  unohdetaan  sänkyihin.  Vanhuksella  jo kolmeviikkoinen lojuminen  tuhoaa  kävelykunnon.  Sitten vaillinainen ruokinta,ei vanhukset  hotki niinkuin nuoret  hanpurilaista  muutamassa minuutissa.   Jossei  näillä tavoilla  tule itsari mieleen   niin henkilö on kuollut luonnollisesti

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat