Vierailija

Nykyihmisille
uskonto ei ole enää niin
tärkeä tekijä elämässä kuin viime vuosituhannella oli.

-silti tuntuu olevan kaipausta muuhunkin kuin Arjen Realismiin..

Sivut

Kommentit (32)

Voi voi, eikös täällä jo ihan tarpeeksi uskonnosta jauheta, jos katsot esim. tuota "Jumalan etsintä"-keskustelua? En ole ateisti, vaikka näin kirjoitan, mutta mielestäni uskonto ja uskominen on jokaisen oma asia. Olet laittanut tuohon eri uskontojen tunnus-kuvia, joten olisi kuitenkin ehkä kiinnostavaa tietää, mikä niistä kuuluu millekin uskonnolle. Kerropa se! :)

"Jumalan etsintä"-palsta on pitkä ja sekava...
Eikös ketään kiinnostakaan kirjautuneena uskonnoista kirjoittaa?

Mielestäni tuo ensimmäinen risti on ainakin kristikunnan tunnus ?
Daavidin tähti on juutalaisten tunnus.
siinäpä tutuimmat....

alarivissä viimeisin onkin
uuspakanallisen Wicca -uskonnon kolmen jumalattaren symboli,
joka symboloi kolmea kuun vaihetta ja kolmea naisen vaihetta
-neitojumala, äitijumala ja eukkojumala ;D

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Minusta kyllä tuntuu, että asia on päin vastoin. Jos katsoo, miten paljon tänä päivänä on esim. uskomushoitoja ja niihin hakeutuvia ihmisiä. Ei varmaan koskaan ennen ole ollut tälläistä tarjontaa kuin tänä päivänä. Eikö se kerro siitä, että ihminen kaipaa jotain itseään enemmän?
Noista tunnuksista en minäkään tunnista kovin montaa. Olisi kiva jos aloittaja selventäisi, mitä ne ovat.Sinänsä kauniita kuvioita

Usko ei ole pelkkä lohtu hädän hetkellä
vaan myös ylistyksen ja ilon aihe .

.. uskovalla menee yleensä "hyvin",
koska perimmäinen ja tärkein asia eli Jumalasuhde on kunnossa ;) ..???

IMO

Lainaus:

Usko ei ole pelkkä lohtu hädän hetkellä
vaan myös ylistyksen ja ilon aihe .
.. uskovalla menee yleensä "hyvin",
koska perimmäinen ja tärkein asia eli Jumalasuhde on kunnossa ;) ..???
IMO

Monet uskonnot ja symbolit kertovat, että ihmisten mielissä liikkuu selittämättömiä asioita ja pelkoja. Inhimillinen mieli on aina ratkonut niitä monenkirjavien jumalien avulla. Jumalan etsintä-keskustelu on yli puoli vuotta rämpinyt Raamatulla selittämisen perinteen kahleissa.

Älykkäät ja asioita miettineet ihmiset eivät ole osanneet tai uskaltaneet kohottautua tarkastelemaan uskon asioita rationaalisen maailmankäsityksen, inhimillisen tietämisen ja yhteiskuntien rakenteiden näkökulmista. On pelottavaa hengen kuristusta, jos uskovainen alkaa tuntea syyllisyyttä pohtiessaan järkensä avulla oman uskonsa mielekkyyttä. Raamattu-uskovaisten tuska on Raamatun ovelasti kirjoitettu "epäilysten tappoase".

On jännittävää nähdä kykeneekö tämä keskusteluyritys nousemaan Raamatun sitaattien ja hurskastelun yläpuolelle. Alku on laajemmasta näkökulmasta katsoen ollut lillukanvarsien ronkkimista. Keskustelun käynnistäjä arvelee: "-silti tuntuu olevan kaipausta muuhunkin kuin Arjen Realismiin." Muu kuin Arjen Realismi on sitten erilaisten symbolien katselua. Eikös symboleista olisi jo aika siirtyä ihmiselämän peruskysymyksien ennakkoluulottomaan pohdintaan?

Minulle tulee noista symboleista mieleen, että kaikkialla maapallolla
kaikki ihmiset pohtivat niitä
ihmiselämän peruskysymyksiä ,
ammentaen aineksia pohdintaansa
omasta elinympäristöstään ja koulutustasostaan, ymmärryksestään lähtien ja ponnistellen...

jollekin on elämän peruskysymys se,
mistä saa ruokaa tänään,
toinen pohtii tappaisiko itsensä kun "mikkää ei oo mittää" vaikka pankkitilillä on miljoonia.....

itse arvostan Raamatun sananlaskuja erittäin viisaina lausuntoina/huomioina:
7. Kahta minä sinulta pyydän, älä niitä minulta koskaan kiellä, kuolemaani saakka:
8. Vilppi ja valhepuhe pidä minusta kaukana.
Älä köyhyyttä, älä rikkautta minulle anna; anna minulle ravinnoksi määräosani leipää,
9. etten kylläisenä tulisi kieltäjäksi ja sanoisi: "Kuka on Herra?" ja
etten köyhtyneenä varastaisi ja rikkoisi Jumalani nimeä vastaan.
http://www.evl.fi/raamattu/1933,38/Sananl.30.html

Miksi rikas ei ole tyytyväinen vaan haluaa aina vaan lisää,
repien rikkautensa köyhän selkänahasta?
http://areena.yle.fi/tv/1297163/

"verikännykät"

Lainaus:

Lainaus:

Usko ei ole pelkkä lohtu hädän hetkellä
vaan myös ylistyksen ja ilon aihe .
.. uskovalla menee yleensä "hyvin",
koska perimmäinen ja tärkein asia eli Jumalasuhde on kunnossa ;) ..???
IMO

Monet uskonnot ja symbolit kertovat, että ihmisten mielissä liikkuu selittämättömiä asioita ja pelkoja. Inhimillinen mieli on aina ratkonut niitä monenkirjavien jumalien avulla. Jumalan etsintä-keskustelu on yli puoli vuotta rämpinyt Raamatulla selittämisen perinteen kahleissa.

Älykkäät ja asioita miettineet ihmiset eivät ole osanneet tai uskaltaneet kohottautua tarkastelemaan uskon asioita rationaalisen maailmankäsityksen, inhimillisen tietämisen ja yhteiskuntien rakenteiden näkökulmista. On pelottavaa hengen kuristusta, jos uskovainen alkaa tuntea syyllisyyttä pohtiessaan järkensä avulla oman uskonsa mielekkyyttä. Raamattu-uskovaisten tuska on Raamatun ovelasti kirjoitettu "epäilysten tappoase".

On jännittävää nähdä kykeneekö tämä keskusteluyritys nousemaan Raamatun sitaattien ja hurskastelun yläpuolelle. Alku on laajemmasta näkökulmasta katsoen ollut lillukanvarsien ronkkimista. Keskustelun käynnistäjä arvelee: "-silti tuntuu olevan kaipausta muuhunkin kuin Arjen Realismiin." Muu kuin Arjen Realismi on sitten erilaisten symbolien katselua. Eikös symboleista olisi jo aika siirtyä ihmiselämän peruskysymyksien ennakkoluulottomaan pohdintaan?

Sen sijaan, että haukut uskovia, voisit ottaa kantaa uskontoihin. Usko Jeesukseen ja uskonnot ovat niin eri asia kuin olla voi. Jos usko on sinusta hurskastelua, mitätöit aika kurjalla tavalla uskovien ajattelua.

Sen sijaan voisi pohtia, miksi tänä päivänä on niin paljon uskomushoitoja, erilaisia retriittejä, elämäntapavalmentajia. Miksi ihmisellä näyttåä olevan tarve johonkin enempään kuin hän itse? Minä väitän, että se on se Jumalan kuva meissä, joka etsii täyttymystä. Mitä mieltä on sellainen , joka ei usko Raamatun Jumalaan?
Mistä tulee ihmiseen tarve löytää jotain suurempaa kuin itse , joka ohjaa meitä?
Miten ateisti ajattelee maailmaa?

Lainaus:

Nykyihmisille
uskonto ei ole enää niin
tärkeä tekijä elämässä kuin viime vuosituhannella oli.

-silti tuntuu olevan kaipausta muuhunkin kuin Arjen Realismiin..

Ahaa. Tarkoitatko viinaa ja huumeita? Ongelma on siinä, että ihminen ei osaa elää nykyhetkeä. Aina eletään mennyttä tai tulevaa. Se on idioottimaista, ja estää ihmistä elämästä koko olemassolonsa aikana. Opetelkaa päästämään irti menneistä ja tulevista, ja eläkää tässä hetkessä. Huomaatte miten silmänne avautuvat ja kaikki on mahdollista. Täyttä elämää ilman rajoja!

Omia ajatuksiani uskonnosta -sallitaneenko ilman väheksymistä. Pitäisi minunkin ihmisoikeuksiin kuulua saada tunnustaa kristitty vakaumukseni. Enhän ateisteja tai muitakaan eri kirkkoihin tai uskontosuuntiin kuuluvia ole koskaan halveksinut tai tuominnut. Jokaisella on oikeus omaan elämänkatsomukseen, sillä kaikilla on vapaa tahto tässä suhteessa.

Kyllä minä koen, että esim. Raamatun kymmenen käskyn noudattaminen olisi nykyihmiselle ihan hyvä elämäntapa.
Esim. "älä tapa", joka ei tarkoita aina hengenriistoa kirjaimellisesti, vaan myöskin ihmisen henkisen hyvinvoinnin tuhoamista eli koti/koulu/työpaikkakiusaamista jne.
"älä tee huorin" säästäisi monta perhettä ehjempänä. Ihmiset ovat nykyisin liian lyhytjänteisiä perhe ja ihmis-suhteissaan ylipäätään.
"älä varasta" ei ole pelkästään omaisuuteen tai tavaroihin kohdistuvaa vääryyttää. Myös veronkierto, "harmaa talous",
ja kaikenlainen yhteiskunnan etujen väärinkäyttö valheellisine tietoineen on varkaudeksi luokiteltavissa.
"Kunnioita isääsi ja äitiäsi, jotta menestyisit ja kauan eläisit maan päällä". Tänä päivänä ei vanhempilla ole sellaista auktoriteetti asemaa, kuin ennen. Tosin johtuu yhteiskuntarakenteen rajuista muutoksistakin?
Ei ole aikaa, paikkaa hoitaa kotona lapsia tai vanhuksia. Nuoret syrjätyy, mielenterveys-ongelmat lisääntynyt, vanhukset hoitolaitoksiin unohdettuna yms.

Vaan se tuosta uskonnosta. Silti ihmiset on aina kiinnostuneet tulevaisuudesta. lehdet täynnä ennustajien ilmoituksia ja rahasta sekin toimii.ufoihin uskotaan. Samaten astrologi-palstoilla paljon jäseniä. Parhaallakin yli 50 000 tuhatta rekisteröitynyttä jäsentä! Kaiken maailman uskomushoitoja -kuten Kirsikankukka mainitsi- on todella paljon.
Ihmisillä on taika-uskoisia tapoja, kaikennäköisiä onnen amuletteja/maskotteja.
Eipä noista asioista monikaan ryhdy niin kovasanaisesti tuomitsemaan, kuin mitä uskon asioista.
Tasa-arvo ja oikeutta kaikille tasapuolisesti pitäisi jakaa, -vai olisiko omatunto kolkuttamassa niillä, jotka ei suurin surminkaan voi sietää uskovia ihmisiä. Vääryyttä ja valhetta monenkin uskonelämä ulkokuoren alla, mutta ei sen perusteella pidä kaikkia tuomita.

Tämäntapaisia ajatuksia armon vuonna 2013.
Olkoon siunaus rauha ja varjelus kaikkien lukijoiden kanssa.

Ilman uskontoa tai uskoa tulee hyvin toimeen. Ei tarvitse riippua puolihirressä, suorittamassa kirjan tahtoa. Saa ihan itse ajatella ja käyttää järkeään.
Ei tarvitse mennä minkäänlaisen massan mukana, turvallisuutta hakien, hyväksyntää kaivaten.
Ei tarvitse ajatella mitä muut ajattelee.
Kaikki uskonnot on ihmisen rakentamia kahleita, toiveissa saada hallita!
Toiveissa, toisen ihmisen omistaminen! Rituaalisin keinoin, velvoittamalla.

Kaikki uskonnot on ihmisen rakentamia kahleita, toiveissa saada hallita!
Toiveissa, toisen ihmisen omistaminen! Rituaalisin keinoin, velvoittamalla.

Toisaalta voidaanko ajatella että uskonnot ova ihmiskunnan selviytymiskeinoja, ja nykyisin varsin vapaehtoisia sellaisia ?

Lainaus:

Ilman uskontoa tai uskoa tulee hyvin toimeen. Ei tarvitse riippua puolihirressä, suorittamassa kirjan tahtoa. Saa ihan itse ajatella ja käyttää järkeään.
Ei tarvitse mennä minkäänlaisen massan mukana, turvallisuutta hakien, hyväksyntää kaivaten.
Ei tarvitse ajatella mitä muut ajattelee.
Kaikki uskonnot on ihmisen rakentamia kahleita, toiveissa saada hallita!
Toiveissa, toisen ihmisen omistaminen! Rituaalisin keinoin, velvoittamalla.

Minä ajattelen niin, että juuri usko Jeesukseen antaa tuon, mistä kerroit. Ei tarvitse riippua puolihirressä, saa käyttää järkeään, ei tarvitse kulkea massan mukana jne. Vapauteen Kristus meidät vapautti.

kirsikankukka55


Ilman uskontoa tai uskoa tulee hyvin toimeen. Ei tarvitse riippua puolihirressä, suorittamassa kirjan tahtoa. Saa ihan itse ajatella ja käyttää järkeään.
Ei tarvitse mennä minkäänlaisen massan mukana, turvallisuutta hakien, hyväksyntää kaivaten.
Ei tarvitse ajatella mitä muut ajattelee.
Kaikki uskonnot on ihmisen rakentamia kahleita, toiveissa saada hallita!
Toiveissa, toisen ihmisen omistaminen! Rituaalisin keinoin, velvoittamalla.

-------------------------------------------------
KK55 mielipide.
Minä ajattelen niin, että juuri usko Jeesukseen antaa tuon, mistä kerroit. Ei tarvitse riippua puolihirressä, saa käyttää järkeään, ei tarvitse kulkea massan mukana jne. Vapauteen Kristus meidät vapautti.


--------------------------------
Minä ajattelen näin!
Mielipiteen vapaus on jokaisella ajatelle ja toimia niinkuin katsoo hyväksi. Mutta kun tule toisiin ajatuksiin on turha hakea syyllistä muualta kuin peilikuvastaan. Sanovat, että sääli on sairautta.

Anonyymi 01.01.2013 13:53

Minä ajattelen näin!
Mielipiteen vapaus on jokaisella ajatelle ja toimia niinkuin katsoo hyväksi. Mutta kun tule toisiin ajatuksiin on turha hakea syyllistä muualta kuin peilikuvastaan. Sanovat, että sääli on sairautta.

Ihan en ymmärtänyt, mihin vastasit. Mistäs muualta sitä syyllistä voisi hakea kuin sieltä peilikuvasta?
Minusta mielipidekin on sellainen, että se voi muuttua ajan saatossa. Harvoin ne ovat kiveen kirjoitettuja. Tai ei ainakaan pitäisi olla. Pitäisi olla kyky myös muuttaa mielipidettään, jos huomaa olleensa väärässä. Tai saa lisää tietoa mielipiteensä muodostamiseen. Syyllisen etsintää tässä asiayhteydessä en ymmärtänyt

Hyvää ja rauhallista Uutta Vuotta!

Otsikko oli *Keskustelu uskonnosta.*
Tarkoittaako se kristinuskoa?

Jos otsikko olisi *Keskustelua uskonnoista,*
se laajenisi eri uskontoihin.

Pystymmekö pitämään keskustelun otsikon alla,jossa puhuttaisiin esim.eri uskonnoista tai yhteisistä yrityksistä ekumeniaan.?
On olemassa kirjoituksia maailman uskonnoista ja niitähän on.
Henkilökohtaisiin todistuksiin tässä ei varmasti tarkoiteta.
Tarkoitetaanko esim.mitä mieltä ollaan katolilaisuudesta,buddhalaisuudesta,juutaisuudesta,islamilaisuudesta,hindulaisuudesta,kristinuskosta jne. vai uususkonnoista;new age,skientologia,wiccalaisuus,vai teosofia,antropologia,vai ihan uskonnottomuuden uskonnosta;skeptikot,dualistit,ateistit ja niin edelleen ......
Jotenkin kai olisi rajattava,muuten taas mennään metsikköön urheilemaan ja sohimaan suksisauvojen kanssa.

Hyvä kommentti Usvis.
Olisi mielenkiintoista pohtia ylipäätään uskontojen merkitystä nykyihmiselle. Tai aatteen merkitystä elämässä?
Onko ihminen onnellisempi vai onnettomampi, jos hänellä on jokin uskonto tai aate elämänohjeena? Voiko ylipäätään elää ilman mitään aatetta?
Itse ajattelisin, ettei voi. Kaikilla on käsittääkseni jokin aate, jonka mukaan elämäänsä elää ja määrittää. Meillä on luontainen tarve ymmärtää elämää. Suojattujen heimojen asukkaillakin on omat aattensa, joiden mukaan eletään ja joka yhdistää sitä heimoa. Itse uskon, että joukkoon kuulumisen tarve on aika pian henkiinjäämistarpeiden jälkeen.

Lainaus:

Pitäisi rajata mistä uskonnosta keskustellaan, se olisi ehkä rakentavaakin.
Ehkäpä aloittaja kertoo mistä uskonnosta täällä keskustellaan niin voin valita alanko siihen mukaan. Itse en tiedä muusta uskonnosta kuin mitä olen ev.lut.seurakunnassa saanut kuulla ja lukea. Olen myös lukenut mihin uskovat jotkut seurakunnat ja mitkä ovat heidän toimintatapansa, hieman olen lukenut Jehovan todistajienkin aineistoa kun suvussa on heitäkin. Suvussa on myös helluntai-uskoon kuuluvia ja ateistia aika paljon, sekä siihen välimaastoon kuuluvia jotka ei usko mihinkään eikä heitä kiinnosta keskustelu uskonnosta.
En halua alkaa väittelemään vaan haluaisin kuulla miten muut uskoo ja mihin ja mitkä ovat heidän elämäntapansa? Mikä on syntiä joka erottaa seurakunnasta pois, siis uskonnosta. Mutta siitä taitaa tulla vain kova riitely? Tämä aihe on aika herkkä nostamaan tunteet pintaan.

Miksi ihmeessä pitäisi rajata? Uskonnoista puhuminen abstraktina ilmiönä on paljon mielenkiintoisempi asia kuin jostain yksittäisestä suuntauksesta puhuminen. Esimerkiksi siitä voisi keskustella mikä saa ihmiset uskomaan? Entä miten uskonto vaikuttaa heidän elämäänsä. Miten uskonto on vaikuttanut ihmiskunnan historiaan. Ja niin edelleen...

Lainaus:

Pitäisi rajata mistä uskonnosta keskustellaan, se olisi ehkä rakentavaakin.
Ehkäpä aloittaja kertoo mistä uskonnosta täällä keskustellaan niin voin valita alanko siihen mukaan. Itse en tiedä muusta uskonnosta kuin mitä olen ev.lut.seurakunnassa saanut kuulla ja lukea. Olen myös lukenut mihin uskovat jotkut seurakunnat ja mitkä ovat heidän toimintatapansa, hieman olen lukenut Jehovan todistajienkin aineistoa kun suvussa on heitäkin. Suvussa on myös helluntai-uskoon kuuluvia ja ateistia aika paljon, sekä siihen välimaastoon kuuluvia jotka ei usko mihinkään eikä heitä kiinnosta keskustelu uskonnosta.
En halua alkaa väittelemään vaan haluaisin kuulla miten muut uskoo ja mihin ja mitkä ovat heidän elämäntapansa? Mikä on syntiä joka erottaa seurakunnasta pois, siis uskonnosta. Mutta siitä taitaa tulla vain kova riitely? Tämä aihe on aika herkkä nostamaan tunteet pintaan.

Onhan se hauskaa kultturitietoa, miten suuret uskonnot historiallisesti ovat kulkeneet eri teitä. Kristinuskosta versonneiden lahkojen teennäiset erot ovat markkinointitemppuja, joilla kerätään rahaa toimintaan.

Uskontokeskustelujen mielekkyys on muualla. Uskoa voi mitä vaan. Mutta siihen luottaminen, että todellinen tieto edistää elämässä selviytymistä, auttaa irroittautumaan turhista luuloista ja uskoon liittyvästä syyllisyydestä.

Mielestäni ei kannata ryhtyä pohtimaan eri uskontojen "arvojärjestyksistä", näin yleisellä tasolla.
Monella kun ei meistä edes ole todellista tietoa kaikista eri uskonlahkoista?
Parasta vaan kertoilla omista kokemuksista ja mietteistä? -eipä synny turhaa kinaa.
Jokainen löytäköön oman tavan uskoa mihin haluaa. Ainakin niissä maissa missä uskonnonvapaus on.
Joka vilpittömästi etsii totuutta tulee sen aikaa myöten löytämään?

Lainaus:

Olen sitä mieltä ettei voi keskustella järkevästi useista uskonnoista yhtä-aikaa.
Huvittavaa on se että heti tulee hirveitä vastaväitteitä jos jotain esittää? Miksi? Onko oltava aina vastarannankiiski?
Eräs tuttavistani on ev.lut.seurak.jäsen, kuuluu kirkkoon ja maksaa veronsa, ei kylläkään käy Jumalanpalveluksissa eikä muuallakaan missä Jumalasta kerrotaan tai raamattua luetaan, mutta annas olla kun joku erehtyy mainitsemaan sanan usko tai uskonto, niin sieltä alkaa tulemaan tulikivenkatkuisia arvosteluja erästä uskontokuntaa kohtaan. Ja hän kyllä suoraan pilkkaa niitä ihmisiä jotka siihen kuuluu, ilveilee heidän tapojaan olla uskovaisia ja kertoo laveasti miten he missäkin toimivat väärin ja ovat tekopyhiä. En ala väittelemään hänen kanssaan, kun se on ihan turhaa, hän kun tietää muutenkin kaiken paremmin kaikesta, politiikasta, kunnan asioista, ihan kaikesta hän on tietävinään kaiken. Joskus ihmettelen miksi hän on sellainen? Muut tuttavat eivät ole ja heidän kanssaan voi keskustella uskonnoista ja mistä vain ilman että tuntuu kuin joku antais tukkapöllyä tyhmyydestäni kun en tiedä mitään.
Tunnen moniin eri uskontokuntiin kuuluvia ihmisiä, ja jokaisessa on melkein samat päämäärät.
Ihminen tarvitsee jonkun johon kuulua, liittyä. Tai sitten on täydellisiä erakkoja jotka ovat erkaantuneet yhteiskunnasta muutenkin. Jos ei mihinkään muuhun kuulu niin parisuhteeseen, työpaikkaan, rahaan, valtaan, lapsiin, vanhempiin yms. Johonkin on uskottava tai menee toivo elämästä.

No tulipa tilitys ja perustelemattomia väitteitä.

"Johonkin on uskottava tai menee toivo elämästä". Kaikki eivät mentä elämänuskoa noin vähällä. Ne, jotka hyväksyvät rajallisen inhimillisen tiedon matkaoppaaksi maailmaan ja elämään, luulevat vähemmän ja voivat paremmin. Uskonnoista kannattaa keskustella, koska ne ovat mielikuvituksen vastauksia ihmisen elämänpelkoon. Mutta voiko niitä verrata kyselemällä kavereilta, mikä uskonto on parempi kuin toinen. Usko on uskoa, eikä valinnainen tuote Valintatalon hyllyssä.

Kun uskonnot ovat tarinoita, jokainen tietysti valitsee sen, mistä tykkää. Jos siitä saa lohdun, elämä on usein pelastettu.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat