Huonekasvitarinoita vaikkapa kuvan kera
Huonekasvitarinoita vaikkapa kuvan kera
klo 23:15 | 29.5.2016
Nostan tämän vanhan ketjun oikeaan osioon.
http://www.etlehti.fi/keskustelu/18602/huonekasvitarinoita_vaikkapa_kuva...
Nostan tämän vanhan ketjun oikeaan osioon.
http://www.etlehti.fi/keskustelu/18602/huonekasvitarinoita_vaikkapa_kuva...
Ladataan...
Sivut
Onpa hienoja kuvia tuossa vanhassa ketjussa. Mutta jos haluaa pitää sen tässä uudessa piha & puutarha osiossa niin kannattaa kirjoitella tässä osiossa eikä jatkaa vanhaa ketjua koska silloin jatkuu sana on vapaa osiossa ja hukkuu taas kerran sen sekamelskaan.
Niin oli tarkoituskin, mutta vanha sekoili hieman. Luuli kirjottavansa tähän, mutta menikin väärään paikkaan. Sorry. :)
Pientä askartelua kaktuksen kanssa.
Vanhapoika oli kasvanut niin korkeaksi, ettei enää pysynyt pystyssä omilla jaloillaan. Niinpä päivänä muutamana katkaisin sen. Annoin latvuksen kuivahtaa pari vuorokautta ja istutin sen uuteen ruukkuun. Tyngän jätin silleen.
Kun en kaupasta löytänyt tarpeeksi pieniä ruukkuja poikasille, aloin kerätä ruukkusalaateista ruukkuja. Tänään vuorasin niitä suunnittelemallani kaarevalla muovilla ja erillisellä pohjasuojalla. Nyt poikaset saavat kasvaa rauhassa ja ehkä jonakin päivänä myyn ne Torissa uusiin koteihin. Lisääkin pikkuisia on tulossa, joten ruukkujen keruu jatkuu.
Kun ikäihmisille ehdotellaan jopa värityskirjoja, niin mielestäni tällainenkin askartelu piristää mieltä, jos sattuu siitä pitämään. Eikä mikään estä tekemästä omia "sapluunoita" muissakaan asioissa.
Huonekasvitarina: Vinkurainen anopinkieleni alkoi kukkia ensimmäistä kertaa tänä kesänä! Kukka on vaatimattoman näköinen pituutta kasvava "korsi" mutta sen varteen tulee "kyyneleitä", joiden tuoksu on huumaava, vähän kuin kielon tuoksu mutta raskaampi ja täyteläisempi. Vinkuran sain vuosia sitten sisareltani lahjaksi kun täytin pyöreitä vuosia , se on kulkenut mukanani muutoissa ja ollut välillä niin sanotusti unohduksissa, evakossakin ja nyt päätti palkita minut kukkasella.
Vanhassa ketjussa näyttää olevan myös kukkiva anopinkieli. Lataan silti tähän kuvan omastani vaikka kuva on aika huonolaatuinen.
Mitä kaktuksiin tulee niin minulla oli niitä useita mutta annoin ne kaikki pois silloin kun muutin ulkomaille. Kaktushan on mitä mielenkiintoisin kukka. Minulla on pelkkää positiivista sanottavaa viestistäsi koskien kaktuksia Vanha elli!
Onpas Vanhalla Ellillä kunnon joukko vauvoja kasvamassa.
Tämä rahapuu on ollut minulla muutaman vuoden, kovin on rähjäinen. Talvet se kituu keittiön ikkunanlaudalla vähässä valossa. Keväällä sekin pääsee mökille kesälomalle ja saa ladattua itseensä voimaa kituutella hengissä seuraavan talven yli. En noin sitkeää kaveria raaski poiskaan heittää....
Hauska tuo pitulon anopinkieli. Monesti tällaiset vähän poikkeavan muodon omaavat kasvit ovat elävämmän näköisiä kuin n.s. tavalliset.
Mökin muori, minä olen joskus onnistunut ihan tappamaan rahapuun. Asiantuntija sanoi minun kastelleen sen hengiltä, kun valaistus ja multa kuulemma olivat kohdallaan. Hän sanoi kerran, että eniten kasveja tapetaan liikakastelulla ja ylihoitamisella. Väitin hieman vastaan, ettei se ihan noin voi olla, mutta kuulemma on. Oli tai ei, kyllä kuivuuskin tappaa.
Nyt ehkä n. viisivuotias orkideani on tekemässä uutta sukupolvea ja kukkimisessa lie sen vuoksi tauko. Minulla ei ole kokemuksia poikasesta, mutta kai siihen pitää jotakin juurta tulla ennen kuin se istutetaan uuteen ruukkuun. Katson rauhassa, miten se käyttäytyy.
Tämän sitruunapuun ostin kevättalvella kun se oli täynnään pieniä vihreitä hedelmiä. Mietin mitenhän tuo minulle menestyy kun tunnetusti en omaa multasormea näissä huonekasvi asioissa. Alku ei hyvältä näyttänyt. Hedelmiä kopsahteli puusta päivittäin. Mutta tilanne muuttui alkukesästä kun se pääsi ulos valoon ja aurinkoon, se pukkasi uusia pikku appelsiineja ja nyt ne ovat jo kypsyneetkin. Yhtä hedelmää olen maistanut ja herranjee että se oli kirpeä. Mitenhän puu käyttäytyy kun satoaika on ohitse, kuoleekohan pois?
Ei kuole pois jos kastelee silloin tällöin ja haluaa pitää viherkasvina. Se onkin sitten eri juttu, että antaako sitruunoita ensi vuonna...
No se tarttis talvipuutarhaolosuhteet, eli huoneen jossa olisi valoa ja patteri suljettu. Aika haastavaa nykypäivän asunnoissa.
Viherkasvinakin lisävaloa marraskuulta eteen päin.
Olin odotellut aiemmassa kuvassa jo vuosi sitten kasvunsa aloittaneeseen poikaseen juuria. Sitten ilokseni huomasin, että nyt ne lopulta tulevat ja pääsen istuttamaan uuden tulokkaan.
Vaan vielä mitä. Kun "juuret" vähän kasvoivat, ne osoittautuivatkin kukkavarsiksi silmuineen. Siinä ne saavat olla. Vanha kukkavarsi on kyllä vahva, mutta mahtaakohan tukematta kestää, jos kahteen varteen alkaa lykätä kukkaa? No, sitten tuetaan.
Taas mielenkiintoista!
Aikaisempi kaktustarina jatkuu. Kantakaktus alkaa osoittaa kuihtumisen merkkejä, kun poikaset kasvavat. Katson, missä vaiheessa irrottelen ne ja istutan uudelleen. Vanhoista poikasista vain yksi on itselläni, muut ovat vähän kasvettuaan saaneet uudet kodit. Istutettu latvus on viettänyt talven viileässä ja voi hyvin. Odottelen, josko se kukkisi, mutta ellei nyt, niin ehkä lähivuosina.
Ostin nämä kukat viikko ennen pääsiäistä ja ne eivät lakkaa kukkimasta ollenkaan. Vettä juovat runsaasti. Olikohan nimi Valkotähti? Näitä sai kaksi vitosella.
Upea tuo Hyvämielen kukka. Tietämykseni ei riittänyt sen tunnistamiseen, mutta turvauduin nuoremman polven ammattilaisen apuun. Kasvi on enkelinkello, Campanula y haylodgensis. Tulee varmasti yleistymään.
Varmaan kannattaa nyppiä kukkineet kellot pois, niin uusia riittää pitkään.
Sain äitienpäiväkukan etukäteen. Tuollaistakaan santtua en ollut ennen nähnyt.
Jatkoa toukokuiseen tarinaan...
Nyt ollaan siinä pisteessä, että kuvan tukikaan ei riitä kannattelemaan kukkia, kun ne kokonaan aukeavat. Olen jo suunnitellut systeemin ylhäältä päin.
Sain tämän kasvin tulppaanipelargonina. Ensimmäisenä kesänä yksittäiset kukat olivat kuin pieniä tulppaaneja. Seuraavana kesänä yhteen haaraan tuli erilaiset kukat. Tutkin tarkkaan mullan alta asti, että kyse oli samasta varresta. Tänä kesänä näitä erilaisia kukkia on tullut toiseenkin haaraan. Siis nuo tulppaanin näköiset kukat eivät aukene vaan kuihtuvatkin saman muotoisena.
Olen miettinyt, että onko tässä kyse siitä, että tulppaanipelargoni on jalostettu tuosta erilaisesta kukasta ja vuosien mittaan kasvi palauttaa kukat vähitellen alkuperäiseen kuosiin. Kauniita molemmat versiot ovat, mutta hieman ihmetyttää.
Onko kenelläkään parempaa tietoa?
En oikein tiedä, onko chili huonekasvi vai mikä mutta kirjoitan kuitenkin tähän ketjuun. Ostin toukokuun alussa torilta tämän kukkivan chili-kasvin viiden euron hintaan. Olen pitänyt sitä päivisin lasitetulla parvekkeella ja siirtänyt yöksi sisälle kylmien öiden takia. Lasitettu parveke on kuin kasvihuone aurinkoisina päivinä ja niitähän on tänä alkukesänä riittänyt. Viime viikolla chili alkoi varistella kukkiaan ja pukata vihreitä palkoja. (jatkoa toisen kuvan myötä)
Kasvina chili tyytyy aika vähään, paljon aurinkoa, lämpöä ja kosteata multaa. Olen kastellut chilin läpimäräksi joka toinen päivä mutta veteen en ole jättänyt seisomaan, sormella tunnustelen mullan kuivuutta.
Hyötykasvina chili ei ole maailman kaunein mutta palkitsee runsaalla sadolla. Odotan, että palkot muuttuvat punaisiksi ja säilön niitä sitten viipaleina pakkaseen tai kuivatan kuivurilla rouheeksi.
Jos joku innostuu ostamaan chilin parvekkeelle (vielä ei ole myöhäistä!), kannattaa ostaa vain valmiiksi kukkiva chili. Viime vuonna ostin kukkimattoman chilin enkä saanut siitä mitään satoa. Toisaalta viime kesä oli sateinen eikä montaa aurinkoista päivää ollut. Yleensä chili tuottaa monta kymmentä palkoa ja kypsyvät suunnilleen yhtä aikaa. Sen takia niitä joutuu säilömään, etteivät mene hukkaan.
Kolme viikkoa on kulunut ja palkot alkavat muuttua punaisiksi. Laskin aamulla, että chilissäni on tällä hetkellä 26 palkoa ja vieläkin pukkaa uusia!
Nyt pääsin kokeilemaan oikein Australiasta asti saamani ohjeen mukaan aavikkoruusun uudistamista. Koska ajankohta on Suomen oloissa vielä liian aikainen, katkaisin kokeeksi vain yhden haaran. Annan sen kuivahtaa muutaman päivän ajan ja istutan sitten. Myöhemmin leikkaan koko kasvin kymmeniseen senttiin alas. Saisi se olla muuten tuollaisena, mutta tilaa kesäksi parvekkeella on rajoitetusti, kasvi kun tulee melko isoksi pensaaksi.
Onko kellään kokemuksia tästä kasvista, Adenia eli Adenium, aavikkoruusu?
Tässä aavikkoruusu viime kesänä. Se kukki kuukausitolkulla.
Sivut