Avioerosta selviytyminen

Vierailija

Haluaisin kuulla mielipiteitä ihmisiltä jotka ovat asuneet huonossa suhteessa, joko alkoholin tai muun asian vuoksi.
Miten olette selvinneet, kauanko menee kun oppii olemaan yksikseen?

Minä ajattelen eroa joka päivä, mutta asun kauniissa omakotitalossa ja olen koti ihmisenä paljon satsannut kotiin laittamalla siitä kodikkaan . Jos eroan joudun luopumaan kaisesta ja suunnittelemaan elämäni uudestaa. Pelkään yksinäisyyttä kun ei ole juurikaan tuttuja tai paremminkin ystäviä. Lapset ovat ,mutta luulen että heiltä ei riitä tukea enkä osaisi sitä vastaan ottaakkaan ja heidän taakkaansa lisätä.

Toivon asiallista keskustelua eikä asian vierestä ja riitelyä.

T. Pettynyt

Sivut

Kommentit (25)

Vierailija

Miehelläni oli alkoholiongelma, jota hän itse ei tunnustanut. Nyt hän on jo kuollut ja minä siis leski. Ensijärkytyksen jälkeen olen huomannut, että olen oikein tyytyväinen elämääni nyt. Ei ole ainaista pelkoa siitä mitä tapahtuu. Jouduin myös muuttamaan pienempään asuntoon ja viihdyn oikein hyvin. Ei materia saa olla syy jonka takia jää huonoon suhteeseen. Yksinäisyys ei minua vaivaa, sillä viihdyn hyvin yksiksenikin. Saa tehdä mitä haluaa, silloin kun haluaa.
On aikaa harrastaa kaikenlaista ,mitä ei ennen olisi voinut, kun pelko ja osin häpeäkin estivät.

Vierailija

Eivarmaankaan ole yhtä ja ainoaa tapaa/aikaa selvitä avioerosta. Riippuu varmasti paljon siitä, miksi tuohon eroon on päädytty. Minulla oli alkohjolisoitunut ja myöhemmin myös lääkkeitä ja alkoa sekakäyttäen psyykeltään muuttunut mies. Ero oli toisaalta helpotus, mutta toisaalta se oli vaikeaa. Uskon edelleen että hänen kuolemansa olisi ollut helpompi vaihtoehto. Silloin olisin voinut surra ja se olisi hyväksytty, silloin olisin saanut, sekä minä että lapseni ulkopuoleltakin tukea ja silloin kaikki se helvetti olisi loppunut kerralla. Avioeron jälkeen narsistikumppani jää pahimmillaan loppuelämäksi kiusaamaan.
Olisin siis paljon mieluummin leski kuin eronnut. Saisinpahan vielä leskeneläkkeenkin yms.

Vierailija

Lainaus:

Haluaisin kuulla mielipiteitä ihmisiltä jotka ovat asuneet huonossa suhteessa, joko alkoholin tai muun asian vuoksi.
Miten olette selvinneet, kauanko menee kun oppii olemaan yksikseen?

Minä ajattelen eroa joka päivä, mutta asun kauniissa omakotitalossa ja olen koti ihmisenä paljon satsannut kotiin laittamalla siitä kodikkaan . Jos eroan joudun luopumaan kaisesta ja suunnittelemaan elämäni uudestaa. Pelkään yksinäisyyttä kun ei ole juurikaan tuttuja tai paremminkin ystäviä. Lapset ovat ,mutta luulen että heiltä ei riitä tukea enkä osaisi sitä vastaan ottaakkaan ja heidän taakkaansa lisätä.

Toivon asiallista keskustelua eikä asian vierestä ja riitelyä.

T. Pettynyt

Kauanko menee että oppii elämään yksikseen? Voi hyvänen aika. Sillä sekunnilla kun pakkaa ja lähtee. Ei ihminen siihen mitään opettelua tarvitse!

Vierailija

Ei leskeneläkettä kannata kadehtia paitsi jos mies on ollut erittäin hyvätuloinen. Ei sillä elätä lapsia ja peitä asumiskustannuksia ja velkoja. Myös elatusmaksuja ei tule. Kahta työtä piti tehdä, että jotenkin pärjäsi. Me ihmiset olemme kaikki erilaisia ja lähtötilanne vaikuttaa siihen miten kukakin pärjää. Mikä on toiselle vaikeaa on toiselle helppoa.

Vierailija

Minä olen asunut kohta vuoden erillään miehestäni .Emme ole edes vielä asumus erossa .Hän löysi uuden naisen ja asuu nyt hänen luonaan ,mutta kun yritän saada selkoa siihen hän ei suostu avioerosta puhumaankaan ja sanoo ettei hän sinne jää. Olen minäkin käynyt katsomassa uusia asuntoja ,mutta minäkin olen niin kiintynyt tähän omaankotiin
jonka saadaksemme olemme uurastaneet työssä.
Lapset yllyttävät minua eroon .Olen jo vähän tottunut asumaan yksin,mutta ikävä ehkä tulisi sitten vasta jos pitää luopua tästä kaikesta tutusta.
Minä harrastan paljon liikuntaa ja muutakin että lähden täältä kotoa joka päivä johonkin ,mutta kyllä silti joskus tulee yksinäinen olo. Joku sanoi minulle ,että kestää 5 vuotta ennen kuin kokonaan pääsee erosta . Ei niin kauan menne kuitenkaan.
Se ratkaisun tekeminen kai se vaikeinta on .Minulla on siis toinen nainen syynä eikä se ole sen helpmpaa kestää.
Vaikka mies nyt osallistuu tämän kodin kustannuksiinkin kanssani puoliksi ja ei osaa päättää sitäkään vertaa kuin minä.
Minun se ratkaisu pitäisi tehdä.
En osaa neuvoa toista kun olen itse juuri samassa tilanteessa.

Vierailija

Lainaus:

Ei leskeneläkettä kannata kadehtia paitsi jos mies on ollut erittäin hyvätuloinen. Ei sillä elätä lapsia ja peitä asumiskustannuksia ja velkoja. Myös elatusmaksuja ei tule. Kahta työtä piti tehdä, että jotenkin pärjäsi. Me ihmiset olemme kaikki erilaisia ja lähtötilanne vaikuttaa siihen miten kukakin pärjää. Mikä on toiselle vaikeaa on toiselle helppoa.

Leskeneläke on aivan typerä ja turha sosiaaliavustus.

Vierailija

Ihmeen saamattomia naisia tässä maassa. Ei mikään talo tai raha ole syy jatkaa olemattomassa suhteessa. Ovatko kaikki kasvaneet jossain tynnyrissä koko elämänsä ja unohtaneet elää? Tämä ihmiselämä on niin lyhyt ettei sitä kannata hukata päivääkään tuollaisia asioita pohdittaessa. Voi kuulostaa kylmältä, mutta minä olen toimimattomat suhteet lopettanut heti kun olen huomannut ettei sen eteen tehty työ lainkaan kanna hedelmää. Ei ole tarvinnut katua.

Vierailija

Elin pitkään, voin sanoa vuosikymmeniä, pettäjän kanssa avioliitossa. Ajattelin avioon mennessäni, että se kestää lopun elämää.
Ajattelin, että elämän pettymyksistä pääsee positiivisuudella ja rakkaudella yli. Mutta kun oli jonkun verran edellisestä toipunut, tuli lisää.
Eli harkitsin eroa toistakymmentä vuotta, olin arka, alistettu ja peloteltu.
Lopulta kun sain lähdettyä, huomasin, että se oli viisain teko elämässäni. Kaikki asiat järjestyivät hyvin. On turha pelätä lähteä, asioilla elämässä on tapana aina järjestyä. Kadun vain, että minulla ei ollut rohkeutta lähteä ensimmäisen aviorikoksensa jälkeen, koska niitäkin tuli tasasin väliajoin.Menin aivan hajalle, voimat katosi! Mutta hyvin palautui elämänilo ja jaksaminen kun pääsi pois siitä ahdistuksesta.
Rohkeutta toivon sinullekin. Riippuvainen ihminen harvemmin haluaa tilansa korjata.

Vierailija

Lainaus:

Leskeneläke ei ole sosiaaliavustus vaan työeläke.

Se on tarpeeton ja turha. Leski ei ole sitä työtä tehnyt josta hänelle sosiaaliavustus maksetaan.

Vierailija

Lainaus:

Lainaus:

Leskeneläke ei ole sosiaaliavustus vaan työeläke.

Se on tarpeeton ja turha. Leski ei ole sitä työtä tehnyt josta hänelle sosiaaliavustus maksetaan.


Kenelle sinä tahtoisit kuoltuasi kertyneen työeläkkeesi puolikkaan antaa jos ei sitä saisi antaa puolisollesi ja teidän lapsillenne? Yhä edelleen se ei ole sosiaaliavustus.

Vierailija

Lainaus:

Lainaus:

Lainaus:

Leskeneläke ei ole sosiaaliavustus vaan työeläke.

Se on tarpeeton ja turha. Leski ei ole sitä työtä tehnyt josta hänelle sosiaaliavustus maksetaan.


Kenelle sinä tahtoisit kuoltuasi kertyneen työeläkkeesi puolikkaan antaa jos ei sitä saisi antaa puolisollesi ja teidän lapsillenne? Yhä edelleen se ei ole sosiaaliavustus.

Kuuleppa kun sellaista kertymää ei ole olemassakaan. Eläkejärjestöt pelaavat sinun ja minun maksamilla rahoilla ja hukuttavat voitot loppumattoman byrokratian kaivoon. Koko eläkejärjestelmä pitää ehdottomasti lopettaa. Jokainen osaa itse hoitaa eläkejärjestelynsä. Ellei osaa niin ei sitä sitten ole ansainnutkaan!

Vierailija

Kuuleppa kun sellaista kertymää ei ole olemassakaan. Eläkejärjestöt pelaavat sinun ja minun maksamilla rahoilla ja hukuttavat voitot loppumattoman byrokratian kaivoon. Koko eläkejärjestelmä pitää ehdottomasti lopettaa. Jokainen osaa itse hoitaa eläkejärjestelynsä. Ellei osaa niin ei sitä sitten ole ansainnutkaan!

Jospa nyt ajateltaisiin vain asiaa niinkuin se tällä hetkellä menee, eikä niinkuin se sinun mielestäsi pitäisi olla. Harvoilla kai on suunnitelma siltä varalta valmiina miten käy kun kuolee nelikymppisenä.

Vierailija

Lainaus:

Kuuleppa kun sellaista kertymää ei ole olemassakaan. Eläkejärjestöt pelaavat sinun ja minun maksamilla rahoilla ja hukuttavat voitot loppumattoman byrokratian kaivoon. Koko eläkejärjestelmä pitää ehdottomasti lopettaa. Jokainen osaa itse hoitaa eläkejärjestelynsä. Ellei osaa niin ei sitä sitten ole ansainnutkaan!

Jospa nyt ajateltaisiin vain asiaa niinkuin se tällä hetkellä menee, eikä niinkuin se sinun mielestäsi pitäisi olla. Harvoilla kai on suunnitelma siltä varalta valmiina miten käy kun kuolee nelikymppisenä.

Väittäisin että kuolleena ei hirveästi ole enää huolta maallisista asioista. Ellei sitten jatkossa työeläkettä faksata sinne taivaan portille ja helvettiin, kumpaan osastoon nyt sitten kuuluukaan...

Vierailija

Väittäisin että kuolleena ei hirveästi ole enää huolta maallisista asioista. Ellei sitten jatkossa työeläkettä faksata sinne taivaan portille ja helvettiin, kumpaan osastoon nyt sitten kuuluukaan...[/quote]
Taidat olla elänyt yksin koko ikäsi.
Aloittajalle sen verran, että kun olosi on tarpeeksi huono, et epäröi lähteä. Silloin ei mieti taloa ja muuta sellaista. Tärkeintä on päästä tilanteesta ulos.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat