Miksi juon?? Johtuneeko surutyöstä?

Vierailija

Menetin mieheni sairaudelle lähes kaksi vuotta sitten. Vieläkin tuntuu aivan oudolta asua yksin, aivan kuin elämä olisi kaatunut mukkelis makkelis-pyrstölleen! Ja niinhän se onkin: asun nyt eri kaupungissa kuin silloin kun mieheni eli, tosin samassa kuin lapsenikin. Olen jo myös tutustunut erääseen mieheen muutama kuukausi sitten ja tapaamme melko usein, tosin lähinnä seksin merkeissä. Tämä on alkanut tuntua kovin ahdistavalta, olenko kuitenkaan valmis tällaiseen suhteeseen...?
Onko surutyöni sillä tavoin kesken, että tällainen suhde häiritsee surutyötäni? Mitä mieltä olette, onko muilla tällaisia kokemuksia?
Kertokaa miten olette selviytyneet? Minulle tuo juominen on tullut kumman tärkeäksi. Se on todella ärsyttävää, kun sitten jäävät muut asiat hoitamatta. Mitä siis tehdä?? T: Surusilmä

Sivut

Kommentit (68)

Vierailija

Lainaus:

murheensa kullakin

No ei ole kyllä todellakaan järkevä vastaus!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Vierailija

Lainaus:

Menetin mieheni sairaudelle lähes kaksi vuotta sitten. Vieläkin tuntuu aivan oudolta asua yksin, aivan kuin elämä olisi kaatunut mukkelis makkelis-pyrstölleen! Ja niinhän se onkin: asun nyt eri kaupungissa kuin silloin kun mieheni eli, tosin samassa kuin lapsenikin. Olen jo myös tutustunut erääseen mieheen muutama kuukausi sitten ja tapaamme melko usein, tosin lähinnä seksin merkeissä. Tämä on alkanut tuntua kovin ahdistavalta, olenko kuitenkaan valmis tällaiseen suhteeseen...?
Onko surutyöni sillä tavoin kesken, että tällainen suhde häiritsee surutyötäni? Mitä mieltä olette, onko muilla tällaisia kokemuksia?
Kertokaa miten olette selviytyneet? Minulle tuo juominen on tullut kumman tärkeäksi. Se on todella ärsyttävää, kun sitten jäävät muut asiat hoitamatta. Mitä siis tehdä?? T: Surusilmä

Niin jotainkait sitä haluaa unohtaa ,kun ottaa "pienet"Mutta yritä nyt miettiä itseäsi, ei elämä ole vielä sinun kohdalla loppunut.Etsi itsellesi järkevää tekemistä ja pian .Viina se vie mennessään ,ja silläkin tiellä on joskus se loppu tulossa.
Laita omat asiat kuntoon ensin,sitten voit aloittaa uuden suhteen.Uusi suhdehan voi olla sellainen että asutte molemat eri osoitteessa.
Vapaaehtois työ on antoisaa ja siellä voi elämääsi tulla uutta sisältöä.Toivon sinulle viisaita päätöksiä ja aurinkoa elämääsi.
terv. yks ajattelija

Vierailija

Kirjoittele Sinä surusilmä niitä kauniita runoja, kun sinulla on siihen taito.
Kyllä tiedät itsekin, että alkoholi ei ole mikään ratkaisu mihinkään.
Tahdonvoimaa Sinulle!

Vierailija

Jos surusilmä kaverisi juo myös, sinun on vaikea irtautua päihteistä, hyvä että olet huomannut juomisen olevan ongelma, jos on pitempään jatkunut se teettääkin töitä, voin kokemuksesta kertoa, ei onnistu sormia napsauttamalla ihan helposti.

Muistan kun itse lopetin 12v sitten hain, vertaistukea AA-sta jokaisella on oma selviytymistarina,myös oma tapa olla raittiina, samalla juova ystäväpiiri alkoi vaihtumaan. Kun jokin asia ahdistaa eikö ole syytä yrittää luopua siitä. Kun join, tietenkin hain kaltaista seuraa. Juodessa asiat saa nopeasti rempalleen, kuntoon laittaminen kestääkin sitten pidempään. Huomasin alkuvaiheessa, alkoi ahnehtimaan asioita. Helposti meinasi unohtua, että on hoidettava itseä ykkösasiana, sitten muita. Tavoitteeni oli elää raitista elämää, kun oli ero tullut, aloin tekemään töitä itseni kans, jotta pysyn raittiina, en ajatellutkaan mitään suhteita silloin. Alkuvaiheessa olin niin hataralla pohjalla, ei halunnutkaan mitään suhteita, se olisi ollut kohdallani a-ongelman peittämistä. Siitä se lähti raittius päivä kerrallaan, nyt kun on alkon tuotteiden suhteen tullut vahvuutta, kaverikin olis kiva. Useita asioita oli jätettävä ja uusia juttuja tilalle, täyttääkseen sen ajan mikä meni juomiseen. Eikä nykyään aina tarvi mitään tehdäkkä,kun on oppinut raittiuteen.
Pelkällä tahdonvoimalla en olisi selviytynyt, tarvi olla tukea ympärillä, ja sellaista kuka oli irtipäässyt juomisesta.
Nyt elämä maistuu mukavalta, ei ahdista eikä kiristä. Tämä oli minun juttuni jokaisella on omansa. En tuomitse enkä sano, että pitää niin tai näin tehdä, jokainen löytää sen oman selviytymiskeinon, mikä itselle sopii. Jotainhan kannattaa kokeilla millä pääsee irti juomisesta.

ukko 61v.
Toivon voimia ja tsemppiä Surusilmälle raittiuteen.

Vierailija

Kyllä teitä tuomitsijoita näyttää olevan.
Suru aika on rankkaa aikaa,enkä tiedä koska se helpottaa?Sanon näin koska olen itsekin kokenut tämän.
Kyllä se vaan JOSKUS helpottaa kun otta "pienet".En ota jokapäivä enkä juo aamusta iltaan,minun tekemisiä se ei haittaa.
Tavallaan ymmärrän Surusilmää.On niin helppoa sanoa että lopeta se juominen ja tee jotain muuta.Minä ainakin olen yksinäinen,vaikka käyn vapaaehtoistyössä ja välillä oikeassa työssä,mökillä ym.Hyvää kevättä Surusilmälle,yritetään jaksaa,Tv toinen ajattelija

Vierailija

Kyllä teitä tuomitsijoita näyttää olevan

Kuka täällä tuomitsee, valinta on tehtävä, surutyö tai juominen. Eikös tuolla joku kertonu miten on selvinny, vai onko se juttu ohitettu, hän kertoo itsestään ja selviytymisestään, ota vaikka onkeen tarinasta. Älä syyllistä muita.

Vierailija

Hei, olen tämä aloittaja-Surusilmä, mutta en kirjoittele runoja täällä netissä. Anteeksi, jos jollakulla on jo nimimerkkinä Surusilmä, en tarkoittanut "ryöstää" nimimerkkiäsi! Olen sitten tästä lähtien Se toinen surusilmä, sovitaanko niin? :) Kiitos teille kaikille, jotka olette kirjoitelleet kannustavia viestejä. Ne ovat todella tarpeen!

Vierailija

Suru-silmä, ethän anna viinan pilata elämääsi. Kun olet asiasta itsekin vähän huolissasi, niin olet terveellä pohjalla. Surulle saa antaa aikaa, sillä kaikella on aikansa. Suru on keino myös torjua masennuksen, mikä tosin kuulostaa oudolta. Kaikkea hyvää sinulle ja voimia asioiden hoitoon.

Vierailija

Lainaus:

Suru-silmä, ethän anna viinan pilata elämääsi. Kun olet asiasta itsekin vähän huolissasi, niin olet terveellä pohjalla. Surulle saa antaa aikaa, sillä kaikella on aikansa. Suru on keino myös torjua masennuksen, mikä tosin kuulostaa oudolta. Kaikkea hyvää sinulle ja voimia asioiden hoitoon.

Kiitos Sinullekin kannustuksesta! Niin, viinasta pitäisi päästä pikimmiten eroon, ennen kuin sen käyttö ryöstäytyy todellakin käsistäni! Kun juo, sairastuukin helpommin moniin tauteihin. Minulla on ihania lastenlapsiakin, eli tosiaan myös hyvä syy elää, vaikka siippa jo lähtikin... T: Se toinen Surusilmä

Vierailija

Älä todellakaan heittäydy viinapeikon valtaan. Elän juuri tilanteessa jossa lähiomainen aikoi itsemurhaa juoden ensin neljä päivää putkeen tarkoituksenaan jättää oravanpyörä työyhteisössä. Nyt on sitten tosipaikan edessä. Masennus ja alkoholinkäyttö yhdessä. Lääkitys on, terapiaa tulossa, mutta pitkälti asia on niin että omasta tahdonvoimasta sen lopettamisen on lähdettävä. Avioliitto vielä tallella ja ihanat lapsenlapset tarvitsevat ukkia.
Mieti tosissaan asiaa, keksi muuta tilalle.
T. Neuvonantaja

Vierailija

Oma halu lopettaa juominen, ja hakea tukea asiaan, yksin kun yrittää, niin pullo on helpommin taas esillä.

Vierailija

Lainaus:

Oma halu lopettaa juominen, ja hakea tukea asiaan, yksin kun yrittää, niin pullo on helpommin taas esillä.

Voimia sinulle, se toinen Surusilmä, Toivottavasti silmät aukeaa raittiuden tielle, Temppiä.

Vierailija

Lainaus:

Menetin mieheni sairaudelle lähes kaksi vuotta sitten. Vieläkin tuntuu aivan oudolta asua yksin, aivan kuin elämä olisi kaatunut mukkelis makkelis-pyrstölleen! Ja niinhän se onkin: asun nyt eri kaupungissa kuin silloin kun mieheni eli, tosin samassa kuin lapsenikin. Olen jo myös tutustunut erääseen mieheen muutama kuukausi sitten ja tapaamme melko usein, tosin lähinnä seksin merkeissä. Tämä on alkanut tuntua kovin ahdistavalta, olenko kuitenkaan valmis tällaiseen suhteeseen...?
Onko surutyöni sillä tavoin kesken, että tällainen suhde häiritsee surutyötäni? Mitä mieltä olette, onko muilla tällaisia kokemuksia?
Kertokaa miten olette selviytyneet? Minulle tuo juominen on tullut kumman tärkeäksi. Se on todella ärsyttävää, kun sitten jäävät muut asiat hoitamatta. Mitä siis tehdä?? T: Surusilmä

Onhan täysin selvää, minun mielestäni, jos sinua yhtään epäilyttää tai ahdistaa, silloin teet väärin itseäsi kohtaan.
Lakkaa häpeämästä, sure, mutta älä väärän miehen kainalossa. Surutyösi jää kesken, ja tulee kuitenkin myöhemmin isompana ahdistuksena. Siis hoida itsesi niin, että ahdistus poistuu. Eli jätät alkoholin heti, lopettaminen tulee aina vaan vaikeammaksi myöhemmin. Pyri kaikella tavalla elämässäsi tasapainoon, hae apua jos yhtään koet, että et yksin pärjää. Tuntuu että et, koska täällä tukea kyselet. Mene asiantuntijan luo. Ei tarvitse montaa kertaa käydä kun asia aukeaa ja alkaa helpottamaan. Kaikkea hyvää sinulle jatkoon.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat