/etlehti.fi/s3fs-public/discussion_topic_image/p1110286.jpg?itok=qSh7wmwO)
Vielä muutama vuosi sitten ehdoton suosikkini Euroopan kaupungeista oli Krakova. Kun sitten viime reissullani Krakovaan sairastuin ja hetken luulin jotta sinne jäänkin niin paikkaan jäi kammo. Praha on noussut kaupungiksi jonne olen palannut aina yhä uudelleen ja jos Luoja suo niin ei tämäkään matka viimeiseksi jää. Kevät on mielestäni Prahassa sitä parhainta matkustusaikaa. Ei ole vielä tukahduttavan kuumaa eikä kaupunki ole turvoksissa turisteista. Mukulakivikadut eivät ehkä ole jaloille kaikkein parhainpia mutta melkein joka kadulla oli thaihierojia jotka 9eurolla hieroivat jalat vetreiksi.
Hotellihuoneemme oli keskihintainen ja keskitasoinen., tarvittavat peruspalvelut olivat saatavilla mutta luxusta ei ollut emmekä sitä kaivanneetkaan. Jos ei luxukseksi lasketa tuota ikkunastamme avautuvaa jokinäkymää. Säveltäjämestari Smetana on joutunut istumaan edessä näkyvän kahvilan terassilla kesät talvet kuuntelemassa turistien jorinoita.Vaikka emme käyneet huoneessa kuin nukkumassa niin kuitenkin aamuin illoin vedin tuolin ikkunan eteen ja nautin näkymästä.
Kannatti herätä aamulla klo.5.00 ja kävellä n.100 metriä Kaarlen sillalle. Aamulla klo 5.30 ei sillalla ollut minun lisäkseni muita kuin nouseva aurinko, muutama pulu sekä toinen valokuvaaja.
Prahassa riittää kirkontorneja vaikka olen jostakin lukenut että suurin osa tzekkiläisistä ei kuulu kirkkoon. Samoin riittää myös kirkkokonsertteja.Vaikka joka ilta kävin kuuntelemassa Ave Mariaa niin joka kerta se meni ihon alle ja herätti vahvoja tunteita.
Rinnejunalla Petrinin kukkulalle, sieltä Saharovin luostarin kautta linnalle ja linnan puutarhojen läpi alas kaupunkiin.Siinä minun "lempilenkkini" jonka varrelta löytyy niin historiaa, taidetta kuin kauniita maisemiakin.
Jokiristeilyjä kaupataan jokaisessa kadunkulmassa ja saahan siinä erilaista näkökulmaa kaupunkiin. Tällä kerralla kävimme tälläisellä kanavaristeilyllä.Prahassa on paljon hevoskastanjoita ja kukkiessaan puu onkin upea näky.Risteilyllä näimme myös miten majava ylitti Vltava joen.
Korkeanpaikankammostani huolimatta ajoin hissillä jo toisen kerran elämässäni Vanhankaupungin raatihuoneen kellotorniin. Täällä kerralla uskalsin kurkistaa kaiteenkin yli enkä vain liimautunut tiiviisti takaseinämään. Kuten kuvakin kertoo, aukiolla ei ollut kovin suurta tungosta. Torniin tuli nuori muslimipariskunta joilla oli neliskanttiset reput selässä. Silloin mielessä kävi jotta kohta torni räjähtää ja muori lentää pyrstölleen vastapäisen Tynin kirkon torniin.
Prahalaiset osaavat hyödyntää hyvin jokeaan ja sen pieniä saaria. Polkuveneitä näkyi joella paljon. Yhdessä kuvassa oikella olevassa talossa oli meidän kotimme viikon ajan. Näillä muistoilla jaksaa elää tätä arkea taas pitkään eteenpäin.
Mökinmuori on tottunut reissaaja. Joten loma-anti on laatuisaa ja selkeää. Kuvat on otettu harkiten ja hyvällä syyllä. Aatelkaapa millainen homma olisi tuo kuvan sisältö kirjoittamalla selkeyttää.
Rakennuskanta on moni-ilmeinen malliltaan ja väreiltään. Uutta ja vanhaa on yhdistetty upeasti. Asia mikä ei suomessa onnistu kuin hyvin harvoissa kohteissa
Kiitos muorille hyvistä kuvista. Itsellänikin hyviä kesämuistoja Prahasta.
Joistakin kiinnostavista loma / matkakohteista olen kasannut kansioita kokoamalla lehtien artikkeleita, matkatoimistojen esitteet ja sitten näitä eri sivustojen antia. Muori on joutunut monasti taltioinnin uhriksi.
Yksityinen arkisto, luvat kysytään jos julkaisen.
Mökin muori, olet varmaankin seurannut vahdinvaihtoa Prahan linnalla. Tahdissa mars!
Hyvämieli, olen monta kertaa miettinyt miten nuo vartiosotilaat voivat seisoa paikoillaan noissa kuumissa univormuissaan. Vaikka kesäunivormu onkin ohuempi niin aurinko porottaa polttavasti.
Olen käynyt Prahassa monta kertaa eri ihmisten kanssa. On yllättävää miten eri matkakaverit näkevät asioita eritavoilla, Se avaa itsellekin erilaisia näköaloja kaupunkiin.