Totta vai tarua? 10 kovaa kysymystä ravinnosta
klo 5:11 | 15.1.2016
Ravitsemuksesta liikkuu monenlaisia mielipiteitä ja faktoja. Listasimme 10 ajankohtaista kysymystä.Lue koko juttu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ravitsemuksesta liikkuu monenlaisia mielipiteitä ja faktoja. Listasimme 10 ajankohtaista kysymystä.Lue koko juttu
Schwabb höpisee jälleen omiaan. Suurimmalla osalla eli juuri rasvaan liittyvistä jorinoista ei ole mitään tieteellistä näyttöä. No hänen on asemaansa pönkitettävä vanhoilla uskomuksilla.
Millä perustelet, ettei "rasvaan liittyvistä jorinoista" ole mitään tieteellistä näyttöä? Eivätkä vastaukseksi kelpaa yksittäiset tutkimukset, vaan mielellään meta-analyysi(t) aiheesta, kiitos.
On totta että lisäaineina käytetään luonnossa esiintyviä yhdisteitä. Mutta mikä on niiden saantimäärä, jos vertaa luontaisesti näitä aineita sisältävien tuoteiden syöntiä teollisesti tuotettujen elintarvikkeiden syöntiin, joihin näitä aineita on lisätty - puhdistettuna tai keinotekoiisesti valmistettuna - erikseen. Ja mikä vaikutus on ko. aineen käyttäytymisellä ihmisen aineenvaihdunnassa sillä, kuuluuko kyseinen yhdiste johonkin luonnollisesti vai saadaanko se erikseen, "irrallisena" ihan muunlaisessa yhteydessä (esim. eri pH ja tuotteen muu koostumus).
Sisäilmaongelmien vuoksi ärhäkkään astmaan ja monikemikaaliherkkyyteen sairastuneena olen huomannut saavani astma- ja muita oireita joistakin lisäaineista. Mm. bentsoehaposta, lisätystä venhäproteiinista (kuten gluteenia koitetaan nykyisin "kätkeä"), sekä mahdollisesti luontaisista aromeista ja väreistä. Pyrinkin välttelemään lisäaineita ravinnossani.