Kommentit (13)

A.Suppo

Hieno juttu, jos Eeva on saanut em. sairaalassa hyvää hoitoa. Googlasin tuon sairaalan ja luin positiivisia ja negatiivisia palautteita. Monen arvioijan mielestä em. sairaala ei ole kovin hyvä hoitopaikka. Jos em. sairaala Einolle paikallisessa mittakaavassa kovin hyvä, niin mitä se kertoo suomalaista sairaaloista. Kuten Eevakin tuossa toteaa, niin hänelle tärkeää oli jutteleminen ja kädestä kiinnipitäminen. Ei se kummoista taitoa vaadi lääkäriltä, että potilas lähtee hyvillä mielin vastaanotolta. Joskus positiivinen lähetymistapa hoitaa potilaista paremmin kuin lääkkeet ja leikkaukset, ei tosin aina.

Jaakko Ilkka

Intiassa vain 4 %:lla on syöpää, koska syövät kasvisvoittoista ruokaa ja mausteita, kuten Kurkumaa, jossa paljon antioksidantteja. Länsimaalainen ruokavalio hapanta, myös roskaruokaa, 80 % länsimaalaisista happamia, mistä syövät. Ns. Välimerellinen 75 %:nen kasvisruokavalio pitää syövät loitolla, kunhan muistaa stressittömän elämän. Intiassa myös paljon lääkekasvihoitoja, joita pitäisi saada tännekin, tutkimusten kera, ja joita on tehtykin, kuten Turun Yliopisto suomalaisesta Havupuu-uutteesta, sekä tuhannet kv. tutkimustulokset lääkekasveista ja niihin perustuvista lisäravinteista, mm. Biovita.fi -sivuilla. Suomalainen lääkärikunta ei vain ole kiinnostunut näistä tutkimuksista, Hippokrateen vala sekä ruoka on lääkkeesi -teesit unohdettu ajat sitten, oman medikalisaatiokulttuurinsa puolustuksessa. On siten aivan oikein, että kun Suomessa ei saa parasta hoitoa, kannattaa lähteä sinne mistä sitä saa...

maailman parasta

Minulle tehtiin osittainen rinnan poisto Suomessa rintasyövän takia muutama vuosi sitten. Koko ruljanssi jatkohoitoineen oli/on henkisesti + fyysisesti hyvin raskas. Minulla ei ole suomalaisesta terveydenhuollosta syöpähoitojen suhteen muuta kuin positiivista sanomista.

Tämä artikkeli herättää minussa monenlaisia ajatuksia. Eevan mielestä hänen Suomessa saamansa hoito ei ollut maailman parasta , silti rinta ja imusolmukkeet poistettiin Suomessa. Mistä kritisoi suomalaisia syöpähoitoja? Se jää minulle epäselväksi. Minkä suhteen jälkihoito on Intiassa parempaa ja kuinka paljon se maksaa? Kuinka monella esim keskivertoeläkeläisellä on varaa lennellä Intiaan jatkohoitoon kun jälkihoidon seurantajakso on 5 vuotta ennen kuin saa terveen paperit?

Jotenkin minulla vaan on sellainen tunne, että Eeva on samanaikaisesti suomalaisessa syövän jatkohoidossa, jossa ei ole välttämättä aikaa pidellä potilaita kädestä kiinni mutta hoito on silti ensiluokkaista, maailman parasta, mielestäni.

Vierailija

Sairastuin rintasyöpään 2007. Kasvainta ei huomattu mammografiassa muutamaa kuukautta aiemmin, itse sen löysin.

Pääsin leikkaukseen kolmen viikon kuluttua syövän toteamisesta. Minut operoi eräs Suomen kuuluisimmista plastiikkakirurgeista, avustajana oli kollega Eestistä. Seuraavana aamuna he tulivat molemmat luokseni, istuivat reilusti sängylleni ja kertoivat leikkauksesta ja naureskelivat, että operoivat niin hyvin, jottei leipätaikinan vaivaaminen vaikeudu ollenkaan. Koin tärkeänä tämän tapaamisen, heillä oli aikaa minulle ja kysymyksilleni eikä kiire minnekään.

Sain erinomaista jatkohoitoa myös kahdessa sairaalassa, sädehoitoa sekä sytostaatteja. Anti-estrogeenihoitoa sain 7 vuotta.

Koin suomalaisen hoidon tavattoman laadukkaaksi ja myöskin edulliseksi. Sain matkakorvauksia, olisin voinut käyttää taksia hoidoissa käydessäni pienellä omavastuuosuudella ja maksoin vain muutamia kymppejä todistuksista sekä poliklinikkamaksut. Lääkärit kuuntelivat, aikaa heillä oli aina. Minulla oli oma onkologi hoitojen ajan, valittu aikanaan Suomen parhaaksi syöpälääkäriksi ja sain hänen suoran numeronsakin, johon voin soittaa jos jotain ilmaantuu.

En lähtisi mihinkään muualle hoidattamaan vakavaa sairautta, mielestäni kotimaamme osaaminen on huippuluokkaa. Tällä hetkellä mitään merkkejä sairaudesta ei enää ole, elämä maistuu ja kuntoni on hyvä. Kiitos suomalaisen loistavan terveydenhoidon.

Hoidokas

Kyllä varmaan usea sairastunut, jolla on rahaa, ostaa mieleistään hoitoa mistä haluaa. Usassa käydään kasvojenkohotuksessa ja Ruotsissa homeopatiasairaalassa. Kaipa sitä silloin haluaa hakea jotain paremman tuntuista, kun on taloudellisesti mahdollista. Luulen.

Vierailija

Tehdään, mutta kelle tehdään... sitä eivät lääkärit täällä määrää kuin harvoin, koska vaativa ja kallis toimenpide, vaikka olisi aihettakin. 

Eeva Virtanen

Hoitoihin on hakeuduttu Medifin kautta. Tarkistettu sairaalan turvallisuus ja saatu suomenkielinen opas mukaan paikan päältä.

Sivut: http://medifi.fi/

Tutustukaa aiheeseen ja olkaa avarakatseisia. Suomessa ei aina kaikki mene oikein. 

Omalle koldalle on sattunut aika paljon hoitovirheitä ja viivytyksiä suomalaisessa terveydenhoidossa. Kannatan tutustumista asiaan...

Vierailija

Tämä artikkeli oli mielestäni hyvä ajatusten herättelijä. On hienoa, jos monilla on hyvä kokemus suomalaisesta sairaanhoidosta ja nimen omaan syöpähoidoista. Kaikkien kohdalla hoidot eivät vaan mene yhtä hyvin kuin toisilla. Syöpiä on on monenlaisia ja rintasyöpääkin jo itsessään useampaa eri tyyppiä, aggressiivista ja maltillisempaa. Näin ollen kaikki syöpäpotilaat eivät saa samanlaista hoitoa, Suomessakaan.

Tämä artikkeli on vain pätkä pitemmästä artikkelista, jonka olen myös lukenut. Tekstin typistämisessä on aina se vaara, että sanoma voidaan tulkita toisin kuin alunperin oli tarkoitettu, kun asioita jätetään pois.

Mitä kädestä kiinnipitämiseen tulee, se tuskin on kenenkään syöpäpotilaan ainoa kriteeri hakea apua muualta. Avoimuus lääkärin/lääkäreiden ja potilaan suhteessa pitäisi olla aukoton. Salailuun ei pitäisi olla varaa tai tiedon panttaamiseen. Jos potilaalle tulee olo, ettei häntä hoideta riittävän hyvin, on hänellä oikeus hakea ns. second opinion muualta - vaikka Intiasta asti.

Valitettavasti raha taitaa olla jo yksi määräävä tekijä, miten meitä hoidetaan tai jätetään hoitamatta. Miettikääpä omalle kohdallenne tilanne, jossa tiedätte sairastavanne parantumatonta syöpää. Teille on syötetty erilaisia lääkkeitä kokeilumielessä, kun etsitään juuri teille sitä sopivinta hoitomuotoa. Lääkkeet ovat aiheuttaneet voimakkaita sivuoireita - elämä on pelkkää syöpää. Sitten saatte kohtalotoverilta kuulla, että näin ei tarvitsisi olla. Oikea lääkitys voitaisiin selvittää testillä, jota Suomessa ei tehdä. Ei turhia lääkkeitä - vaan suoraan se oikea, joka teidän tapauksessanne tuo parhaan avun ja mikä parasta, tuo tutkimus tehdään vielä kohtuuhintaan, johon myös pieni- ja keskituloisella henkilöllä on varaa. Vaakakupissa on elämänlaadun säilyttäminen mahdollisimman hyvänä mahdollisimman pitkään uusilla menetelmillä tai jatkaa samaan malliin rahatili hieman pulleampana.

Entä miltä tuntuu saada tietää, että on olemassa lääke, joka voi tuoda monta laadukasta elinvuotta teille vielä lisää. Mutta - ja tämä onkin iso mutta - lääke onkin kotimaassamme niin kallis, että sitä ei päätetä teille antaa kuin vasta siinä vaiheessa, kun muut konstit on käytetty!

Nämä asiat eivät ole niin yksioikoisia, kuin miltä ne näyttävät. Toivokaamme, että taistelussa syöpää tai mitä tahansa muuta tautia vastaan pieni ihminen ei unohtuisi, hän ja hänen läheistensä jaksaminen. Sairaanhoitoalan päättäjiltä ja muilta ammattilaisilta toivonkin lisää dialogia ja yhteistyötä ei pelkästään yli sairaanhoitopiirien mutta myös yli valtiorajojen. Sairaanhoitolaitoksen ja lääketeollisuuden pitäisi olla potilasta varten eikä potilas sairaalainstitutiota ja lääketeollisuutta varten!

Onneksi tässä maassa on monta onnellista tarinaa kerrottavana ja maailman mittakaavassa kuulumme sairaanhoidossa eliittiin. Kuitenkin meillä Suomessakin on varaa parantaa. Siksi tarvitsemme Eevan kaltaisia ihmisiä, jotka kertovat oman kokemuksensa. Meidän suomalaisten on aika avata silmämme ja katsoa kriittisesti ympärillemme näissäkin asioissa!

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat