Ketkä on samoja, surettavaa sanankäyttöä, sinulla.
Pääasoa, että on ajatuksin tai sanoin ilmentävää negatiivisuutta.
Ette te ihmiset tiedä mitä elämä on, luulette vaan,
valmiina negativisoimaan, hyväksyen vain oman ajattelutapanne.
Senhän jokainen tietää mitä ä....t keskustelevat.
Joopa joo. Ensin puhutaan asiasta, sitten jo asian vierestä. Alussa puhuttiin runoista YLEENSÄ. Ei ystävän hausta,ei elämästä, eikä per...stä. Vaihtelu tekis hyvää.
Anonyymi 16.09.2012 13:59
Ketkä on samoja, surettavaa sanankäyttöä, sinulla.
Pääasoa, että on ajatuksin tai sanoin ilmentävää negatiivisuutta. Ette te ihmiset tiedä mitä elämä on, luulette vaan,
valmiina negativisoimaan, hyväksyen vain oman ajattelutapanne.
Senhän jokainen tietää mitä ä....t keskustelevat.
Onkohan tässä päivän positiivisin runoilija äänessä?
Minulle runossa on tärkeää, että pääsen siihen sisälle. Ymmärrän jotain sanomasta. pelkät sanat ovat vain sanoja, mutta jos tavoitan tunnelman, runo elää minussa. Olen aina ihaillut ihmisiä, jotka osaavat muutamalla sanalla maalata melkoisia "maisemia"
Tietysti omaan elämänpiiriin ja arvomaailmaan liittyvät runot avautuvat helpommin.
Kyllä omaa elämää koskettavat runot avautuvat, ja niiden merkityksen ymmärtää.
Runot ovat tunteiden tulkkeja,kuten mm.musiikkikin. Raskasta ja molli sointuista musiikkia ei pitkälti jaksa kuunnella.
Minua kiinnostaisi tietää, miten te hyvät lukijat arvioitte runopalstalle kirjoitettuja runoja?
Onko aihe tärkeä, riimittely, suora teksti, kokonaisuus, puhutteleeko? Onko sillä merkitystä kuka runon on kirjoittanut?
Varmaan on ollut vaikutusta kuka on kirjoittaja ja tunnetaanko hänet ja missä.
Samat henkilöt tai nimimerkit ovat kirjoittaneet lähes päivittäin runoja. Tyyli samoilla samantyylistä.
Vaihtelu oli kivaa tässäkin.
Niinpä. Olen huomannut että samoja ovat .
Runoksi voi kai luokitella lähes minkä tahansa. Onko tyyli sitten varsinaista runoutta, vaikea sanoa.
Ketkä on samoja, surettavaa sanankäyttöä, sinulla.
Pääasoa, että on ajatuksin tai sanoin ilmentävää negatiivisuutta.
Ette te ihmiset tiedä mitä elämä on, luulette vaan,
valmiina negativisoimaan, hyväksyen vain oman ajattelutapanne.
Senhän jokainen tietää mitä ä....t keskustelevat.
Varmaankintarkoitettiin samojen nimimerkkien runoja. Uusia kaivataan, jo vaihtelun iloksi.
Joopa joo. Ensin puhutaan asiasta, sitten jo asian vierestä. Alussa puhuttiin runoista YLEENSÄ. Ei ystävän hausta,ei elämästä, eikä per...stä. Vaihtelu tekis hyvää.
Onkohan tässä päivän positiivisin runoilija äänessä?
"Luulo ei ole tiedon väärti."
Asento lepo.
Uusia tuulia runoihin. Monta koskettavaa ja hyvää runoa on niissä "nolla" piste runoissa.
Iloiset ja hauskat runot lähes puuttuvat ainakin Tunteet-palstalta. Miksi?
Runoilija runoilee! Palstat elää omaa elämäänsä!
Tuskin kukaan kirjoitta "palstaa" varten.
Minulle runossa on tärkeää, että pääsen siihen sisälle. Ymmärrän jotain sanomasta. pelkät sanat ovat vain sanoja, mutta jos tavoitan tunnelman, runo elää minussa. Olen aina ihaillut ihmisiä, jotka osaavat muutamalla sanalla maalata melkoisia "maisemia"
Tietysti omaan elämänpiiriin ja arvomaailmaan liittyvät runot avautuvat helpommin.
Kyllä omaa elämää koskettavat runot avautuvat, ja niiden merkityksen ymmärtää.
Runot ovat tunteiden tulkkeja,kuten mm.musiikkikin. Raskasta ja molli sointuista musiikkia ei pitkälti jaksa kuunnella.