Vierailija

Ruisleipä on valittu Suomen kansallisruuaksi. Ihan hyvä valinta mielestäni. On perisuomalainen ruoka ja tulee syötyä melkein joka päivä. Parempi ravintoarvoiltaan kuin muissa maissa syötävä valkoinen mössöleipä jos ei ole pilattu liialla suolalla.
Oma ehdokkini kansallisruuaksi olisi ollut kaalikääryleet tai lanttulaatikko. Entä sinun?

Sivut

Kommentit (33)

Vierailija

Äänestys meni aivan hyvin. Ruisleipähän se on se, jota ulkomaillakin suomalainen kaipaa ja jota pitää viemisiksi viedä. Karjalanpaisti ja -piirakat myös sijoittuivat ihan ansaitusti kärkeen.

Kaalikääryleet ja lanttulaatikko eivät kuulu kovin monen suosikkeihin.Itsekään en niitä syö. Onneksi ei pitsa voittanut, kun suomalaista kuitenkin haettiin.

Vierailija

Minusta ei ole oikein, että leipä nimetään kansallisruuaksi, koska se ei ole ruoka vaan aterian lisä.

Oikea nimi olisi kansallisleipä.

Ruoan käsitän toisin, kuin esimerkiksi lihamakaronilaatikko tai tattariuunipuuro jota usein lapsena söin.

"valkoinen mössöleipä" kuuluu keskieuroopan ruokakulttuuriin, ei meidän. Me pohjoisen ihmiset matkailun myötä olemme saaneet tutustua tuohon ihmeeseen jo kuuskymmenluvulla, Keihäsmatkojen kuljettamina milloin Gran Kanarialle tai Teneriffalla.  Ja myöhemmin esim. Italiassa. Maailman tavat tarttuu ihmisiin ja tulevat mukanaan pian kotimaan tavoiksi, joka kaikissa ruoka-asioissa ei mielestäni ole hyvä.

Vierailija

Mun mielestä kaikki mitä syödään on ruokaa. Siten myös ruisleipä on ruokaa. Jotkut syö sitä aterian lisänä mutta voi se olla pelkkä ateriakin, jos laittaa kahden ruisleipäviipaleen väliin paljon täytettä esim. munia, kanaa, kalaa, salaattia jne.

Syön nykyään aika paljon hapankorppuja ruisleivän sijaan kun saan siitä vatsavaivoja. Eikös nämä hapankorputkin ole ihan suomalaista perinneruokaa vai syödäänkö niitä muualla.

Maakuntaruoat erikseen

Ruisleipä oli oikeaan osunut valinta. Sitä on koko historiamme ajan syöty joka puolella maata, toisin kuin vaikkapa karjalanpaistia tai -piirakoita.

Vierailija

Mitenkä ihmeessä männystä tehty pettuleipä voisi olla  suomalaisten kansallisruoka kun suurin osa nykysuomalaisista ei ole syönyt sitä koskaan, ikinä? Edes äitini, iältään 87 vuotta, ei ole joutunut syömään pettuleipää mutta häneen tietääkseen hänen edesmennyt äitinsä joutui sitä syömään pula aikana.

Vähän toivon ajatusta kun kirjoitetaan asialliseen ketjuun turhanpäiväisiä heittoja.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä kaikki mitä syödään on ruokaa. Siten myös ruisleipä on ruokaa. Jotkut syö sitä aterian lisänä mutta voi se olla pelkkä ateriakin, jos laittaa kahden ruisleipäviipaleen väliin paljon täytettä esim. munia, kanaa, kalaa, salaattia jne.

Syön nykyään aika paljon hapankorppuja ruisleivän sijaan kun saan siitä vatsavaivoja. Eikös nämä hapankorputkin ole ihan suomalaista perinneruokaa vai syödäänkö niitä muualla.

Vaikka laittaisit leipien väliin mitä tahansa, se on aina, aina leipä. Voi sanoa, että se on ruokaisa leipä. Mutta leiväksi jää ja leipä pelkästään ei ole ruoka, se on aterian lisä, aamen.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Mitenkä ihmeessä männystä tehty pettuleipä voisi olla  suomalaisten kansallisruoka kun suurin osa nykysuomalaisista ei ole syönyt sitä koskaan, ikinä? Edes äitini, iältään 87 vuotta, ei ole joutunut syömään pettuleipää mutta häneen tietääkseen hänen edesmennyt äitinsä joutui sitä syömään pula aikana.

Vähän toivon ajatusta kun kirjoitetaan asialliseen ketjuun turhanpäiväisiä heittoja.

Kylläpä oli ajattelematon ja hävytön vastaus. Pettuleipä on symboli vaikeiden aikojen ylipääsemisestä ja sen valmistusta on elvytetty ravinto-opillisistakin syistä. Jos ihmisiä ruvetaan luokittelemaan, niin ruisleipä ei edusta pullamössöikäluokkien kulinaarisia mieltymyksiä,  ja saattaa piankin kuulua menneen ajan muistoihin todetusta terveellisyydestään huolimatta. Parasta kerätä muistot talteen 87-vuotiaalta äidiltä.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä kaikki mitä syödään on ruokaa. Siten myös ruisleipä on ruokaa. Jotkut syö sitä aterian lisänä mutta voi se olla pelkkä ateriakin, jos laittaa kahden ruisleipäviipaleen väliin paljon täytettä esim. munia, kanaa, kalaa, salaattia jne.

Syön nykyään aika paljon hapankorppuja ruisleivän sijaan kun saan siitä vatsavaivoja. Eikös nämä hapankorputkin ole ihan suomalaista perinneruokaa vai syödäänkö niitä muualla.

Vaikka laittaisit leipien väliin mitä tahansa, se on aina, aina leipä. Voi sanoa, että se on ruokaisa leipä. Mutta leiväksi jää ja leipä pelkästään ei ole ruoka, se on aterian lisä, aamen.

Heh. Eli 10 000 henkilöä, jotka äänestivät ruisleipää kansallisruuaksi,ovat väärässä (?) ja  tämä YKSI eri mieltä oleva, on mielipiteineen oikeassa (?).  Niin ruisleipä on leipä  ja sitä syödään kuten muutakin ruokaa. Vai onko keksitty joku muu tapa saada ruisleipä mahalaukkuun?

Ruisleipä oli myös alle 30 vuotiaiden ylivoimainen suosikki kansallisruuaksi. Niin että mikä on pullamössöikäluokka klo 16.39 mielestä? Jos nykynuoriso tykkää ruisleivästä niin ei pelkoa sen vaipumisesta unholaan ainakaan lähivuosikymmeninä.

Voipi olla montaa mieltä siitä, mitkä kirjoitukset ovat hävyttömiä ja ajattelemattomia. Itse ainakin pyrin esittämään perustelut kirjoituksilleni. On lapsellista hikeentyä jos muiden mielipiteet eivät miellytä.

-valone-Käyttäjä698
Seuraa 
Liittynyt11.3.2016

Ruisleipä, tuolla nimikkeellä, sitä tehdään jos jonkin näköistä kokoista, sekoitusta ja lajia.

Kun menen esim. paikalliseen kaupaan,  leipähyllyn anti on etupäässä ns. ruisleipää ja toisessa päässä yhtä monta lajia paahtoleipää  myös kymmeniä eri versiota, kun haen sitä leipää jota haluan syödä, en koskaan löydä sitä heidän hyllystään, vaan minun pitää mennä keskustaan leipäni perässä. Eli kauraista ei vehnäistä, joka sisältää siemeniä, olen pyytänyt heitä tilaamaan , mutta kun ei niin ei, mielelläni kävelen toiseen kauppaan. Olisiko myös niin, että ihmiset syövät sitä mitä kauppa tarjoaa, ja kauppa luulee, että kaikki syövät ruisleipää ja ne toiset vehnäpullaa. Kauppiaille suosittelen oma-aloitteisuutta ja tilata leipomoilta jotakin muuta kuin sitä tavallista.

Se leipä mitä haen toiseta kaupasta on sillä muitakin syöjiä kuin minä, päätellen että monesti se on loppu tai vain pari jäljellä. Saa kun menee oikeaan kauppaan ja oikeaan aikaan.

-valone-Käyttäjä698
Seuraa 
Liittynyt11.3.2016

"voi olla montaa mieltä siitä mitkä kirjoitukset ovat hävyttömiä ja ajattelemattomia".

Ja perään kirjoitat tuon hävyttömän ja ajattelemattoman ilkeytesi". Eli  "On lapsellista hikeentyä jos muiden mielipiteet eivät miellytä". Täysin tarpeeton ilkeys! Ja vesittää  tekstisi sisällön.

Vierailija

Kuvastaa aika osuvasti suomalaisten köyhää ja tylsää ruokakulttuuria valita ruisleipä kansallisruoaksi. Valitsisiko italialaiset makaroonin tai ranskalaiset patongin kansallisruoaksi? Epäilen.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä kaikki mitä syödään on ruokaa. Siten myös ruisleipä on ruokaa. Jotkut syö sitä aterian lisänä mutta voi se olla pelkkä ateriakin, jos laittaa kahden ruisleipäviipaleen väliin paljon täytettä esim. munia, kanaa, kalaa, salaattia jne.

Syön nykyään aika paljon hapankorppuja ruisleivän sijaan kun saan siitä vatsavaivoja. Eikös nämä hapankorputkin ole ihan suomalaista perinneruokaa vai syödäänkö niitä muualla.

Vaikka laittaisit leipien väliin mitä tahansa, se on aina, aina leipä. Voi sanoa, että se on ruokaisa leipä. Mutta leiväksi jää ja leipä pelkästään ei ole ruoka, se on aterian lisä, aamen.

Heh. Eli 10 000 henkilöä, jotka äänestivät ruisleipää kansallisruuaksi,ovat väärässä (?) ja  tämä YKSI eri mieltä oleva, on mielipiteineen oikeassa (?).  Niin ruisleipä on leipä  ja sitä syödään kuten muutakin ruokaa. Vai onko keksitty joku muu tapa saada ruisleipä mahalaukkuun?

Ruisleipä oli myös alle 30 vuotiaiden ylivoimainen suosikki kansallisruuaksi. Niin että mikä on pullamössöikäluokka klo 16.39 mielestä? Jos nykynuoriso tykkää ruisleivästä niin ei pelkoa sen vaipumisesta unholaan ainakaan lähivuosikymmeninä.

Voipi olla montaa mieltä siitä, mitkä kirjoitukset ovat hävyttömiä ja ajattelemattomia. Itse ainakin pyrin esittämään perustelut kirjoituksilleni. On lapsellista hikeentyä jos muiden mielipiteet eivät miellytä.

Jos vain 10 000 on äänestänyt ruisleivän puolesta yhtään ajattelematta, on tuo häviävän pieni otos kansamme ruokailutottumuksista jotka pitävät ruisleipää ruokana. Kuina monta ruokataloutta tai henkeä meitä suomalasia onkaan! Nuo jotka ovat äänestänert puolesta ovat heitä jotka ovat köyhyydestä lähtöisin ja joissa talouksissa ruuan puutteen tähden leivottiin itse siitä viljasta jota sykssyllä puitiin, pakosta, ei siitä, että se olisi ollut maailman parasta leipää, siis köyhän ruokaa. Ja illat ja yöt piereksittiin. Nyt aika on toinen ja on monipuolisempaa tarjontaa, kaikessa ruuassa ja se on oikein! Toki köyhät ovat aina keskellämme!

Vierailija

Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiön  Kansallisruoka -äänestykseen osallistui noin 50 000 suomalaista. 
Tuhansien ruokaehdotusten joukosta valittiin kaksitoista finalistia, joista lopulta äänestettiin. Valinta oli alle 1%:n populaation  tekemä. Joku osaa varmaan kertoa, millä perusteilla 12 aika kliseistä ruokaehdokasta valittiin tuhansien ehdotusten joukosta.

Suomi on yhä vähäisemmässä määrin maatalousmaa, mutta elinkeinon etuja valvotaan vankasti. Viljelijäväestön piiristä löytyy kuin traktorimarssille Ruisleivän kannattajia merkittävä osa  10 000:sta "äänestäjästä" kansallisruokakilpailuun.
Ruisleipää on varmasti helpompi perustella kansalaisille kuin  vaikkapa maksalaatikkoa. On tutkittua tietoa: ”90-luvulla suomalainen pitkäaikainen ruistutkimus ja rukiin terveysvaikutukset nousivat maailmanmaineeseen. Koko mylly- ja leipomoteollisuus teki sen eteen ansiokasta yhteistyötä tutkimuslaitosten kanssa.”

Ruokakulttuurin edistämisen näkökulmasta Ruisleivän valinta on kuin  taikinajuuren rapsuttamista kotiseutumuseoiden taikinatiinuista.  

.

Luonnon monimuotoisuuden virta ruokapöytiin olisi puoltanut innovatiivisempaa valintaa. Minä puolustan pettua. Petun arvostus on kohonnut, sillä pettu sisältää paljon ravintokuitua ja muita terveydelle edullisia aineita, kuten flavonoideja  sekä runsaasti rautaa, mangaania ja sinkkiä. Pettu on yksi suomalaisen ruokakulttuurin merkkituote. Kouluissa on lähes  iäti kerrottu, että Petäjäistä on Suomessa syöty hätäravintona, kun ruoasta on ollut puutetta, erityisesti suurten kuolonvuosien aikana 1690-luvulla, suurten nälkävuosien aikana 1860-luvulla ja viimeksi vuoden 1918 sisällissodan aikana.

Vierailija

Kenties sinun käkökykysi katsoa tulevaisuuteen ja jääkauden valtaavan maailman. Joten viljan saanti on vähissä ja sitten pettu joka on vissiin mäntypuun kuoresta!  Miksi se ei voi noin mennä, onhan mänty ravinteikas ja kelpava mihin vain vähän jalostettuna, uskon!

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat