Auringonkukka

Aloitin tämä uuden keskustelun, koska en usko olevani ainoa, jolla on tällainen elämän tilanne. Jo tuo omaishoitajana oleminen karsi sosiaalisia kontakteja paljon ja mieheni kuoltua maailmani on "tyhjentynyt" autioksi.
Tässä pitäisi mennä eteenpäin, löytää yks kaks tarkoitusta ja merkitystä elämäänsä, keksiä mitä minä itse haluaisin loppuelämälläni tehdä. Olen suht.hyvin kasassa oleva 71v. melko virkku taivaltaja, mutta nyt tuntuu että en osakaan hahmottaa mitään näkymää tulevaisuuteen. Nuo menneet vuodet olivat niin ohjelmoituja puolison huoltamisen tarpeisiin, että nyt olen aivan "kynsille lyötynä" ja koen olevani tyhjän panttina täällä.

Kommentit (2)

Vierailija

Aivan, juuri noin asiat menevät. Oli helppo samaistua jokaiseen lauseeseesi. Tyhjyys, itselle saatu aika muuttuukin epämukavaksi, kukaan ei tarvitse, olet tarpeeton. Asia suorastaan kiukuttaa, minua ei enää tarvita. Sekin vaihe ottaa aikansa. Katsele, kuuostele, ole vain kotona. Tulee päivä, jolloin mielenkiinto jonnekin päin herää, ei se meno tarvitse olla räväkkää menoa harrastuksesta toiseen, hiljaa tehden hyvä tulee. Avaa paikallislehti, sieltä löydät tapahtumapalstat, olet odotettu apu  moneen yhdistykseen. Hyvää jatkoa ja kohta sitten unohdatkin tarpeettomuuden.

Vierailija

Aloittaja puhuu tärkeästä asiasta. Olen itse kokenut omaishoidon ja  puolisoni kuoleman. Sitä en ole kokenut, etteikö ystävät, myös ne pariskunnat ole edelleen läsnä minun elämässäni. Hoitojaksoni oli noin 8 vuotta ja koko ajan yritin tehdä jokaisesta päivästä sellaisen, että meillä kummallakin olisi mukavaa. Kuljimme paljon autolla, sukulaisissa ja ystävien luona, pyysin ihmisiä meille, juhlimme jokaisen nimi- ja syntymäpäivän. Nyt olen yksin , en kuitenkaan yksinäinen.  Olen edelleen omaishoitajien ryhmätapaamisissa ja kuuntelen heidän ongelmiaan tässä muuttuvassa tilanteessa.  Kuntoillessa tapaan niitä jo tuttuja ja joskus tutustuu uusiin ihmisiin. Eläkeläisporukassa käyn konserteissa ja teatterissa, syödään yhdessä jossakin ja matkustetaan bussilla vaikka kauemmaksikin. Rohkeasti vain mukaan ! Yleensä kukaan ei hae kotoa, itse pitää lähteä hakemaan paikkaa uudestaan! Nimimerkki Kokenut

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kuukauden tykätyin

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat