Raija Auvinen menetti miehensä ja poikansa äkillisesti: "Tyttären kuolemaa en enää kestäisi"

Lappeenrantalainen Raija Auvinen, 67, on kokenut monta menetystä.

40 onnellisen avioliittovuoden jälkeen suru astui lappeenrantalaisen Raija Auvisen elämään. Sen jälkeen murhe on kulkenut tiukasti rinnalla.Lue koko juttu

Raija Auvinen menetti miehensä ja poikansa äkillisesti: "Tyttären kuolemaa en enää kestäisi"

Kommentit (4)

Fanny

Voimia kovasti, yksikin rakkaan menetys on rankkaa, mutta vielä lapsen menetys.Elämä on arvaamatonta. Ollaan kiitollisia niistä yhteisistä vuosista jotka saamme. Itse menetin mieheni syövälle 14 vuoden yhteiselon jälkeen. Poikamme oli silloin vasta 10 vuotias. Elämä on jatkunut kun sen on ollut pakko jatkua, erilaisena kuin ennen, mutta hetkessä eläen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Onpa koskettava kertomus. Voimia äidille ja Tiinalle. Elämä on niin arvaamatonta, osalle meistä tulee kannettavaksi hurjia taakkoja ja kuormaa sairauden kautta. Silloin täytyy vaan uskoa, että vielä jonain päivänä tapaamme rakkaiden poismenneiden läheistemme kanssa. Kauniisti tarinassa kerrottu kuinka äiti toivottaa heille kaikille hyvää yötä.

Elämänvirta

Elämä on luopumista. En halua olla epäkohtelias kertoessani, että suru ja menetykset kuuluvat elämään. En halua aliarvioida kenenkään surua. Olen isäni puolelta isosta suvusta, äitini puolelta pienemmästä. Minulla on ollut valtava määrä hautajaisia elämässäni. Ja ei mitään vanhusten hautajaisia. Menetin oman isäni jo 11-vuotiaana ja surin häntä 40 v. ja sitten päätin, että on aika luopua suremisesta. Minulta on kuollut paljon rakkaita läheisiä nuorena. On lähdetty oman käden kautta, on ollut äkkikuolemia. Suvussani on myös skitsofreniaan hyvin nuorena sairastunut serkku. On ollut sairauksia, syöpä on vienyt sukulaisiani hautaan hyvin lyhyellä varoitusajalla. Toisaalta kaikki isovanhempani elivät pitkät elämät. Olen kuoleman kanssa sinut. Tiedän, etten ole kokenut sitä pahinta kuolemaa, joten kokemukseni ovat siedettäviä. En ole menettänyt omaa lastani tai lapsenlasta. Sehän on pahinta, mitä ihmiselle voi tapahtua.Haluan toivottaa voimia ja jaksamista Raija Auviselle koko sydämeni pohjasta.

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat