"Läski tai ei, ei se muille kuulu" – Jenny Lehtinen kertoo, miksi toisten ulkonäköä ei ikinä pidä kommentoida

Jenny Lehtinen kuvattuna Linnanmäellä vuonna 2016. Kuva: Milka Alanen.

Miksi toisten ihmisten ulkonäön kommentointi ja kritisoiminen ei ole enää sopivaa, vaikka se on ennen ollut normaalia? Vaakakapinan vetäjä Jenny Lehtinen kertoo, miksi kehorauha kuuluu jokaiselle.Lue koko juttu

Sivut

Kommentit (38)

Keke

On jokaisen oma asia, jos syö tai juo itsensä hengiltä, ainakin noin periaattessa. Yhteiskunnassa, jossa liiasta syömisestä tai juomisesta koituvia sairauksia hoidetaan verorahoin, juoppous tai ylensyönti ei olekaan niin yksinkertaisesti oma asia.

Vierailija

Keke kirjoitti:
On jokaisen oma asia, jos syö tai juo itsensä hengiltä, ainakin noin periaattessa. Yhteiskunnassa, jossa liiasta syömisestä tai juomisesta koituvia sairauksia hoidetaan verorahoin, juoppous tai ylensyönti ei olekaan niin yksinkertaisesti oma asia.

Miksi pitää lihavuusasiassakin kieltää totuus? Ei ollut juurikaan liikalihavia 70-80-luvuilla.

herkkujen monipuolisuus vain kasvaa, ahmitaan sokeria ja rasvaa. Kauppiaatkaan eivät välitä, laitetaan kaupoissa tyrkylle kaikki epäterveellinen moska jota kenekään ei pitäisi syödä!

Ihminen on kovin halujensa ja himojensa orja! Kuka sitä haluaa julki tuoda, että on epäkelpo luonnevikainen kun on syönyt itsensä  ns. sairaalakuntoon. Ja yhteiskunta maksaa viulut. Lihavuus on myös esteettinen ongelma, se on myös jonkinverran pukeutumisongelma, se on epämiellyttävää katsottavaa, kanssaihmiset kääntävät katseensa tai sitten tuijottavat tuota epäkypsää rasvamakkaraista henkilöä ihmetellen. Kyllä se on oma vika, kun syö itsensä lihavaksi, maksakoon myös siitä koituvat sairauskulunsa itse, koska se aikaa on jokaisella lihavalla edessä kun puhkeaa diabetes tai muu vastaava eläinrasvasta ja sokerista aiheutuva sairaus.

Täytyy päättäjien puolelta tehdä painoindeksi mihin asti henkilön sairaudet hoidetaan yhteiskunnan varoin. Olisiko se vaikka 27. Tuohon olisi ylipainoa jo reilu kymmenen kiloa.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Keke kirjoitti:
On jokaisen oma asia, jos syö tai juo itsensä hengiltä, ainakin noin periaattessa. Yhteiskunnassa, jossa liiasta syömisestä tai juomisesta koituvia sairauksia hoidetaan verorahoin, juoppous tai ylensyönti ei olekaan niin yksinkertaisesti oma asia.

Miksi pitää lihavuusasiassakin kieltää totuus? Ei ollut juurikaan liikalihavia 70-80-luvuilla.

herkkujen monipuolisuus vain kasvaa, ahmitaan sokeria ja rasvaa. Kauppiaatkaan eivät välitä, laitetaan kaupoissa tyrkylle kaikki epäterveellinen moska jota kenekään ei pitäisi syödä!

Ihminen on kovin halujensa ja himojensa orja! Kuka sitä haluaa julki tuoda, että on epäkelpo luonnevikainen kun on syönyt itsensä  ns. sairaalakuntoon. Ja yhteiskunta maksaa viulut. Lihavuus on myös esteettinen ongelma, se on myös jonkinverran pukeutumisongelma, se on epämiellyttävää katsottavaa, kanssaihmiset kääntävät katseensa tai sitten tuijottavat tuota epäkypsää rasvamakkaraista henkilöä ihmetellen. Kyllä se on oma vika, kun syö itsensä lihavaksi, maksakoon myös siitä koituvat sairauskulunsa itse, koska se aikaa on jokaisella lihavalla edessä kun puhkeaa diabetes tai muu vastaava eläinrasvasta ja sokerista aiheutuva sairaus.

Täytyy päättäjien puolelta tehdä painoindeksi mihin asti henkilön sairaudet hoidetaan yhteiskunnan varoin. Olisiko se vaikka 27. Tuohon olisi ylipainoa jo reilu kymmenen kiloa.

Voi sentään. Entäpäs himourheilusta johtuvat vammat? Tietoisesti lapsille otetut riskit perinnöllisistä sairauksista? Tupakointi? ALkoholi? Väärä ergonomia?

Vai onko se edelleen vain lihavuus, joka on niin kamala synti, että siitä pitää rankaista? Entäpä esim. anorektikot? Hoidetaanko heitä, itsehän he laihduttavat itsensä kuoleman kieliin? Ja jos heitä hoidetaan, niin entäs ahmimishäiriöiset, jotka sairautensa takia lihovat?

Hirveän ihanaahan se olisi, jos lihavuus tosiaan olisi noin yksinkertainen asia, miksi yrität sen supistaa.

Vierailija

Keke kirjoitti:
On jokaisen oma asia, jos syö tai juo itsensä hengiltä, ainakin noin periaattessa. Yhteiskunnassa, jossa liiasta syömisestä tai juomisesta koituvia sairauksia hoidetaan verorahoin, juoppous tai ylensyönti ei olekaan niin yksinkertaisesti oma asia.

Niin, kysymyshän onkin kaiketi siitä, auttaako vai pahentaako tilannetta se, että ihmiset syrjäytetään kakkosluokan kansalaisiksi lihavuuden takia. Auttaako huolipuhe, auttaako taivastelu, auttaako paino-ongelman yksinkertaistaminen vain ylensyönnin ongelmaksi?

Kaikki merkit viittaa siihen, että asiat mitä tähän mennessä on tehty ei toimi. Eikö nyt olisi siis hyvä kokeilla jotain muuta?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Keke kirjoitti:
On jokaisen oma asia, jos syö tai juo itsensä hengiltä, ainakin noin periaattessa. Yhteiskunnassa, jossa liiasta syömisestä tai juomisesta koituvia sairauksia hoidetaan verorahoin, juoppous tai ylensyönti ei olekaan niin yksinkertaisesti oma asia.

Miksi pitää lihavuusasiassakin kieltää totuus? Ei ollut juurikaan liikalihavia 70-80-luvuilla.

herkkujen monipuolisuus vain kasvaa, ahmitaan sokeria ja rasvaa. Kauppiaatkaan eivät välitä, laitetaan kaupoissa tyrkylle kaikki epäterveellinen moska jota kenekään ei pitäisi syödä!

Ihminen on kovin halujensa ja himojensa orja! Kuka sitä haluaa julki tuoda, että on epäkelpo luonnevikainen kun on syönyt itsensä  ns. sairaalakuntoon. Ja yhteiskunta maksaa viulut. Lihavuus on myös esteettinen ongelma, se on myös jonkinverran pukeutumisongelma, se on epämiellyttävää katsottavaa, kanssaihmiset kääntävät katseensa tai sitten tuijottavat tuota epäkypsää rasvamakkaraista henkilöä ihmetellen. Kyllä se on oma vika, kun syö itsensä lihavaksi, maksakoon myös siitä koituvat sairauskulunsa itse, koska se aikaa on jokaisella lihavalla edessä kun puhkeaa diabetes tai muu vastaava eläinrasvasta ja sokerista aiheutuva sairaus.

Täytyy päättäjien puolelta tehdä painoindeksi mihin asti henkilön sairaudet hoidetaan yhteiskunnan varoin. Olisiko se vaikka 27. Tuohon olisi ylipainoa jo reilu kymmenen kiloa.

Luettelit monta syytä lihavuuteen, joista itse asiassa valtaosa ovat enemmän tai vähemmän yhteiskunnallisia: ruoan tarjonta ja monipuolisuus on kasvanut, ruokaa markkinoidaan aiempaa aggressiivisemmin ja myös myydään huomattavasti isompina annoskokoina kuin ennen. Nykypäivän painoaan hallitseva ihminen myös kohtaa ihan erilaisia haasteita kuin 70-80 -luvulla elänyt: sen lisäksi, että ruokaa on tarjolla huomattavasti enemmän, myös työstä ja arjesta on tullut vähemmän fyysistä, ja arjesta myös henkisesti uuvuttavampaa (hämärtynyt työn ja vapaa-ajan raja, yhteiskunnalliset ongelmat kuten taantuma...). Tämä ei tarkoita sitä, ettei yksilöllä olisi mitään mahdollisuutta hallita painoaan, mutta vaikeampaa se on, ja moni asia yhtälössä on myös sellainen, johon ei voi itse vaikuttaa. Näin ollen minusta ei ole validia vastuuttaa ainoastaan yksilöä valinnoistaan, vaan kehittää myös yhteiskunnallisia ratkaisuja painonhallintaan. 

Ilmennät kommentissasi suurta terveys- ja taloushuolta, mutta argumenttisi ovat kuitenkin pitkälti esteettisyyteen ja moraaliin pohjautuvia. Herää siis kysymys, oletko aivan aidosti huolissasi ylipainon terveysvaikutuksista, vai onko kyse vain siitä, että ylipainoiset pilaavat esteettiset näkymäsi?

Vierailija

Jees! miten olisi oppi pula-ajasta, ruoka kortille! Jokaiselle se mitä normaalisti ihminen tarvitsee, ei enempää.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keke kirjoitti:
On jokaisen oma asia, jos syö tai juo itsensä hengiltä, ainakin noin periaattessa. Yhteiskunnassa, jossa liiasta syömisestä tai juomisesta koituvia sairauksia hoidetaan verorahoin, juoppous tai ylensyönti ei olekaan niin yksinkertaisesti oma asia.

Miksi pitää lihavuusasiassakin kieltää totuus? Ei ollut juurikaan liikalihavia 70-80-luvuilla.

herkkujen monipuolisuus vain kasvaa, ahmitaan sokeria ja rasvaa. Kauppiaatkaan eivät välitä, laitetaan kaupoissa tyrkylle kaikki epäterveellinen moska jota kenekään ei pitäisi syödä!

Ihminen on kovin halujensa ja himojensa orja! Kuka sitä haluaa julki tuoda, että on epäkelpo luonnevikainen kun on syönyt itsensä  ns. sairaalakuntoon. Ja yhteiskunta maksaa viulut. Lihavuus on myös esteettinen ongelma, se on myös jonkinverran pukeutumisongelma, se on epämiellyttävää katsottavaa, kanssaihmiset kääntävät katseensa tai sitten tuijottavat tuota epäkypsää rasvamakkaraista henkilöä ihmetellen. Kyllä se on oma vika, kun syö itsensä lihavaksi, maksakoon myös siitä koituvat sairauskulunsa itse, koska se aikaa on jokaisella lihavalla edessä kun puhkeaa diabetes tai muu vastaava eläinrasvasta ja sokerista aiheutuva sairaus.

Täytyy päättäjien puolelta tehdä painoindeksi mihin asti henkilön sairaudet hoidetaan yhteiskunnan varoin. Olisiko se vaikka 27. Tuohon olisi ylipainoa jo reilu kymmenen kiloa.

Luettelit monta syytä lihavuuteen, joista itse asiassa valtaosa ovat enemmän tai vähemmän yhteiskunnallisia: ruoan tarjonta ja monipuolisuus on kasvanut, ruokaa markkinoidaan aiempaa aggressiivisemmin ja myös myydään huomattavasti isompina annoskokoina kuin ennen. Nykypäivän painoaan hallitseva ihminen myös kohtaa ihan erilaisia haasteita kuin 70-80 -luvulla elänyt: sen lisäksi, että ruokaa on tarjolla huomattavasti enemmän, myös työstä ja arjesta on tullut vähemmän fyysistä, ja arjesta myös henkisesti uuvuttavampaa (hämärtynyt työn ja vapaa-ajan raja, yhteiskunnalliset ongelmat kuten taantuma...). Tämä ei tarkoita sitä, ettei yksilöllä olisi mitään mahdollisuutta hallita painoaan, mutta vaikeampaa se on, ja moni asia yhtälössä on myös sellainen, johon ei voi itse vaikuttaa. Näin ollen minusta ei ole validia vastuuttaa ainoastaan yksilöä valinnoistaan, vaan kehittää myös yhteiskunnallisia ratkaisuja painonhallintaan. 

Ilmennät kommentissasi suurta terveys- ja taloushuolta, mutta argumenttisi ovat kuitenkin pitkälti esteettisyyteen ja moraaliin pohjautuvia. Herää siis kysymys, oletko aivan aidosti huolissasi ylipainon terveysvaikutuksista, vai onko kyse vain siitä, että ylipainoiset pilaavat esteettiset näkymäsi?

Empä usko, että monikaan näkee liikalihavuudessa mitään kaunista. Myönnän, että olen normaalipainoinen ollut aina ja myös esteetikko. Rakastan ruokaa, sitä oikeanlaista!

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keke kirjoitti:
On jokaisen oma asia, jos syö tai juo itsensä hengiltä, ainakin noin periaattessa. Yhteiskunnassa, jossa liiasta syömisestä tai juomisesta koituvia sairauksia hoidetaan verorahoin, juoppous tai ylensyönti ei olekaan niin yksinkertaisesti oma asia.

Miksi pitää lihavuusasiassakin kieltää totuus? Ei ollut juurikaan liikalihavia 70-80-luvuilla.

herkkujen monipuolisuus vain kasvaa, ahmitaan sokeria ja rasvaa. Kauppiaatkaan eivät välitä, laitetaan kaupoissa tyrkylle kaikki epäterveellinen moska jota kenekään ei pitäisi syödä!

Ihminen on kovin halujensa ja himojensa orja! Kuka sitä haluaa julki tuoda, että on epäkelpo luonnevikainen kun on syönyt itsensä  ns. sairaalakuntoon. Ja yhteiskunta maksaa viulut. Lihavuus on myös esteettinen ongelma, se on myös jonkinverran pukeutumisongelma, se on epämiellyttävää katsottavaa, kanssaihmiset kääntävät katseensa tai sitten tuijottavat tuota epäkypsää rasvamakkaraista henkilöä ihmetellen. Kyllä se on oma vika, kun syö itsensä lihavaksi, maksakoon myös siitä koituvat sairauskulunsa itse, koska se aikaa on jokaisella lihavalla edessä kun puhkeaa diabetes tai muu vastaava eläinrasvasta ja sokerista aiheutuva sairaus.

Täytyy päättäjien puolelta tehdä painoindeksi mihin asti henkilön sairaudet hoidetaan yhteiskunnan varoin. Olisiko se vaikka 27. Tuohon olisi ylipainoa jo reilu kymmenen kiloa.

Luettelit monta syytä lihavuuteen, joista itse asiassa valtaosa ovat enemmän tai vähemmän yhteiskunnallisia: ruoan tarjonta ja monipuolisuus on kasvanut, ruokaa markkinoidaan aiempaa aggressiivisemmin ja myös myydään huomattavasti isompina annoskokoina kuin ennen. Nykypäivän painoaan hallitseva ihminen myös kohtaa ihan erilaisia haasteita kuin 70-80 -luvulla elänyt: sen lisäksi, että ruokaa on tarjolla huomattavasti enemmän, myös työstä ja arjesta on tullut vähemmän fyysistä, ja arjesta myös henkisesti uuvuttavampaa (hämärtynyt työn ja vapaa-ajan raja, yhteiskunnalliset ongelmat kuten taantuma...). Tämä ei tarkoita sitä, ettei yksilöllä olisi mitään mahdollisuutta hallita painoaan, mutta vaikeampaa se on, ja moni asia yhtälössä on myös sellainen, johon ei voi itse vaikuttaa. Näin ollen minusta ei ole validia vastuuttaa ainoastaan yksilöä valinnoistaan, vaan kehittää myös yhteiskunnallisia ratkaisuja painonhallintaan. 

Ilmennät kommentissasi suurta terveys- ja taloushuolta, mutta argumenttisi ovat kuitenkin pitkälti esteettisyyteen ja moraaliin pohjautuvia. Herää siis kysymys, oletko aivan aidosti huolissasi ylipainon terveysvaikutuksista, vai onko kyse vain siitä, että ylipainoiset pilaavat esteettiset näkymäsi?

Empä usko, että monikaan näkee liikalihavuudessa mitään kaunista. Myönnän, että olen normaalipainoinen ollut aina ja myös esteetikko. Rakastan ruokaa, sitä oikeanlaista!

Kaikella kunnioituksella: minusta on vilpillistä vedota kansanterveyteen, jos todellinen syy moittia ylipainoisia on se, kuinka viehättäviä he ovat sinun silmissäsi esteettisessä mielessä.

alvar

Turvallista on sanoa, että näytät tänään kauniilta..... EHEI!!! Ihan siellä omassa Läskäri-ryhmässä on moneen kertaan toitotettu, että ei ole ok, koska se tarkoittaa heti tietenkin sitä, että eilen en ollut.
Kyllä se varmaan on paree ignoorata vaan kaikki läskit. Ihan sama onko niillä kauniit vaatteet tai nätti kampaus. Ei kehuta. Ei. Kun se ei ole hyvä juttu. Harmi sitten niille, jotka ihmettelevät, etteikö kukaan tykkää tästä mun uudesta hienosta puserosta tai jostain muusta, kun kukaan ei edes huomaa.

Vierailija

alvar kirjoitti:
Turvallista on sanoa, että näytät tänään kauniilta..... EHEI!!! Ihan siellä omassa Läskäri-ryhmässä on moneen kertaan toitotettu, että ei ole ok, koska se tarkoittaa heti tietenkin sitä, että eilen en ollut.
Kyllä se varmaan on paree ignoorata vaan kaikki läskit. Ihan sama onko niillä kauniit vaatteet tai nätti kampaus. Ei kehuta. Ei. Kun se ei ole hyvä juttu. Harmi sitten niille, jotka ihmettelevät, etteikö kukaan tykkää tästä mun uudesta hienosta puserosta tai jostain muusta, kun kukaan ei edes huomaa.

Eiköhän tuo ole aina liitetty siihen, että ihmiselle sanotaan, että näytätpä kauniilta, koska olet laihtunut.  Eli se kauneus aina liitetään siihen muuttuneeseen painoon. Miksei ihmistä voi vaan kohdata aidon ystävälliesti ilman painoon liittyviä huomautuksia?

Sinänsä tämä jo muistuttaa vähän #metoo- keskustelua. Että kun ei saa ahdistella, niin eihän sitten enää mitään saa sanoa.

Jos tosiaan ei erota tuollaisia rajoja, on varmasti parempi ollakin hiljaa ja opiskella niitä. 

Vierailija

Ei pidä paikkaansa, tuo, "että näytätpä kainiilta, koska olet laihtunut"..ei todellakaan liitetä, ihminen on viehättävä monella eri tavalla, ei ihastelu lainkaan aina kuulu painonpudotukseen, täysin väärä luulo. Ihan varmasti meitä kohdataan, ja me kohtaamme aidon ystävällisesti ajattelematta lainkaan sitä painoa joka on ollut jo vuosikymmenet sama :)

Olen sitä mieltä, että on tehty kärpäsestä härkanen jos ei ihan elefanttia huoneessa:)

Miksi ihmiset eivät opi totuuteen, jos peilistä näkyy lihava keho, niin mitä sitten jos joku huomaa saman? On aika tarkistaa omaa kantaansa ja olla itselleen rehellinen, niin pystyy hyväksymään itsensä ja kanssakulkijansa.

K4tr1

En ole aivan kaikki kommentteja lukenut, mutta lukemani perusteella tämänkin jutun kommenteissa tulee ilmi se, että ollaan kovasti huolissaan kansanterveydestä ja lihavuuden aiheuttamista yhteiskunnalle koituvista kuluista, mutta "vastuu" kansanterveyden ylläpidosta yritetään langettaa yksin lihaville. Kansanterveyttähän ovat samaan aikaan huonontamassa myös alkoholistit ja tupakoitsijat, mutta jostakin ihmeellisestä syystä samanlaisia kommentteja ei näy alkoholisteista ja tupakoitsijoista. Tämä kertoo kyllä siitä, ettei ihmisiä todella huolestuta mikään kansanterveys ja -talous - jos huolettaisi, niin myös muut ihmisryhmät kuin lihavat saisivat lokaa niskaansa. Tiettyjä ihmisiä taitaa enemmänkin ärsyttää se, että tässä maailmassa elää sellaisia, jotka eivät liikakiloineen sovi omaan estetiikan tajuun. Lisäksi moni näistä ihmisistä uskaltaa jopa elää omaa elämäänsä itseään piilottelematta ja itseään häpeämättä - mikä nyt on tietenkin ennenkuulumatonta ja pöyristyttävää, lihavathan ovat riski kansanterveydelle ja heitä on syytä siitä muistuttaa aina kun sopiva tilaisuus vain kohdalle osuu :)

Henttunen

Jos kyse olisi estetiikasta, niin kyllä tähän maailmaan rumia mahtuu. Pitäisikö alkaa haukkumaan kaikkia 'ei niin kauniita ihmisiä'? Jokaista ryppyistä ihmistä, koska heidän vikanhansa se on että ovat kurtistuneet ja elävät yhä. Jokaista omaan silmään rumasti pukeutuvaa, koska hehän ne rytkynsä ovat pukeneet. Jokaista rumaa kotia, vääränmerkkistä autoa jne.?

Kysehän on silkasta vallankäytöstä ja ilkeydestä. Lihavuus alkaa olla niitä viimeisiä saarekkeita, joka ei ole enää vapaata räksyttämisen ja mollaamisen temmellyskenttää.  Ihmisiä ahdistaa, on se kumma kun ei enää edes lihavia saisi haukkua! Kun olisi niin kivaa heitellä paskaa terveyshöpinöiden varjolla. Kun vain on niin kivaa päästä sanomaan.

Ei siis ihme että ahdistaa. Mitä tehdään nyt kun kaikkia ihmisiä pitäisi kunnioittaa? Mihin purkaa oma turhautumisensa, dissaamisen halunsa, ilkeytensä? Mistä nyt löytyy ihmiset joita katsoa alaspäin?

-valone-Käyttäjä698
Seuraa 
Liittynyt11.3.2016

Olen kyllä sitä mieltä, että ihminen eriarvoistetaan yhteiskunnan palveluidenkin kohdalla, koska normaali hoikka ihminen ei kokemukseni mukaan tarvitse esim. terveyspalveluita niin usein kuin lihavat keski-iän ylittääneet henkilöt. Heillä jo viisikymppisenä viimeistään on esim. niveloireita.

Eikä haluta ymmärtää mistä ne johtuvat.

normi mahakas

Kyllä on hölmöjä kommentteja.. lässytystä terveydestä ja sairaudesta ja rumasta ja kauniista, mutta kun kyse on toisten ihmisarvosta. Sen ootte suoraan sanojat unohtaneet, jotka luulette että ihmisen ainoa arvo on olla normaalipainossa. Tai ehkä teidän itsenne sitä on.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat