Aikuisten värityskirjat, haloo!

Sini

Mikä ihme ilmiö? Keitä tämä puhuttelee? Ärrällä napottaa telineessä pari, kolme vaihtoehtoa hintaan n. 14 euroa kahden eri kokoisen värikynäpakkauksen kera.
Kuvitelkaa, metallimies saapuu tekemään lottoa, kenoa tai mitä niitä kaikkia niitä Veikkauksen ansoja nyt onkaan. Hänen katseensa juuttuu kyseiseen telineeseen. Kaivaa lompakkoonsa, ostaa vaimolleen kyseisen paketin.
Kas, pannulle jäähtyneen munakkaan tuoksuun astuessaan hän antaa tuliaisensa puolisolleen tyytyväinen hymy huulillaan. Vaimo, itseään kuntosalilla huolellisesti treenannut tuijottaa hetken tuliaista, nostaa katseensa rautakouraan ja lätkäisee tuotteen teräsmiehensä naamalle rääkyen kuin ilmakolla ammuttu närhi. Mies ihmettelee. Tämän trendituotteen tuominenhan edusti juuri sitä, mitä vaimo juuri nyt tarvitsee. Kolmen lätkäisyn jälkeen vaimo kiidättää puolisolleen saman pakkauksen. Muovin päällä luki: Voisimmeko keskustella?

Sivut

Kommentit (16)

Vierailija

Hauskasti väritetty juttu!

Aikuisten värityskirja-siinäpä asia, mikä jakaa meitä moneen leiriin. Osaan kuvitella, että  sen saaminen lahjaksi voi olla jollekin kauhein asia maailmassa.

Minä ilahduin ja tykästyin!  Minulla on hyvä itsetunto.

Vai onko?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
On kyllä omituinen juttu! Aikuisten  värityskirja! Onko olevinaan jotain ihme terapiaa?

On se ihmeterapiaa, sanovat, että auttaa selvittämään kuka sen kynävarressa värittelee, avaa tietoisuutta,

tehostaa keskittymiskykyä ja saa iloita kättensä työstä, noinniin, silla! Meidän kauppa myy ilman kyniä 7.90e--kynät maksaakin sitten vähintäänkin saman kuin kirja.

Vierailija

50 vuotias äiti osti itselleen värityskirja ns. ajan tappajaksi. Kävikin niin, että murrosikäiset tyttäret innostuivat äitinsä taiteesta. Äiti ei halunnut että hänen väritysideoitaan joku tulee sekoittamaan. Kirjoitettiin joulupukille ja nyt on yhden perheen naisväki onnellinen kun kaikilla on oma värityskirja ja kynät.

Vierailija

Aloitus oli hienosti kirjoitettu.   Mutta muutoin en  asiaan puutu,  ymmärrys näet puuttuu.  Olen  noita kirjoja (vihkosia)  väritellyt   koko  ikäni  pohtimatta  sen kummemmin  aihetta.  Ihmisellä pitää olla harrastus.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Aloitus oli hienosti kirjoitettu.   Mutta muutoin en  asiaan puutu,  ymmärrys näet puuttuu.  Olen  noita kirjoja (vihkosia)  väritellyt   koko  ikäni  pohtimatta  sen kummemmin  aihetta.  Ihmisellä pitää olla harrastus.

Olet sitten kovasti nuori, kun  noita kirjoja tuollaisina ole pitkään julkaistukaan, olisiko kolmisen vuotta.

Ja noissa kirjoissa on nimenomaan aiheet. Eälimiä, lintuja,  kasveja tai kaupunkeja ym. 

Mahdettiinko kirjoittaa/puhua samasta asiasta lainkaan. Onhan lapsille ollut maailman sivu värityskirjoja, mutta nämä on hieman toisenlasia ja vaativampia. Tai jospa tuosta kirjasesta on tehty tekemällä muoti-ilmiö, että saavat puuvärikyniäkin taas myytyä. :)

Vierailija

Täällä suuressa maailmassa tuntuu että mikään ei ole enää ihme, ei edes värityskirja.. avartakaa ja laajentakaa sitä pientä piiriänne!

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Täällä suuressa maailmassa tuntuu että mikään ei ole enää ihme, ei edes värityskirja.. avartakaa ja laajentakaa sitä pientä piiriänne!
Siitkös teit pessimistisiä ilon tappajia sikiää. Kun mikn ei ole enää mitään. Onneksi on meitä jotka osaamme vieläkin iloita "pienistä" asioista.

Ullamaija

Ihmeekseni huomasin teidän lehden sivuilla värityskirjan lehtiä missä voi aloitella , siinähän on ideaa jos ei hallitse piirustustaitoa niin on ihanaa tutkia värien käyttöä esim kukissa miten niitä yhdistellään kyllä se sukankutomisen rinnalla on kivaa pakkaspäivän viihdykettä jos ei telkku eikä netti kiinnosta ja lasten vastaavia saa pilkkahintaan tai niitä on monella kaapit täynnä .....

Mummeli

Näille värityskirjoille on ollut kysyntää.
Auttaa keskittymään stressin keskellä. Näkee oman käden jäljen heti.

Yksin ollessa ajankulu. Toipilaalle virkistys. Voi lähettää ystävälle väritetyn sivun iloksi.

Kehitysvammaiselle aikuiselle kiva aikuisen askartelu lastenkirjojen sijaan.

Avarra katsetta omasta navasta ja kiireestä pois. Meitä riittää niin moneen tilanteeseen :)

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Näille värityskirjoille on ollut kysyntää.
Auttaa keskittymään stressin keskellä. Näkee oman käden jäljen heti.

Yksin ollessa ajankulu. Toipilaalle virkistys. Voi lähettää ystävälle väritetyn sivun iloksi.

Kehitysvammaiselle aikuiselle kiva aikuisen askartelu lastenkirjojen sijaan.

Avarra katsetta omasta navasta ja kiireestä pois. Meitä riittää niin moneen tilanteeseen :)

Ja lopuksi on aina kirjoitettava/sanottava jotakin ikävän ivallista! Todella ikävä lukea tekstiäsi. Kaikki aiemmin sanottu hyvä ja kaunis repäistään lopussa pois ilkeillä sanoilla, miksi?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloitus oli hienosti kirjoitettu.   Mutta muutoin en  asiaan puutu,  ymmärrys näet puuttuu.  Olen  noita kirjoja (vihkosia)  väritellyt   koko  ikäni  pohtimatta  sen kummemmin  aihetta.  Ihmisellä pitää olla harrastus.

Olet sitten kovasti nuori, kun  noita kirjoja tuollaisina ole pitkään julkaistukaan, olisiko kolmisen vuotta.

Ja noissa kirjoissa on nimenomaan aiheet. Eälimiä, lintuja,  kasveja tai kaupunkeja ym. 

Mahdettiinko kirjoittaa/puhua samasta asiasta lainkaan. Onhan lapsille ollut maailman sivu värityskirjoja, mutta nämä on hieman toisenlasia ja vaativampia. Tai jospa tuosta kirjasesta on tehty tekemällä muoti-ilmiö, että saavat puuvärikyniäkin taas myytyä. :)

Kommentisi vaikutta ylläpidon sutasulta.   Jos Suomessa ei jotain julkaista niin apua löytyy maailmalta.  Mitä ikä siihen vaikuttaa.   Tenavien kera oli kiva värjätä.  Eläimiä ja täysin  outoja kuvioita  ilman aihetta. Tarvitsin   aihetta   työkuvioissa   ja oli matkoilla mukana vähentämässä  pasianssin peluuta.   Sitten tuli nämä tietsikat,  kyllähän  niillä väri lentää   mutta  ajankuluna ja  käsien hallinnan  takia värjään vieläkin.  Sikäli   tietsikka on avittanut  että useita kopioita ja sitten vertaillaan lopputulosta.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloitus oli hienosti kirjoitettu.   Mutta muutoin en  asiaan puutu,  ymmärrys näet puuttuu.  Olen  noita kirjoja (vihkosia)  väritellyt   koko  ikäni  pohtimatta  sen kummemmin  aihetta.  Ihmisellä pitää olla harrastus.

Olet sitten kovasti nuori, kun  noita kirjoja tuollaisina ole pitkään julkaistukaan, olisiko kolmisen vuotta.

Ja noissa kirjoissa on nimenomaan aiheet. Eälimiä, lintuja,  kasveja tai kaupunkeja ym. 

Mahdettiinko kirjoittaa/puhua samasta asiasta lainkaan. Onhan lapsille ollut maailman sivu värityskirjoja, mutta nämä on hieman toisenlasia ja vaativampia. Tai jospa tuosta kirjasesta on tehty tekemällä muoti-ilmiö, että saavat puuvärikyniäkin taas myytyä. :)

Kommentisi vaikutta ylläpidon sutasulta.   Jos Suomessa ei jotain julkaista niin apua löytyy maailmalta.  Mitä ikä siihen vaikuttaa.   Tenavien kera oli kiva värjätä.  Eläimiä ja täysin  outoja kuvioita  ilman aihetta. Tarvitsin   aihetta   työkuvioissa   ja oli matkoilla mukana vähentämässä  pasianssin peluuta.   Sitten tuli nämä tietsikat,  kyllähän  niillä väri lentää   mutta  ajankuluna ja  käsien hallinnan  takia värjään vieläkin.  Sikäli   tietsikka on avittanut  että useita kopioita ja sitten vertaillaan lopputulosta.

Kyllä olet kärkäs aina arvostelemaan ja syyttelemään. Vanhan on vaikeaa uutta opettella, arvostelematta, kun ei mieli en taivu! Minä olen maalannut, piirtänyt, niin väreillä kuin kynillä, sutilla sun muilla pensseleillä, vuosikymmenet. Vaikuttaa se ikä, näkee, että olet jo juuttunut ilkimys.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat