Pitäisikö vanhusten hoidossa ottaa oppia Italiasta?
klo 8:56 | 22.1.2016
Suomea on totuttu pitämään hoitoalan mallimaana, mutta onko se koko totuus? Italiassa vanhuksille ja muistisairaille on kehitetty toimiva hoitojärjestelmä.Lue koko juttu
Mulla nyt sitten taas aivan päinvastainen kokemus vanhustenhoidosta italiassa...asun siis etelä-italiassa joka on unohdettu italian osa....appiukkoni sairastaa jo 8.tta vuotta alzheimer-tautia ja asuu kotonaan vaimonsa kanssa ilman minkäänlaista apua ulkopuolelta..lääkäri vaan vaihtaa lääkkeitä kun uusia ongelmia esiintyyy, vaimolle kahdeksaan vuoteen ei minkäänlaista lomaa, vapaa päivää koska ei ole minne miehensä laittaisi vapaa päivän ajaksi...joskus yrittivät jättää tyttären kanssa mutta mies hätääntyi totaalisesti...anoppi on pyytänyt monesti apua kunnallalta lman minkäänlaista tulosta...täällä asia monilla näin sairaiden vanhusten kanssa...väsyneet omaiset ovat yksin ja laitokseen laittamisen kynnys on korkea koska vuosittain tulee ilmi m kymmeniä vanhusten kaltoin kohtelua laitoksissa....etelä-italia näin...älkää vaan ottako ikinä mitään mallia italiasta...kahtia jakautunut maan ...on pohjoinen ja etelä...
Mulla ei ole mitään tietoa Italian vanhustenhoidosta mutta tuntuu, ettei asia ole niin yksioikoinen kuin artikkeli antaa ymmärtää. Oishan tietty helpotus suomalaisille omaishoitajille, jos voisi viedä hoidettavat vanhukset "päivähoitoon" arkisin mutta onhan kokonaisvastuu joka tapauksessa omaishoitajlla. Viikonloput ja arjet ennen klo 9.00 ja illat + yöt + viikonloput. Ja entäpä se, että millä kriteereillä "päivähoitoon" pääsevat vanhukset valitaan ja kuinka paljon siitä joutuu maksamaan vai onko ilmaista? Ja voiko vanhuksen viedä vastentahtoisesti "päivähoitoon"? Onhan näitäkin vanhuksia, jotka eivät halua lähteä kodistaan yhtään mihinkään! Ja monikaan ei yksinkertaisesti pysty lähtemään tai se on todella hankalaa liikuntarajoitteiden vuoksi. Käsittääkseni tällaiseen järjestelyyn liittyy joka tapauksessa niin paljon byrokraattista paperisotaa, että johan siihen nääntyy jo ennenstään sietokykynsä rajoilla oleva omaishoitaja ja katsoo, ettei ole vaivan väärtti.
Julkinen kuva ei yleensä vastaa todellisuutta. Yleensä kyse on politiikkojen luomasta kuvasta. Mutta leipäjonot on totta ja unohdetut vanhukset ja petetyt sotavammaiset. (veteraanit)
Etelä-Italiassa on todella paljon enemmän ongelmia kun koko muussa Italiassa, siellä asiat usein eivät vain toimi, kuten muualla. Joka tapauksessa tässä oli kyse vain yhdestä hoitomuodosta, eli "asili di nonni" ja olen nähnyt ja kokenut sen erittäin positiiviseksi.
Se on vanhuksille iloinen yhdessäolo ja tapaaminen, ja vanhus päättää itse kuinka sinne haluaa mennä vai haluaako olla jonain päivinä kotonakin. Valinta on sen mukaan, kuka eniten tarvitsee tätä hoitomuotoa. Italian sairaanhoitosysteemi on virallisten tilastojen mukaan Euroopan 3.paras, Ranskan ja Englannin jälkeen. Ilmaiset omalääkärit, ilmainen sairaalahoito, halvat lääkkeet jne.jne.
Uusavuttomuutta. Tosin eihän kakki nykyäiditkään ymmärrä lapsen hoidosta mitään. Eli luontaiset vaistot on unohdettu.