Missä on kansalaisille kerrottu, mikä auttaa päsemään asumaan vanhustenhoivakotiin?
Missä on kansalaisille kerrottu, mikä auttaa päsemään asumaan vanhustenhoivakotiin?
Kun kuntomme huonontuessa me pyrimme omaishoitaja/puolisoni kanssa asumaan kunnalliseen vanhustenhoivakotiin niin, meille kerrottiin kotihoidon taholta, sekä oma sosiaalihoitajamme kertoi, kun kysyin, että vanhustenhoivakotiin asumisen hakemus edellyttää, että kotihoito käy meillä kotona niin useasti, kun se on mahdollista.
Kun minun vanhuksen mielestä, kotihoidon palvelujen tulisi perustua vanhuksen hoitotarpeeseen, ei siihen, että kotihoidon käyntejä on paljon, ilman ett käynneistä on hyötyä palvelusta maksavalle vanhukselle.
Että mielestäni olisi syytä, jonkun asiantuntijan kertoa julkisesti kansalle, että vanhustenhoivakotiin pääsyn edellytys on se, että kotihoidosta käydään, vanhusten hoivakotiin muuttamishaluisen vanhuksen luona mahdollisimman monesti vuorokauden aikana. Että vanhustenhoivakotiin asumaan pyrkivän kuntoa ei asumisanomuksessa oteta huomioon.
Että kun Helsingissä kotihoito käy vanhuksen kotona eniten, 4-kertaa päivässä niin, tuon 4,sti päivässä käyvän kotihoitajan ei tarvitse käynneillään tehdä mitään muuta, kun vilauttaa laitettaan vanhuksen luokse asennettuun laitteeseen todisteeksi siitä, että on käynyt talossa ja lähteä pois. Miksi tästä ei kukaan missään ole kertonut kansalaisille?
"että kotihoidosta käydään"
Niin, kait se jokin kriteeri pitää olla. Minun kokemuksieni kautta ajattelen ja on näin käynyt,
Jos ikäihminen, vanhus sairastuu ja tarvitsee siraalahoitoa, ja "pääsee" sosiaalihoitajan kanssa yhteyteen. Kun pääsee kotiin on jo kartoitettu tarvitseeko avustajaa ja kuinka useasti. Sitä kautta alkaa pyöriä kynnit. Myös jos kuuluu seurakuntaan, saa sieltä diakoneilta apua, noiden asioiden hoidossa. Asiakas tietysti huomioidaan ja tarkistetaan paljonko hän käyntejä ja apua tarvitsee. Kotona hoitaja seuraa ja lisätään apua tarpeen mukaan. En ole tavannut yhtään vanhusta joidenka luona joku olisi vaan pyörähtänyt, kyllä se on kartoitettu millaista lääke, ruoka, siivou, hoiva-apua tarvitsee ja kuinka monta tuntia päivässä.
Nämä tiedot ja kokemukset ovat tosin jo viiden vuoden takaa. Mutta mihin ihmisen elämäntarpeet muuttuvat, samoina pysyvät, kunnon heikettyä avun tarve lisääntyy. Ymmrtääkseni tämä väylä on yksi joka johtaa vanhainkotiin, palvelutaloon ja lopulta saattohoitoon jos on tarve. Nin minun hoidettavilleni on käynyt.
On olemassa...ainakin Tampereen kaupungilla -Kotitori- toimintaa josta saa selville kaiken tiedon avuista kotona asuville vanhuksille. Sinne kyselemään!..Pärjäilkää!
Tottakai ensin tulee käyttää kaikki avohoidon palvelut ja jos se ei riitä,vasta vanhusten palveluasumiseen,jonottaen ja hakemuksella oikeudenmukaista ja tasavertaista! omaishoidossa palveluohjaaja tekee hoitokartoituksen ja rava pisteytyksen josta selviää hoitoisuusluokat ja tarvitaanko kotihoidon lisäksi,tai sitä korvaamaan palveluasumista,kotona niin pitkään tuettuna kuin suinkin mahdollista=vanhustenhoidon työryhmien suositus
no nämä tiedot on saatavilla jokaisesta kotihoitotoimistosta kysymällä ja omaishoidon palveluohjaaja opastaa tarvittaessa!
Logiikka menee niin, että jos ikäihminen ei tarvitse kotihoitoa, ei hän ole niin huonossa kunnossa, että tarvitsisi muuttoa hoivakotiin. Jos hän kuitenkin on hoivakotikunnossa, se voidaan nopeastikin todeta järjestämällä tuota kotihoitoa. Hoitajat kyllä näkevät, mikä autettavan kunto on, ja sitä kautta asia lähtee etenemään. Yksin asuvan omaiseni kunto heikkeni hyvin nopeasti, ja kotihoidon käyntejä lisättiin melkeinpä kuukauden välein niin, että lopulta hän sai vaaditut maksimikäynnit. Laitokseen hän pääsi, kun ei enää pystynyt kävelemään vessaan eikä ruokapöytään, eikä häntä pystytty kaatumisen jälkeisellä sairaalajaksolla kuntouttamaan käveleväksi. Ainakaan meidän kotikunnassamme ei nähtävästi ole mitään välimuotoa kotona asumisen ja vuodepotilaan välissä, paitsi niille, jotka pystyvät maksmaaan omista rahoistaan 4 000 - 5 000 euroa kuussa.