Huvi ja hyöty

Seuraa 
Liittynyt24.8.2015

olen tässä pohdiskellut onko esim marjastus katoavaa kansanperinnettä?
Miten on , käyttekö vielä aktiivisesti marjastamassa ja sienestämässä?
olemmeko me ns. suuret ikäluokat sitä marjastavaa sukupolvea ja katoaako tämä hyödyllinen harrastus ikääntyessämmä?
Itse tykkään liikkua metsässä ja luonnossa yleensäkin mutta metsä on se elementti jossa parhaiten viihdyn.
Näin puolukka-ja sieniaikaan vointini mukaan lähes päivittäin.

Kommentit (6)

Vierailija

Metsä on aina hyvä paikka. Marjastan ja sienestän edelleen. Avoimin silmin ja mielin metsästä saa aina mukaansa jotakin.
Mieli rauhoittuu ja askel kevenee. Kulku omaan tahtiin ja vauhtiin on valttia. Mahdollinen marja- tai sienisaalis virkistää kummasti ja on myös luomuruokaa! Vaikka asun kaupungissa tämä kaikki on mahdollista. Pyöräilen ulos kaupungista ja sitten vaan rohkeasti polun tai metsäautotien päähän tutkimaan ja kuuntelemaan. Ei matka tapa, vaan vauhti. Ja pienet eväät ehdottomasti mukaan, ainakin juotavaa. Nautinnollisia metsäretkiä kaikenikäisille.

Vierailija

Totta metsässä on ihanaa tallustella ja kerätä samalla metsänantia talteen.
Tulin juuri suolta ja karpaloitra on nyt reilu 10 litraa joita mehustelen ja teen hyylelöksi osan.
Ei muuta kuin metsään kaikki kynnelle kykenevät.

Vierailija

Tässä yksi mummeli, joka ei sienestä eikä marjastakaan enää. En tunne sieniä, joten en uskaltaisikaan niitä poimia. Tänä vuonnahan on ollut useita myrkytystapauksiakin. - Marjametsässä käytiin lasten kanssa aikoinaan, tai pikemminkin lähiön metsiköitähän ne olivat. Itsekseni en enää viitsi lähteä, kun polvet kiusaavat, ja hiukan arkailenkin lähteä Tapiolan tanhuville. Naapurin rouvat olivat olleet mustikassa kahteen pekkaan, ja eväitä syödessä oli puiden lomasta pelmahtanut paikalle itsensäpaljastaja. Kotimatka oli sujunut ennätysajassa! - Ja eikös siellä metsässä voi saada myyräkuumeenkin, ja hirvikärpäset kiusaavat hirveästi, ynnä muuta.
Laiskahan minä en missään nimessä ole.

Vierailija

Olen koko ikäni kulkenut metsissä. Äidin ja isän kanssa tulivat metsät ja niiden antimet tutuiksi. Isä oli kova sienestäjä ja äiti keräsi kaikki marjat talteen. Me lapset kuljimme molempien mukana. Ei kai se marjaan lähtö aina ollut niin kovin mieleistä, kun olisi voinut leikkiäkin, mutta mukaan oli lähdettävä ja poimittava kykynsä mukaan. Aikuisena olen ollut monesti kiitollinen vanhemmilleni näistä marja- ja sienireissuista. Olen yrittänyt siirtää tätä perintöä omille lapsillenikin, mutteivät olleet kiinnostuneita. Heillä oli muita menoja ja harrastuksia eikä metsässä tarpominen oikein miellyttänyt. Meistä ei ollut pakottamaan, joten ei taida ainakaan meidän nuori polvi marjoja ja sieniä poimia. Kyllä he marjat tunnistavat, mutta eivät ruokasieniä. Omapa on vikani. Me suuret ikäluokat opimme tekemään työtä jo lapsena, mutta emme luultavasti ole opettaneet samaa lapsillemme.
Metsä on minulle paitsi ruoka-aitta myös hyvinvoinnin ja terveyden lähde. Kun jokin mättää, kun olen surullinen tai vihainen, lähden metsään. Jo lyhytkin kävely rauhoittaa mielen ja asettaa asiat oikeaan järjestykseen ja oikeisiin mittasuhteisiin. Olen kertonut muillekin metsän parantavasta vaikutuksesta ja saanut siitä hienoa palautetta. Lähde siis sinäkin metsään.

Vierailija

Marjastan sen mukaan miten kerkiän - yritän kyllä saada kokoon talven omat puolukkasurvokset vähintäänkin. Pikkaisen saan paineita kun oma iäkäs äitini kerää lähemmäs pari sataa litraa mustikoita isäni kanssa, huh! Siihen en vaan mitenkään yllä.

Meitä on siunattu lähimetsän valtaisilla suppilovahverovarannoilla. Niitä kerään suoraan pannuun syksyllä ja riittää hyvin pakastettaviksikin, viime talvena niitä riitti reppaasti joulun ylitsekin.

katrinka
Seuraa 
Liittynyt24.8.2015

Minä myös pidän marjastamisesta ja yleensä metsässä rämpimisestä. Marjoja olikin metsässä tänä vuonna yllinkyllin, jäi vielä linnuillekin. Keräsin mustikoita puolukoita ja karpaloita sen verran, että riittävät kyllä ensi kesään vaikka joka päivä puuron kanssa syödään ja piirakoissa kun lisäksi on vielä puutarhamarjat. pidän myös sienistä, mutta tänä vuonna en niitä ehtinyt etsimään, paitsi keväällä korvasieniä.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat