koiraihminen

Vierailija

heippa! onko muita koiraihmisiä hereillä?

Sivut

Kommentit (21)

Vierailija

Joo, minä ainakin. Olen koko aikuisikäni omistanut koiran. Kun sattui tulemaan muutto eteen vuosi sitten, en enää ottanutkaan koiraa, kun entinen kuoli elämästäni. Nyt vuoden kuluttua on niin ikävä sellaista hännänheiluttajaa ja lenkkikaveria. Pitäisikö ostaa sittenkin. Joku kääpiörotu?

Vierailija

Eipä ole koiraa ollut kuin ennen lapsuudenkodissa.
Koirat ovat ihan ok kunhan pysyvät omalla reviirillään.
Meillä on ollut riesaa naapurin rakkikoirista jotka ovat tehneet pahaa tämäntästä.
Kaikki verrannat on jouduttu aitaamaan ja laittamaan portit sillä muutoin nuo "paholaiset" vievät kaiken minkä irti saavat.
Miehen uuden kengän , täytekakkupohjan jonka vein verannalle jäähtymään , mikään ei ole niille pyhää.
Nyt koira käy kuseskelemassa joka ovenpieleen pensasaitaan ja minne nyt keksiikin.
Yhden vihaisen koiran joutuivat lopettamaankin.
Ihmeellistä on että ne jouksevat vapaina vuodet läpeensä oikeat maanvaivat.
Anteeksi tämä vuodatukseni teille jotka huolehditte ja hoidatte koiranne niinkuin pitääkin.

Vierailija

Minulla on kaksi koiraa: yksivuotias suomenlapinkoira ja 9 viikkoinen lapinporokoira. Narttuja molemmat. Ihania pikku veitikoita. Aika ei tule pitkäksi niiden seurassa. Saataisko aikaan koirakeskustelu?

PiNiTu:lle: Oli hyvä että esitit lopussa anteeksipyynnön meille, jotka kasvatamme tai ainakin yritämme kasvattaa koiriamme. Erittäin harvoin kurittomuus on koiran vika. Kasvatuksesta se on kiinni. Samahan koskee lapsia ja nuoriakin. Heillekin pitää olla kunnollinen kotikasvatus ja rajat. Eihän kukaan ole seppä syntyissään. Kurjaa, että sinulla on naapurina ihmisiä, jotka eivät kasvata koiriansa. Ei sellaisilla ihmisillä pitäisi olla koiraa. Tuo pissiminen on kyllä koiran tapa "lähettää tekstareita" eli kertoa toisille koirille, että tässä minä olen.

Vierailija
PiNiTu

Eipä ole koiraa ollut kuin ennen lapsuudenkodissa.
Koirat ovat ihan ok kunhan pysyvät omalla reviirillään.

Samaa mieltä. Oikein kummastuttaa, miten jotkut puhuvat ja lepertelevät koiralle kuin ihmislapselle, ehkäpä se onkin heille lapsen korvike?

Siitä huolimatta tsemppiä heille, jotka aamuvarhaisella ja iltamyöhäällä, tuulessa ja tuiskussa, sateella ja helteellä käyvät lemmikkejään ulkoiluttamassa. Minusta ei siihen olisi :)

Vierailija

Minä olen koiraihminen ollut koko ikäni. Teki oikein pahaa lukea PiNiTun kokemuksia naapurin koirista. Koirien vikahan se ei ole, että menevät naapurin puolelle, vaan omistajien.
Omistaja on velvollinen joko aitaamaan pihansa, rakentamaan koirille aitauksen (tarhan) tai pitämään ne kiinni. Koirat eivät saa juoksennella irti toisen maalla. Myös järjestys- ja metsästyslaki kieltävät koiran irtipidon ilman maanomistajan lupaa.
Oletko yrittänyt jutella naapurin kanssa tilanteesta? Kerro heille rehellisesti, miltä sinusta tuntuu ja mitä haittaa koirista on. Ehkä voisitte rakentaa raja-aidan yhdessä? Jos sopu on jo mennyt, voit ilmoittaa poliisille irtokoirista. Poliisi kyllä puuttuu asiaan.

Sari Alho

Vierailija

Koira voi olla jollekin lapsen korvike. Se on myös hyvä ja uskollinen ystävä. Kukaan ei koskaan kerro yhtä selvästi, että voi kun minulla on ollut sinua ikävä ja ihanaa kun tulit. Tällaisen vastaanoton saan joka kerta kun olen ollut hetkenkin poissa, vaikkapa vain 10 minuuttia. Koira on myös hyvä terapeutti. Se kuuntelee huoliasi ja murheitasi, ymmärtää ja lohduttaa. Se hyväksyy sinut sellaisena kuin olet. Koiria käytetään jo jonkin verran vanhusten ja vammaisten hoidossa. Luin äskettäin psykologista, jolla on pieni terrierinsä "apulaisena" työssään lasten ja nuorten parissa.

Täytyy myöntää, että ulos lähteminen tuiskussa ja tuulessa joskus hieman mietityttää. Muttei se niin kamalaa ole. Kaikkeen tottuu. Oikein kurjalla ilmalla (koiranilmalla) voi tehdä vähän lyhyemmän lenkin.

aluisa
Seuraa 
Liittynyt24.8.2015

Minulla ei ole vuosiin enää ollut koiraa, mutta kyllä se "kuume" aina välillä iskee aivan vimmatulla voimalla. Tuntui aina, että koira ymmärsi paremmin minua kuin ihmiset.

Terveisin Aluisa

Vierailija

Täällä myös yksi, joka ei ole ottanut lemmikkiä. Lapsuudenkotiin hankittiin ensin minulle ainokaiselle kissa. Pian osoittautui, että siinä oli kissarutto, joka tarttui ihmisiin. Lääkäri totesi taudin, ja määräsi kissan lopetettavaksi.
Seuraavaksi meille tuli kääpiöpinsheri (vai miten kirjoitetaan), joka oli jo vuoden asunut toisessa perheessä. Koira ei meille oikein tahtonutkaan kotiutua, ja karkaili välillä. Noin vuoden kuluttua tulostaan se karkureissullaan jäi auton töytäisemäksi, ja piti lopettaa. Kauhea suru koko perheellä.
Olemme allergisia eläinpölylle - onneksi,sanoisin. En millään jaksaisikaan pitää koiraa. Kun olen kolmisenkymmentä vuotta kaksijalkaisia hoitanut, nautin nyt vapaudestani. Tulen ja menen mieleni mukaan, eikä kukaan kotona odota ruokaa laittamaan. Ja rahanikin riittävät nipin napin omaan elantoon.

Vierailija

Kiva, että koiraihmisiäkin täältä löytyy. Meillä on ollut vinttikoiria vuodesta 1974 lähtien. Ensin olin ihan tavallinen harrastaja, nykyään kasvattaja. Tällä hetkellä laumassani pyörii neljä salukia. Vanhimmat tosin jo yli 10-vuotiaita, mutta nuorten kanssa harrastetaan maasto- ja ratajuoksua. Näyttelyissäkin käydään silloin tällöin, mutta juokseminen on vinttikoirille kaikkein mieluisinta. Pysyypä samalla omakin kunto korkealla, kun niitä treenaa. Varsinkin näin ikäihmiselle se on tärkeää. Myös yhteydenpito saman lajin harrastajiin on antoisaa. Olen saanut lukemattoman määrän ystäviä eri puolilta maailmaa.

Vierailija

Hei!
Itselläni on mieheni lisäksi kaksi poikaa sekä koira. Hellittelen myös koiraani ja "juttelen sille mukavia". Olen sitä mieltä, että koirat eivätkä muutkaan lemmikit ole lasten korvikkeita.
Ehkä meillä "lepertelijöillä" vain riittää hellyyttä ja rakkautta muillekin kuin ihmisille...???

Vierailija

Koirathan eivät ymmärrä tekevänsä väärin, jos niitä ei kouluteta eikä opeteta. Vanha klisee mutta pitää paikkaansa edelleenkin. Kaikkein järkevintä onkin ottaa ja keskustella naapurin koirien omistajien kanssa ja selvittää tilanne heidän kanssaan teidän kannalta katsottuna. Jos tämän jälkeen ei asiaan tule korjausta niin sen jälkeen on virkavalta jonka puoleen voi tarvittaessa kääntyä.
Toivon mukaan asiallaisella keskustelulla saatte korjauksen tilanteeseenne.
Kaikkea hyvää toivotellen nimimerkillä kaksi koiraa makalailee jaloksissani...

Vierailija

Olen vannoutunut koiraihminen. Lapsena kuljettelin ja hoidin naapurin koiria, ja omassa kodissani on nyt ollut
n 25 v yhtäjaksoisesti corgi-koiria, milloin enemmän milloin vähemmän, tällä hetkellä yksi. Omat tyttäreni ovat kasvaneet samaan eläinmaailmaan, kummallakin on koira ja lisäksi kissoja. Lapsenlapseni ovat tätä kautta sukel-
taneet koira. ja yl.eläinmaailmaan. Koira meidän perheessä on kotilauman jäsen, minä laumassa pomo. Ykkösasia
koiran kasvatuksessa on luoda suhde, jossa sekä ihminen että koira lukevat toisiaan. Näiden vuosien kautta on
ollut vaiheita, jolloin koiran hoito on tuntunut hankalalta lähinnä aikataulujen suhteen, mutta pääosaltaan päivän
rytmitys on sujunut rutiinilla. Näin eläkkeellä ollessa koiran kanssa päivittäinen lenkkeily on elinehto, oma kunto ja vanhenevan koiran kunto pysyvät hyvinä. Paljon kohtaa koiria, joiden elämä ei ole hyvällä tolalla. On liian ylikoulu-
tettuja, ihmisen kuvaksi muutettuja koiria, kouluttamattomia, lyötyjä koiria ym. Katse menee aina hihnan toiseen päähän. Samaa surullista katsottavaa kuin joidenkin lastenkin suhteen. Minä jatkan koirallisen ihmisen elämää niin kauan kuin kunto kestää, sellaista uskollista ystävää ja ilon antajaa on niin mukavaa pitää lähellään.

Vierailija

Jos olisin koira ja osaisin puhua sanoisin minua ulkoiluttavalle ihmiselle: Älä vie minua Hiihtoladulle sillä saan hirveän kohtauksen nkun hiihtäjiä tulee, Äläkä vie minua tarpeilleni ladulle sillä saan kovan pistoksen kun hiihtäjät saa suksiinsa minun ulostetta se kun ei lisää pitoa, muutenkin älä pidä minua pitkässä narussa kuntoilu tiellä ja anna minun seurustella niitten koirien kanssa joista tykkään, sinun ei tarvitse tykätä niitten ulkoiluttajista paljoa jos käsitit.

Vierailija

Vauva.Mutta ei ei niin pienenä enää,ihana märkä nenä.Iso kieli ja kuolaava suu,ihan korvissa hymy,hampaat ja muu.
Korvat suuret,niillä kuulet,pienimmänkin äänen.Silmät valppaat,niillä tarkkaat,kaikki jälkeen jääneet.Rakas paimen,nuori taimen,olet vauvani vielä,kunhan vartut,toimeen tartut,tosi mielellä tiellä.
<3 <3 Märkä pusu.Wuff./
En ole koiraihminen,enkä kissaihminen,olen eläinihminen ja kaikki ne ovat minulla kotona.Lapsesta asti olen elänyt eläinten,lähinnä kissojen ja koirien kanssa,muitakin eläinolentoja löytyy.
Tuossa jalkojeni juuressa silmät puoliavoimina torkkuu nyt poika,iso saksanpaimenkoira ja ihan vauvaksi luulee itsensä,syliin sopivaksi.Koulutettu,joka tarpeellisen sanan tunteva,koulutettu,suojelukoiraksi,kiitettävin arvosanoin,saa elää maalla ja juosta hehtaarimäärin vapaana.
Lenkkimme on metsä ja piilosilla olo on jännittävää,pallo,keppi,tossu ym omat lelutja uinti-ihana harrastus...ja paljon muuta.."Keskustelu" on erittäin tarpeellista ja se helliminen ja katsekontakti.Ah,mikä uskollisuus.
Tuo kissakuva on hänen ihana livekaverinsa,joka nyt on luomureissulla yön hämärissä.

Vierailija

Kiva, kun meitä koiraihmisiä on paljon. Paljon tuntuu olevan niitäkin, jotka eivät koirista pidä tai jopa pelkäävät. Naapurin rouva kuuluu tähän ryhmään. Hän pelkää koiria. Olen esitellyt hänet meidän koirille, jotka molemmat ovat kilttejä ja sosiaalisia koiria. Pikkukoira on tosin aika vilkas, muttei millään tavoin äksy. Koirat kuitenkin haukkuvat naapuria, kun hän hypähtelee pelokkaana, huitoo ja äyskii "ei pure". Koirat eivät käskyä ymmärrä, kun ne eivät ole edes aikoneet purra. Kerran rouva pysähtyi puiden taakse tielle, kun vanhempi koira haukkui häntä. Koira oli kiinni eli mitään "vaaraa" ei ollut. Mieheni huusi vielä varmuudeksi, että koira on kiinni. Tällaisten ihmisten kannattaisi todellakin yrittää tutustua koiriin paremmin. Minä sen tiedän, jos kuka. Olen pienestä pitäen pelännyt koiria. Vasta kypsällä iällä aloin tutustua koiriin paremmin ja eläkkeelle jäätyäni hankin ensimmäisen koirani. Nykyisinkin saatan pelätä jotain koiraa, mutta vain jos se käyttäytyy agressiivisesti. Kun koira haukkuu ja hyppii en ala huitoa vaan annan sen tulla ihan rauhassa lähelle ja haistella.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat