Lukijat kauhistuivat kirjoitusta vanhuksen kohtelusta terveyskeskuksessa: "Tuli itku silmään"

Surullista. Epäinhimillistä. Kylmää touhua. Pelottaa vanheta. Näin kommentoivat ET: lukijat lehden Facebook-sivulla juttua, joka kertoi apua anoneen vanhuksen huonosta kohtelusta terveyskeskuksesa. Lukijoilla oli tästä myös omia kurjia kokemuksia.Lue koko juttu

Kommentit (8)

Kauhunpaikka

Minulle sanoi lääkäri: "Mitä väliä sillä sitten on jos kuolet? Eihän sinulla ole ketään,joka sinut vanhana hoitaisi."

Ei mitään uutta

Äitini vietti suurimman osan viimeisistä elinvuosistaan terveyskeskuksen vuodeosastolla. Äitini oli luonteeltaan hiljainen, vähän tyytyvä eikä koskaan valittanut mistään. Istuin usein vierailuaikoina  hänen vuoteensa vierellä pitämässä hänelle seuraa. Samalla tuli seurattua touhua siellä. Olihan se aikamoista. Samassa huoneessa oli monenmoista sairasta, joku huudatti radiota täysillä ja joku huusi koko ajan apua ja joku viskasi ruuat hoitajan naamalle.  Monesti ajattelin, että tämähän on kuin hullujenhuone . Kaikki vaan heitetään sänkyihin lojumaan yhtään katsomatta potilaan kuntoa ja sopeutumista muiden potilaiden joukkoon. Järjissään olevat sairaat vanhukset kärsivät tällaisesta menosta ja odotukset toipumisesta huonentuvat.

Kerran olin istunut äitini luona pari tuntia ja sanoin, että käväisen terveyskeskuksen kahviossa kahvilla. Olin poissa puoli tuntia. Kun palasin niin äitini oli häipynyt (!), ei ollut edes sänkyään jäljellä. Juoksin vastaanottoon kysymään, että mitä on tapahtunut. Sain tietää, että äitini oli siirretty eri paikkaan sairaalassa. Kaikki äitini vaatteet ja muut tavarat oli jätetty vanhaan huoneeseen, joten nappasin ne mukaani ja kiiruhdin äitini uuteen huoneeseen. Löysin äitini sieltä palelemassa pelkkä lakana peittonaan ja täysin tolaltaan. Kävin huomauttamassa asiasta sairaanhoitajille, että äitini on sairas vanhus ja palelee kun on pelkkä lakana peittona. Siihen hoitajat sanoivat, että tuolla on liinavaatevarasto, senkus haet sieltä peiton äidillesi!

Hain täkin äidilleni mutta mielessäni ajattelin, että kuinka kauan hän olisi joutunut palelemaan jos en olisi ollut paikalla ja miksi minulle ei oltu kerrottu tulossa olevasta äitini huoneen siirrosta vaikka olin ollut paikalla monta tuntia. Hänen tavaransakin oli jätetty oman onnensa nojaan. Hänen vaatteittaan hukkuikin roppakaupalla viimeisinä vuosina, kukaan hoitaja ei niiden perään katsonut kun vaihdettiin huonetta.

Mielestäni vihonviimeinen paikka viettää viimeisiä elinvuosiaan on terveyskeskuksen vuodeosasto.

Vierailija

Hurjia tarinoita edellä. 14.32 kirjoittaneen lääkäri taitaa olla vika-alalla. Sydämetön lääkäri.

14.43 kirjoittanut on ja joutunut tekemisiin hoitajien kanssa joiden pitäisi hoitaa työnsä ihan itse. Mutta kahvitauot on kai tärkeämmät.

Olen itsekin joutunut viimevuosina näkemään ja kohtaamaan hoitajia sekä lääkäreitä jotka tuntuvat olevan pakkotyössä.Toisaalta on ollut myös päinvastaisia tapauksia,vielä työtään rakastavia hoitajia ja lääkäreitä. Kaikkea ei ole vielä menetetty.

Mutta ei ole ihme että  itsemurhatilastot  kasvaa!

Vierailija

Kummallista, mutta ei mitenkään harvinaista, että hoitoalalla työskentelevä ei osaa ajatella yhtä hetkeä pidemmälle eikä osaa asettua hoidettavansa tilanteeseen. Ei pyörätuolissa istuvalla voi olla kylmä, koska hoitajalla itselläkään ei ole kylmä. Niin ja itse asiassa sama pätee silloinkin kun kyseessä on joku muu kuin hoidettava ja asiaa katselee ja arvioi hoitoalan henkilö. Koulutettuja ihmisiä tosiaan. Ja kirjoitanpa nyt ihan  ilkeyksissäni senkin, että millaisiin tilanteisiin ajaudutaan silloin kun paikalla ei ole muita kuin hoidettava ja hoitaja ... esim. kotiin tilattu ambulanssi... Ja samaan aikaan, niin kuin nyt juuri tänään minun tätä omaa purkaustani kirjoittaessa somessa on hoitoväkeä niin ylistäviä tekstejä esillä ettei ole tosikaan, sitä ollaan niin sankaria, niin sankaria että! Käsittämätöntä miten ihmiset yhä edelleenkin uskovat siihen puppuun, että hoitoalan ammattinimike tekee ihmisestä automaattisesti jotain suurta ja ylevää edustavan tyypin.

Vierailija

Alkuperäisen tekstin tarinassa vanhus oli siis jostakin toisesta laitoksesta lähtetty tutkimuksiin, jolloin vastuu riittävästä vaatetuksesta on sen lähettävän laitoksen. Eihän toki voi ihan tuosta vaan tutkimuspaikassa antaa pois lähtevän asiakkaan päälle talon vaatteita tai huopia tai lakanoita, sillä nehän menevät vanhuksen mukana sinne hänen kotiosoitteeseensa ja tutkimuspaikan tuleva inventaario heittää.... Mutta ihan samahan se loppujen lopuksi on, henkilökunta ei ajatellut asiaa loppuun asti! Tai ehkä taksin oli tarkoitus odottaa paikan päällä asiakasta... olisi päässyt suoraan kyytiin...

Maassamme on hirvittävät määrät parturi-kampaajia, heitä valmistuu vuosittain tuhansia osaamiskokeet läpäisseinä... mutta moniko heistä sitten on taitava parturi-kampaaja, sellainen joka saksien käyttötaitojen lisäksi osaa ottaa asiakkaan pään mallin, kasvojen muodon, hiusten laadun ja hiusten luontaiset kasvulinjat huomioon kampausmallia asiakkaan päähän loihtiessaan... No, ei heitä montaa ole, suurin osa, sanotaan vaikkapa 98 prosenttia ammatin harjoittajista on sitä tavallista tyyppiä, että saksia kyllä osataan, mutta lopputulos on kaikkea muuta kuin kaikin puolin asiakkaan päähän hyvin istuva. Sama pätee nykyään - ei kun edelleen hoitoalan väkeen... lähihoitajia ja sairaanhoitajia valmistuu vuosittain tuhansia kaikki ammattitaitoa osoittavat kokeet läpäisseinä, eiväthän se muuten ammattinimikettä saisikaan käyttää. Mutta miten on, riittääkö se, että osaa jonkin toimenpiteen suorittaa oikealla tavalla? Pitääkö olla myös muuta taitoa? Ja ne toimenpiteiden suorittamisetkin, siinähän kokeen läpäisyyn riittää, että se asetettu rima tulee just ja just ylitettyä... ja sitten ollaan niin ollakseen ihmisrodun parhaimmistoa! Totta kyllä on, hoitoalalla työskentelevien osaamista kontrolloidaan... mutta onko siinä kontrollissakin asia samalla lailla, että toimenpiteiden suhteen riman ylittäminen riittää... kaikki muu on sitten ihan vaan plussaa, mutta ei pakollista!

Ja vielä se käyttäytyminen! Persoonia ne ovat ne hoitoalan työntekijätkin... Kaikista tökeröin tapaus on se, kun tyyppi ei vaivaudu edes selvittämään mistä tilanteessa on kyse, ei, vaan käyttäytyy täysin ääliömäisesti ja oman virkatehtävänsä häväisten asiakkaan silmien edessä!

Synnyttäjä

En ole vanhus mutta minulle kävi synnytyksessä että tuli kylmähorkka. Pyysin peittoa kun pelkkä lakana ei lämmittänyt. EI OLLUT! Sanoin ettei voi olla mahdollista. Sain vauvalle tarkoitetun muutaman A- nelosen kokoisen täkin. Todella, synnytysosastolla ei ollut mitään palelevalle äidille. Synnytys meni muuten loistavasti ja apuna ihana ammattitaitoinen kätilö.

Marja-Leena

En tiedä, että onko nykyisessä hoitoalan koulutuksessa jotain vikaa kun tuntuu, että alalla on paljon tunnekylmiä työntekijöitä. Minulla on 93-vuotias äiti jolla ei ole muistisairautta, mutta liikkuminen on vaikeaa. Äiti asui pitkään kotona ja pärjäsi jotenkuten rollaatorin kanssa. Kaatumisten vuoksi äitiä kuljetettiin useampi kerta terveyskeskukseen ja keskussairaalaan. Niissä ei ollut ongelmia hoidon kanssa, mutta monta reissua tehtiin niin, että lähdöstä ei ilmoitettu kenellekään. Yksi kerta oli niin, että edes kotipalveluun ei ambulanssin soittanut kotisairaanhoidon työntekijä ilmoittanut mitään. Kommentoin asiaa omalla facebookseinälläni ja hätäkeskuspäivystäjäksi opiskeleva nuori nainen ihmetteli, että mihin perustuu minun olettamus, että vanhuksen sairaalaan viemisestä pitäisi ilmoittaa omaisille. Kun kaksi hoitajaa meni arvostelemaan julkisesti suomalaista vanhusten ja vammaisten hoitoa, heitä syytettiin oman pesän likaamisesta. Seurasin yhtä keskustelua jossa useampi omaa ammattitaitoaan arvostava työntekijä oli sitä mieltä, että lähes kaikki vanhukset valittavat turhaan. Vingutaan jatkuvasti vessaankin. Yksi tuttava kertoi, että kun hänen äitinsä oli hoidossa terveyskeskuksen vuodeosastolla, niin hoitajat olivat pyytäneet, että vanhukselle ei annettaisi juotavaa kun vanhuksille oli varattu säästösyistä 2 vaippaa/päivä.

Ei mitään uutta

Marja-Leena otti esille tärkeän asian, tämän vessaan viemisen ja vaipat. Äitini oli rullatuolipotilas, joten ei päässyt omatoimisesti vessaan. Vaikka painoi kutsunappia niin hoitajat eivät tulleet auttamaan. Äitini joutui makaamaan märissä vaipoissa tuntitolkulla, mikä aiheutti tulehduksia ja jatkuvia virtsatieinfektioita. Niitä vaippoja oli varattu max kolme per päivä per potilas. Joka kerta kun menin äitiä katsomaan otin omat vaipat mukaan ja vierailuni aloitin aina vaipanvaihdolla. Olihan se sydäntäsärkevää. Monesti minulla oli tippa linssissä. Hoitajat eivät edes pyyhkineet rähmiä äitini silmistä. Kerran silmät olivat muurautuneet täysin kiinni! Huolehdin siis tästäkin kuten myös kynsien leikkaamisesta. Mitään ylimääräistä hoitajat eivät tehneet. Sellaista joka olisi parantanut potilaan hyvinvointia jos se ei liittynyt hoidettavan sairauteen.

Suosituimmat

Uusimmat

Latest

Suosituimmat