Sivut

Kommentit (533)

Hei anonyymi 10:30! Voi hyvinkin olla, että tuo ystäväsi kyllä tajuaa, että napostelu ja epäterveelliset ruuat ovat pahasta, mutta ehkä hänelle on tullut ahmimishäiriö - jos hän on vaikkapa yksin iltaisin ja katselee enimmäkseen telkkaria, silloin voi olla tylsä olo, johon ahmiminen "auttaa" hetkeksi. Masennustakin voi olla mukana.
Itselläni on ainakin iltaisin yksin ollessani melkoinen halu syödä ja syödä ja syödä... Ja diabeteskin vaanii jo "nurkan takana"... :(

Lainaus:

Hei anonyymi 10:30! Voi hyvinkin olla, että tuo ystäväsi kyllä tajuaa, että napostelu ja epäterveelliset ruuat ovat pahasta, mutta ehkä hänelle on tullut ahmimishäiriö - jos hän on vaikkapa yksin iltaisin ja katselee enimmäkseen telkkaria, silloin voi olla tylsä olo, johon ahmiminen "auttaa" hetkeksi. Masennustakin voi olla mukana.
Itselläni on ainakin iltaisin yksin ollessani melkoinen halu syödä ja syödä ja syödä... Ja diabeteskin vaanii jo "nurkan takana"... :(

Tuossa on saattaa olla perää.
Syöpöttely kuten juopottelukin kertoo henkisestä epätasapainosta. Kysymme miksi Jeppe juo, vaikka tietää tekevänsä itselleen pahaa. Voisimme kysyä, miksi Jepetär syö.
Syömishäiriöinen ja juoppo tarvitsevat apua.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Enemmistö kansasta tietää miten olisi hyödyllistä syödä ja mitkä asiat ovat haitaksi, mitkä kasvattavat painoa ja mitkä nostavat sokeria, mutta ongelmana onkin väärä suhde ruokaan. Jos me söisimme vain oikeaan nälän tunteeseen ja silloinkin pieniä annoksia ja oikeanlaista ravintoa, ei kenelläkään olisi esim. ylipaino-ongelmaa eikä väärän ravinnon edesauttamia sairauksia. Mutta kun ruoka on yksi addiktoiva aine, kuten edellä todettiin, samoin kuin alkoholi, tupakka, huumeet ja kipulääkkeet, on ruokavalistus monta kertaa aivan turhaa. Hoidossa, niin diabeteksen mutta erityisesti painonhallinnassa tulisikin pureutua niihin syihin, miksi suhde ruokaan on vääristynyt. Ei siinä auta silloin mitkään heikkilät eikä toloset. Yksisilmäinen muotioppi on enemmänkin riippuvuuden ruokkimista. Ihmisten tulisi ymmärtää, että ruoka on vain ravintoa ja sitä tarvitaan tietty määrä ja sisällöltään oikeanlaista ( kuten ravitsemusterapeutit suosittavat) eikä masennuslääke, korvike yksinäisyyteen tai pahaan oloon.

Ja myös minä tiedän diabeteksen hoidosta kokemukseni ja koulutukseni vuoksi aika paljon ja totean ettei meidän asiantuntijoiden todellakaan tarvitse "kerjätä säälipisteitä". Me tiedämme mitä teemme!

Mitä potaskaa!!!

Jos lääkärillä ei ole tarjota muuta kuin insuliinipakkaus kaikkine tilpehööreineen eikä tosiaan esitä mitään muuta vaihtoehtoa potilaan tilanne käntämiseksi parempaan.

Ja sitten vielä diabeteshoitaja ensin kehuu että oletpa hyvin hoitanut itseäsi, saanut painon putoamaan ja veren sokerit laskemaan ja utelee, että miten se potilas on saanut näin hyvät tulokset - ja että ompä nämä diabeteslääkkeet todella tehokkaita?

Kun potilas kertoo diabetesh., että ei ole syönyt lääkkeitä lainkaan vaan on noudattanut VHH -ruokavaliolla, niin sitten alkaakin parjaus ja syytökset, että väärin toimittu, etkä tule onnistumaan tuolla ruokavaliolla - ja että kuolemaksi se on!

Ja sitten vielä tuo oe. diabetesasiantuntija vielä kehtaakin täällä ruikuttaa ja valehdella jotakin muuta!

Lainaus:

-Jos me söisimme vain oikeaan nälän tunteeseen ja silloinkin pieniä annoksia

-Ei siinä auta silloin mitkään heikkilät eikä toloset.

-Yksisilmäinen muotioppi on enemmänkin riippuvuuden ruokkimista.

-ruoka on vain ravintoa ja sitä tarvitaan tietty määrä, kuten ravitsemusterapeutit suosittavat.

-tiedän diabeteksen hoidosta kokemukseni ja koulutukseni vuoksi aika paljon

Mitä kahjojen ravintotietämystä tämä em. on?

- Pieniä annoksia? Annos pitää olla niin suuri, että nälkä lähtee, mutta huom. sitä VHH-ravintoa!
- Mikä ravinto on muotioppi, VHH vai?
- Kyllä se on myös energian lähde - Ai että oikea tietämys tulee vain ravitsemusterapeuteilta? -
Empähän ole yhteenkään törmännyt, joka tietäisi oikeasta ravinnosta juuri mitään.
- No se on jo nähty, eit ole perillä ainakaan diabeteshoidosta!

Ihan kuvottaa tuo diabetes asiantuntijan tietämättömyys ja panettelu täällä - kuinka voi ihminen olla vajonut noin alas, markkinavoimen tietolähteeksi.

Sorrun syömään pullaa ja muita huonoja hiilareita, vaikka tiedän mitä pitäisi syödä. Ei aina jaksa.
Painoa pitäisi pudottaa ja liikkuakin täytyisi.

Monella varmaan sama ongelma, tulee ns. hoitoväsymys. Kaikki varmaan tietää, mitä tulisi diabeetikon syödä. Sitä samaa kuin kaikkien terveellisesti syövien ihmisten.

Oikea ohje varmasti olisi: paljon kasviksia, ei vaaleaa keipää, kevyt maitotuotteita. Kaikkea kohtuudella.

Riippuu ihan diabetesta sairastavasta itsestään millä tolla asiat ovat. Totta on tuo hoitoväsymys, näin terveenä ihmisenä voin vain kuvitella kuinka vaativaa on jatkuva itsensä ja syömistensä tarkkailu, ei ole mitään mieltäylentävää puuhaa.

Eipä ole ei. Mutta toisaalta kun ei ole vaihtoehtojakaan. Ja totta on, että ihan meistä itsestämme se riippuu, miten hoitotasapaino säilyy. Olen saanut käydä pitkiä keskusteluja niin oman diabeteshoitajani kuin oman lääkärinikin kanssa ja nämä ihanat ihmiset yrittävät luoda minuun motivaatiota ja tsemppaavat uskomattomalla sitekydellä. Minulle ei kukaan ole koskaan vain tyrkännyt reseptiä kouraan ja käskenyt syödä lääkkeitä. Aina olen saanut yhteistyössä ammattilaisten kanssa pohtia mahdollista lääkityksen lisäämistä, erilaisia ravintovaihtoehtoja jne.
Vaikea kuvitella, että missään meitä hoidetaan enää sanelupolitiikalla ja jos niin on, täytyy sanoa että onpa jossain päin Suomea vielä paha takapajula ja ammattitaidotonta henkilökuntaa.
Me saamme ohjeita ja tuen ja itse toteutamme hoitomme. Jos diabetes on huonossa tasapainossa, syy löytyy itsestäni, ei kenestäkään muusta.

Lainaus:

Eipä ole ei. Mutta toisaalta kun ei ole vaihtoehtojakaan. Ja totta on, että ihan meistä itsestämme se riippuu, miten hoitotasapaino säilyy. Olen saanut käydä pitkiä keskusteluja niin oman diabeteshoitajani kuin oman lääkärinikin kanssa ja nämä ihanat ihmiset yrittävät luoda minuun motivaatiota ja tsemppaavat uskomattomalla sitekydellä. Minulle ei kukaan ole koskaan vain tyrkännyt reseptiä kouraan ja käskenyt syödä lääkkeitä. Aina olen saanut yhteistyössä ammattilaisten kanssa pohtia mahdollista lääkityksen lisäämistä, erilaisia ravintovaihtoehtoja jne.
Vaikea kuvitella, että missään meitä hoidetaan enää sanelupolitiikalla ja jos niin on, täytyy sanoa että onpa jossain päin Suomea vielä paha takapajula ja ammattitaidotonta henkilökuntaa.
Me saamme ohjeita ja tuen ja itse toteutamme hoitomme. Jos diabetes on huonossa tasapainossa, syy löytyy itsestäni, ei kenestäkään muusta.

Hyvä että täällä on joku joka jotakin tietää henkilökohtaisesti ja uskaltaa kertoa. Kiitos edelliselle mielipiteestäsi.
Itse en pode diabetesta, mutta äidilläni oli ikäisenäni tyypin 2 diabetes, siksi olen tarkka painon ja vyötärön kanssa. Luulen, että ehkäisy on helpompaa kuin hoito.
Olen kanssasi samaa mieltä, että jokainen ihminen on vastuussa omasta hyvinvoinnistaan. Kukaan toinen ei ole aikuiselle ruokaa suuhun työntämässä tai sohvaan istuttamassa.

Lainaus:

Sorrun syömään pullaa ja muita huonoja hiilareita, vaikka tiedän mitä pitäisi syödä. Ei aina jaksa.
Painoa pitäisi pudottaa ja liikkuakin täytyisi.

Monella varmaan sama ongelma, tulee ns. hoitoväsymys. Kaikki varmaan tietää, mitä tulisi diabeetikon syödä. Sitä samaa kuin kaikkien terveellisesti syövien ihmisten.

Oikea ohje varmasti olisi: paljon kasviksia, ei vaaleaa keipää, kevyt maitotuotteita. Kaikkea kohtuudella.

Tässä tyypillinen suomalainen, ei tiedä diabeetikon oikeasta ravinnosta tuon taivaallista.

... ja mikä ihme on tuo huono hiilihydraatti?

---Tässä tyypillinen suomalainen, ei tiedä diabeetikon oikeasta ravinnosta tuon taivaallista.

... ja mikä ihme on tuo huono hiilihydraatti?

Ravintoklinikka
Testaa tunnetko omat syömistapasi. Ravintoklinikka tarjoaa vinkit kohti terveempää elämää!
UUTISIA RAVINNOSTA

Varo huonoja hiilihydraatteja!

Australialaistutkijat ovat löytäneet viitteitä
ruokavalion hiilihydraattien ja tulehdustaudeista johtuvan kuolleisuuden väliltä.

Heidän American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä julkaisemiensa tulosten perusteella
vaikutus liittyy ns. suuren glykeemisen indeksin ruokiin,
kuten valkoiseen leipään ja perunaan, jotka nostavat veren glukoosipitoisuutta nopeasti.
http://www.tohtori.fi/?page=4031888&id=6957814

...mitä huuhaata, et näytä edes itse ymmärtävän, mitä tuossa sanotaan. Ja mikä se hyvä hiilihydraatti sitten on?

Että on porukat uunoja näissä ravitsemusasioissa!

Meidän terveyskeskuksessa on mukava henkilökunta,
joka antaa paljon tietoa diabeteksesta ja ravinnon vaikutuksesta.
Kannustivat etsimään myös tietoa netistä,
-mutta olemaan myös kriittinen sieltä tulevan infon suhteen :)

Esimerkkinä sairaanhoitaja näytti sivun, miten etsiä netistä tietoa,
ja sieltä löytyi myös tämmöinen juttu:

"Henkinen stressi voi nostaa selvästi verensokeritasoa.
Usein tähän voi kiireen vuoksi vielä liittyä tavallista vähäisempi liikunta."

Keskustelimme aiheesta ja tulin tulokseen että paljo surffailu netissä voi tuottaa sitä "henkistä stressiä",
ehkä on hyödyllistä pyörähtää välillä ulkoilmassa happea haukkaamassa
tahikka ajella sisällä kuntopyörää,
niin tulee liikuntakin huomioitua.....

Liikunta parantaa verenkiertoa ja elimet saavat happea
=
elimistön stresitila lievittyy.
Apuvälineistä kotiliikuntaankin antoivat vinkkejä,
ei näin Suomen olosuhteissa pääse aina ulos eikä kuntosaleihinkaan ole mahdollisuus kaikilla....

Hyvin innostava ja kannustava henkilökunta mein "arvauskeskuksessa",
varmaan muuallakin neuvoja löytyy kun rohkenee kysellä..
työn iloa heille ja meille ;)

Työstä se käy diabeteksenhoito potilaallekin...

Kyllä se on suomen diabetesyhdistyksen ja sairaanhoitoalan tietämys diabeetikon oikeasta ravinosta jostakin kivikaudelta. Että diabeetikon pitää ihan itse netistä etsiä tietoa? - no näinhän sen on pakko olla koska nämä em. eivät sitä osaa kertoa.

Olen syönyt muutaman päivän hiilaripitoista ruokaa (aiemmin vhh-ruokavaliolla) kohtuullisia määriä (esim. pari sämpylää/valmista riisiä desi jne per vuorokausi lisänä lihaa ja kasviksia). Ja kuinka ollakkaan, olo on aivan väsynyt ja mieli on maassa. Lisäksi on päänsärkyä ja vatsakin tuntuu hiukan oudolta. Joutuu kyllä toteamaan että myrkkyä ovat ihmisen keholle nuo vaaleat leivät, riisi, peruna ja pasta. Tällä viikolla jatkan omaa onnellista vhh-ruokailijan elämääni. Kyse ei ole (enää) laihtumisesta vaan elämänlaadusta. En ole diabeetikko, mutta ennen vhh-ruokaan siirtymistä olin 100% varmuudella menossa sitä kohti.

Lainaus:

Minun tuttavani istuu pyörätuolissa. Minun puheeni ei tehoa, että vaihtaisi ruokavaliotaan toisenlaiseksi.
(pullat, karkit yms. hedelmiin)
Syö normaalisti ruokaa ja kolme ateriaa päivässä.
Mutta diabetestä sairastavana hän ei tajua että iltanapostelut ne pahasta onkin.
Joka kahvilla keksejä ja pullaa ja myös ennen nukkumaan menoa.
Painoindeksi on jotain 43

Minä uskon Heikkilän ja Tolosen juttuihin.

Voisitko ajatella meneväsi pyörätuolituttavasi kanssa vaikkapa kuntosalille ?
Siellä saa liikuntaa ja voisi saada innostusta ruovalion muutoksiin terveempään suuntaan...

Minäkin menisin salille mutta yksin on niin hankalaa sinne mennä...
"pyörätuolilainen"
http://www.ukkinstituutti.fi/filebank/601-SLP_pyoratuolilla_kelaava.pdf
http://www.ukkinstituutti.fi/verkkokauppa/selaa_aiheittain/liikuntapiira...

Ei hiilareista masentunut ja väsynyt ihminen jaksa kuntoilla. Minä kuntoilin päivittäin kun ruokavalio oli vähähiilarinen, mutta kun muutin sen normaalin lautasmallin mukaiseksi niin kuntoilu jäi heti. Ei vain jaksaisi mitään muuta kuin syödä ja syödä. Onneksi aiemmista tottumuksistani (pieni annoskoko useita kertoja vähähiilihydraattisesti päivässä) esti ahmimisen kun vatsalaukkuun ei vain mahdu. Suosittelen ensin laittamaan ruokavalion kuntoon ja sen jälkeen alkaa elämä muutenkin luistamaan. Eli pois nuo sokeri/hiilihydraattipitoiset ainekset ja myös hedelmäsokerit minimiin (ei todellakaan joka päivä, eikä koskaan korkean gl:n hedelmiä!). Paljon kasviksia ja lihaa yhdessä pieninä annoksina (sopivat myös aamu- ja iltapalaksi). Annoskoko tietysti aktiviteetin mukaan, eli aamupalalla reilusti ja sitten lounas/päivällinen ja illallinen sen mukaan miten paljon on kuluttanut päivän aikana. Ei tarvitse sitten napostella mitään turhaa ja kunhan elimistö tottuu niin insuliinia voi todennäköisesti vähentää. Toki sokeriarvojen mittausten perusteella.

Voisitko ajatella meneväsi pyörätuolituttavasi kanssa vaikkapa kuntosalille ?
Siellä saa liikuntaa ja voisi saada innostusta ruovalion muutoksiin terveempään suuntaan...

Minäkin menisin salille mutta yksin on niin hankalaa sinne mennä...
"pyörätuolilainen"
http://www.ukkinstituutti.fi/filebank/601-SLP_pyoratuolilla_kelaava.pdf
http://www.ukkinstituutti.fi/verkkokauppa/selaa_aiheittain/liikuntapiira...
------------------------------------------------------------
Hänellä käy fysioterapeutti, hänkin on masentunut kun asiakas ei jaksa nousta pyörätuolista enää.
Polkemislaite on kyllä käytössä.
Tuttavat ja sukulaiset pitäisi saada järkiinsä myös, että eivät suostuisi tuomaan herkkuja, vain hedelmiä.
En ymmärrä häntä, miksi syödä koko ajan ja huonontaa yleiskuntoaan.
Ehdotettu ravintoterapeuttia omaisille ja hänelle.

Lainaus:

Hänellä käy fysioterapeutti, hänkin on masentunut kun asiakas ei jaksa nousta pyörätuolista enää.
Polkemislaite on kyllä käytössä.
Tuttavat ja sukulaiset pitäisi saada järkiinsä myös, että eivät suostuisi tuomaan herkkuja, vain hedelmiä.
En ymmärrä häntä, miksi syödä koko ajan ja huonontaa yleiskuntoaan.
Ehdotettu ravintoterapeuttia omaisille ja hänelle.

Hedelmät eivät ole sen terveellisempiä kuin herkutkaan!

Sivut

Viikon tykätyin

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat