Apua, nyt ne tulevat!
klo 5:11 | 20.3.2016
Ensimmäiset virpojat ovat jo ehkä ovesi takana. Keräsimme listan keinoista, joilla selviät namuanelijoista kunnialla - ja mokaamatta koko perhettä.Lue koko juttu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensimmäiset virpojat ovat jo ehkä ovesi takana. Keräsimme listan keinoista, joilla selviät namuanelijoista kunnialla - ja mokaamatta koko perhettä.Lue koko juttu
Alkuperäisesti virvottaessa käytiin ensin virpomassa ja virvottava sai (koristellun) vitsan. Palkka haettiin myöhemmi. Tämä toistakymmentä vuotta sitten uudelleenhenkiinherätelty traditio ponnistaa ajan hengen mukaisesti enemmän (kuin isoisoäidin aikaan) virpojan saaliista kuin ilon tuöttamisesta. Sentään vielä uusioversion (noidatkin sotkettu mukaan, osuu tosin motivaatiomuutoksen kanssa yksiin ) alkuvuosina koristi virpojien käytyä kukkavaasia pajunvitsat tms. Nykyajan (tarkoitan 2010-lukua) minäkeskeisyyttä kasvatetaan tässäkin. Opetetaan sanomaan vitsa sulle, muttei tarvitse antaa. (Tosin loruakaan ei moni sano enää, tapittaa vain hiljaa.) Voi siis pitää kakun vaikka syö sen. Traditiot toki muuttavat muotoaan, mutta pliis, opetelkaa edes se loru (ja kokonaan!) jos kerjättävä on. Rauhaisaa palmusunnuntaita kaikille.
Höpön höpö edelliselle kirjoittajalle.
Vitsa sulle, mulle palkka. Toimii edelleenkin.
Palkka vasta pääsiäisenä. Ja minulle ainakin jo äiti opetti ettei tuntemattomille avata ovea.
Mieluusti ottaisin vastaan virpojan ja ilomielin hänet palkitseisin jos saisin kuulla esim. tällaisen, perinteisen vitsalorun. Mahtaneeko olla liikaa vaadittu 2010-luvun virpojilta?
Virpoi, varpoi, tuoreeks terveeks
isännäl iso vatsa
emännäl perä leviä
Poika tuokoon miniän
tytär hyvän sulhasen.
Siulle vitsat, miulle palkka.
Miulle muna kanasestais
maitotilkka lehmäsestäis.
Vähä voita vakkasestais
kopeekka kukkarostais.
Luoja sinnuu siunatkoon.