Kommentit (10)

Timo Pylvänäinen t

Koirat pitävät yksikseen puhumista outona ja huolestuttavana. Ne ovat paikalla ja silti puhutaan jollekin olemattomalle.

Vierailija

Minä en puhu koskaan, mutta saatan laulaa netistä karaokea, se vasta onkin mukavaa, kun puolituntia on harjoitellut alkaa tämänikäisenkin ääni avautua. valone

Vierailija

Minä kommentoin itselleni tekemisiäni:

- Voi helvetti, sattuipas hyvin!

- Voi helvetti, että kaikki voi mennä näin päin persettä!

- Nyt otat iisisti, vaikka aikaa kulisi kuinka...

- Kenenkähän idea tämäkin oli!

- Pumppu, piru. Se jäi pyörätelineen päälle!

- Antaa olla. Joku muu hoitakoon.

- peppe -

Vierailija

Hyviä viestejä täällä :-)

Ei mitään syytä huoleen meillä tavallisilla itsekseen ääneen tuumailijoilla. Onko sekään lopulta hyvä jos ei uskalla sanoa sanaakaan omissa oloissaan siinä pelossa ettei vaikuta pöljältä? 

Ania1
Seuraa 
Liittynyt16.6.2014

Timo Pylvänäinen t kirjoitti:
Koirat pitävät yksikseen puhumista outona ja huolestuttavana. Ne ovat paikalla ja silti puhutaan jollekin olemattomalle.

Jep,kyllä ainakin pitkään katsotaan,sitten ei auta muu kuin puhua sille koiralle niin tilanne korjaantuu.  Ja kyllä joskus tulee mm.itseä kehuttua ääneen,mutta yleensä silloin kun koira ei ole lähellä.Hyvä minä,sainpas vaan tuonkin tehtyä,ym.ym.

Itsen paras ystävä

Kyllä puhun itsekseni paljonkin esimerkiksi kokatessa, leipoessa, siivotessa ja järjestellessä tavaroita. Kehun itseäni ääneen, kun teen hyvin, jos solvaankin, kun törttöilen.

Olen huomannut, että on paljon helpompi muistaa reseptit, kun olen lukenut ne ääneen. Ja kissani seuraa paljon tekemisiäni, itsekin kova puhumaan. Pyytää ruokaa, kertoo, kun vessa on huono, ilmoittaa vessaan menemisestä jne.

Selostan kissalleni esim. leipoessa, että nyt vatkataan munat ja sokeri vaahdoksi. Se istuu jököttää tuolilla katsomassa mitä saan aikaan. =)

Kissallani oli tapana mennä tasolle vahtimaan veden kiehumista tai katsomaan mitä paistinpannulla tapahtui. Liian vaarallista minun makuun, joten estin sen pääsyn lieden lähelle, mutta aina se haluaa vaihtia tuolilta mitä kokataan tai leivotaan. Ja aina siivotessa seuraa mitä tehdään. Tykkää olla mukana kotiaskareissa, miksi en sitten puhuisi sillekin samalla.

Minusta on täysin luonnollista puhua kotona ääneen, ajatukset kirkastuu. Luovissa tekemisissä kysyn itseltäni mielipidettä ja saan hyviä vastauksia. Olisi outoa, jos yksin puhuminen koettaisiin luonnottomana. Muiden ihmisten seurassa puhutaan asioita, jotka kuuluvat normaaliin seurusteluun ja ajatustenvaihtoon, kotona ihminen saa olla juuri miten tykkää.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat