Pirkko Arstilan kolumni: Lumen tuoksu on aina aito

Miten herkkävaistoinen ja koskettava teksti jälleen! Mutta olipa tyrmäävä suru-uutinen, että kolumnisi loppuvat! Ne ovat aina osuneet jonnekin ytimeen, herättäneet muistoja ja monesti omaperäisessä ja syvästi inhimillisessä humoristisuudessaan hekotuttaneet suorastaan kippurassa (lukiessani on mieheni aina vieressä ääneen ihmetellyt, että mikä nyt noin naurattaa...)! Tyyliäsi ja tarkkasilmäisyyttäsi olen ihaillut ja kyllä, kadehtinutkin, mutta ennen kaikkea saanut niistä sykähdyttäviä hyvän mielen kokemuksia. Kiiiitos siis! Ja erittäin haikea näkemiin. PS Olisin spontaanina tyyppinä tullut Madama Butterflyssä kiittämään kolumneista henkilökohtaisesti, mutta ajattelin että ehkä on tunkeilevaa... Nyt siis kiitän julkisesti senkin edestä: -)