Kommentit (6)

Omakin lapsuus pikkutilalla tulee runosta mieleen.   Käsinlypsy ja äiti  yleensä lypsämässä ja kesäaikaan ulkona tietysti.   Ja vaikka kärpäset ja paarmat pörrasivätkin ympärillä. kauniita ja lempeitä muistoja silti.  Ja muistoissa melkein aina kaunis  ja lämmin kesäsää, vaikka olisi ollut iltakin.  

 

Hei ystäväni ja kiitos vastauksestasi.    Taidamme jo jäädä lukijoista vähemmistöön niiden kanssa, joilla on maalainen lapsuus.    Muille sellaiset  muistot eivät paljon sano.     Yksityiskohtiakin voidaan jo ihmetellä, kuten miksi lapsilla on huiskat kädessään lypsyhaassa.    Tuskin kukaan kaupunkilainen edes arvaa?     Pohjanmaalla, missä oli  paljon soita, turvesavuilla oli varmaan sama merkitys.

Kaunista kesänjatkokoa kaikille nyt kun se alkoi!

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Runosta tuli oma lapsuuteni mieleen, lehmien "ripsuminen" oli lasten "heiniä".

Niin, Kukka-niminen lehmä oli meilläkin kotona.

Olet kyllä oikeassa, runo on epätarkka, mutta se on runojen etuoikeus.   Vaikka nyt en sitä tarkoittanut.   Varmaan aidoillakin on omat nimensä, mutta varsinkin jokaisella hakamaalla, pellolla ja metsäkappaleella.   Itse muistan vielä sellaisa peltojen nimiä kuin  Kulmapelto, Kuivuripelto, Lamu jne.

Luultavasti jokaisella maalaistalolla on ollut sama käytäntö ja tarve, nimetä kaikki paikat, penemmätkin erikseen.  Sitten tiedetään selittelemättä, missä isä on töissä tai karja laitumella.

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat