Kestätkö arvostelua?

Vierailija

Jos sanomisiisi tai tekemisiisi kohdistetaan arvostelua, miten suhtaudut? Riippuuko suhtautumisesi siitä, kuka sen tekee ja millä tavalla? Annatko palautteeseen rajun vastarinnan vai myhäilet itseksesi, että vai niin?

Minulla on hivenen huono kritiikinsietokyky läheisteni mielestä. Itse olen vähän eri mieltä, mutta ehkä en osaa suhteuttaa asiaa oikein.

Tuleeko mitään mieleen omakohtaisesti?

Sivut

Kommentit (24)

Vierailija

Minulla taas tuli tässä yhteydessä mieleeni oma valmiiksi muistitikulla oleva cv:ni, jossa on lause kohdassa työskentelytapani:
kirjoitin näin "haluan saada tekemisistäni rehellistä palautetta ja minulla on rohkeutta myöntää virheeni". Riippuuko kritiikinsietokyky siitä missä yhteydessä sitä annetaan, työmaalla, kotona, omat lapset. No ainakaan työpaikalla ei rauha säily ellei ole myönteinen asenne kritiikkiä kohtaan.

Vierailija

Kun saa kielteistä arvostelua,kyllä sitä helposti pahoittaa mielensä.
Menee hiljaiseksi ja miettii asioita,voihan se olla oppimisenkin paikka.
Sillä on suuri merkitys miten asia tuodaan esille,
turhan paljon on turhaa arvostelu,esim.ulkonäöstä,pukeutumiseta jne.

Jotkut ihmiset tulevatkin sen vuoksi vasten mielisiksi,
kun niilä on niin arvosteleva katse.

Vierailija

Edelliseen tekstiin "Jotkut ihmiset tulevatkin sen vuoksi vasten mielisiksi,
kun niilä on niin arvosteleva katse."

Se on totta, katse voi vaikka kuvaannollisessa merkityksessä tappaa. Mutta koko päivä voi olla pelastettu kun saa osakseen valoisan silmäyksen ja hyväksyvän katseen. Sanattomat viestit !

Vierailija

Lainaus:

Edelliseen tekstiin "Jotkut ihmiset tulevatkin sen vuoksi vasten mielisiksi,
kun niilä on niin arvosteleva katse."

Se on totta, katse voi vaikka kuvaannollisessa merkityksessä tappaa. Mutta koko päivä voi olla pelastettu kun saa osakseen valoisan silmäyksen ja hyväksyvän katseen. Sanattomat viestit !

Missä se itsetunto onkaan? Jos tuntemattoman ihmisen katseella on noin suuri merkitys.

Vierailija

Kuka tässä on tuntemattomasta puhunut. Kyllä se vastenmielisyys voi tulla tutusta sekä tuntemattomasta, eikä sillä ole mitään tekemistä itsetunnon kanssa.

Vierailija

Lainaus:

Lainaus:

Edelliseen tekstiin "Jotkut ihmiset tulevatkin sen vuoksi vasten mielisiksi,
kun niilä on niin arvosteleva katse."

Se on totta, katse voi vaikka kuvaannollisessa merkityksessä tappaa. Mutta koko päivä voi olla pelastettu kun saa osakseen valoisan silmäyksen ja hyväksyvän katseen. Sanattomat viestit !

Missä se itsetunto onkaan? Jos tuntemattoman ihmisen katseella on noin suuri merkitys.


Hei, ei vieraan ihmisen katseella voi olla suurta merkitystä.

Vierailija

Lainaus:

Jos sanomisiisi tai tekemisiisi kohdistetaan arvostelua, miten suhtaudut? Riippuuko suhtautumisesi siitä, kuka sen tekee ja millä tavalla? Annatko palautteeseen rajun vastarinnan vai myhäilet itseksesi, että vai niin?

Minulla on hivenen huono kritiikinsietokyky läheisteni mielestä. Itse olen vähän eri mieltä, mutta ehkä en osaa suhteuttaa asiaa oikein.

Tuleeko mitään mieleen omakohtaisesti?

Et kestä.

Vierailija

Kyllä vaikuttaa tosi paljon etenkin se millälailla kritiikkiä annetaan ja sekin kuka sen antaa. Joistakin henkilöistä on vaikea uskoa, ettei ole riidanhalua kritiikin sekaan piilotettuna. Kritiikki voi olla rakentavastikin sanottu mutta jos vähänkin huomaan että on hattuilua ilmassa,eikä tarkoitus ole hyvä, niin kyllä mulla leimahtaa heti. Minulle on sanottu että provosoidun liian herkästi ja sen myönnän. En vaan ole opettelusta huolimatta saanut itseäni neutraaliksi.
Oma käsitykseni oikeasta kritiikistä on se, että moitteen lisäksi on jotain myönteistäkin s'vyä.
Sekin vaikuttaa millainen päivä muutenkin on silloin kun joutuu kritiikin kohteeksi. Jos päivä on jo valmiiksi pilalla, kritiikki on viimeinen piste sille päivälle. Ja päinvastoin silloin, kun olo on onnellinen ja aurinkoinen ja päivä ollut mukava.

Vierailija

Kritiikin pitäisi aina olla sellaista rakentavaa ja kannustavaa, eikä mitään typerää töksäyttelyä. Mutta se onkin taitolaji, tuo rakentava kritiikki, riippumatta siitä, missä ja kuka sitä antaa.

Vierailija

Lainaus:

Kritiikin pitäisi aina olla sellaista rakentavaa ja kannustavaa, eikä mitään typerää töksäyttelyä. Mutta se onkin taitolaji, tuo rakentava kritiikki, riippumatta siitä, missä ja kuka sitä antaa.

Juuri noin! Minusta on aina tuntunut vaikealta sanoa ihmiselle, että jotain olisi hänellä petrattavaa. Varmaan johtuu siitä, että itselläni on huono itsetunto, ja olen herkkänahkainen. Saatan muistella puolen vuosisadan takaisia: "Se sanoi silloin pahasti..." , ja muistan jotkut moitteet vielä ihan sanatarkasti. Turha taakka!
Kun minun tekemisiäni arvostellaan, kuulen mielelläni mahdollisimman vähän: "Eeeei noin!", ja enemmän: "Tuon teit
tosi hyvin, mutta mitä tykkäät, voisitko tuossa toisessa jutussa tehdä toisin". Semmoisesta kehuihin verhotusta
kritiikistä minä tykkään.

Vierailija

Liika kehuminen saa ainakin minut lähinnä kiusaantuneeksi. Epäreilulle kritiikille saatan hymähtää.
Pomollani oli tapana sanoa silloin tällöin: "tämä meni taas hyvin", sai tuntemaan onnistuneensa joskus muulloinkin. :D

Vierailija

Semmoistakin omaa suhtautumista olen opetellut, että käyn mielessäni rehellisesti läpi esim.tekemäni työn ja ajattelen että tein parhaani.Jos silti saan moitetta tai palautetta yritän ottaa sen kevyemmin mutta ei aina onnistu. Onko tämä nyt sitä kuuluisaa suomalaisten huonoa itsetuntoa..ei kestetä kritiikkiä.

metsänpoika
Seuraa 
Liittynyt24.8.2015

Tarkoittaako aloittaja kehumista vai moittimista?

Kyllä kehuminen tuntuu kivemmalta, mutta myös moitteet tuntuu hyvältä jos sanat valitaan oikein.
Turha mielistely sovinnon eleenä hämmentää. "Mistäs nyt tuulee..."?

Yleensä sietokyky vaihtelee. Päivät ei ole samanlaisia.

Vierailija

Kysyttiin "kestätkö arvostelua"..mulle tuli se käsitys että arvostelu on negatiivista, kritisoivaa palautetta. Huomauttamista ja sen kestämistä. On se vaan aikamoinen haaste mulle ainakin ja opetella saan lopun ikää, että en ainakaan jäisi kummemmin miettimään ja kuutioimaan kaikkea arvostelua mitä kuulen, antaisin mennä toisesta korvasta ulos mutta tietenkin korjaisin, jos jotain olisin vikaan tehnyt.
Tosin kritiikkiä voi tulla vaikka ulkonäöstä.."oletpas päästänyt itsesi pulskistumaan" tai "olisikohan joku muu väri parempi sulle, kuin tuo musta" jne. Niitä kun kuulen, suuresti otan itseeni sen mukaan, kuka kommentit sanoo.
Oikealta ystävältä tai reilulta tutulta kestän paremmin kun joltain jonka kanssa muutenkin kireä ilmapiiri.
Kiva on kyllä kuulla jotain myönteistäkin.."Oletpa pirtsakan näköinen tänään" .."Tee sinä tämä kun osaat aina niin hyvin".. Kiva on myös ilahduttaa kaveria jollain myönteisellä.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat