Sivut

Kommentit (39)

Kertokaapa ensin,mitä tarkoitetaan lihavalla ihmisellä. Äitini pyöristyi vanhemmiten. Kuoli 97-vuotiaana tapaturmaisesti.
Kilomäärästä ei voida puhua, vaan painoindeksistä. Siihenkin liittyy monia lisätekijöitä.

Ano 10.02. 17:15 kirjoitus pitää varmasti paikkansa, en lähde näitä sairauksia kiistelemään. Voihan lihavilla olla perintötekijöinä alttius sairastua noihin sairauksiin. Onko se puoli tutkittu?
Miten laihat? Kuinka suuri % laihoista sairastuu samoihin tauteihin vai esiintyykö heillä muita sairauksia? Montako yli satavuotiasta on laihaa, siis nuoruudesta lähtien laihoina pysyneet? Yli satavuoiaaksi elänneet lihavat/laihat, mikä on suhdeprosentti?

Olipahan "asiantuntijoita" tässä ketjussa !

Henkilö, jolla ei ole koskaan ollut taipumusta lihomiseen - ei voi tietää millaista on olla koko aikuisikänsä vähän pullukka !!! Ikuinen kaloreiden kyttääjä se vasta "kiukkuinen" onkin. Vahtivat toistenkin syömistä ?

Ei ole laiskuudesta kysymys, - paljon liikuvana ja normaalisti syövänä - oloni on ihan hyvä, muutamista ylikiloistani huolimatta. - Lääkärit on ainakin minulle sanoneet, ettei ole vaaraa esim. osteoporoosista. Vanhemmiten, näin kuuskymppisenä, pieni pyöreys "suojaa" luiden haurastumiselta.
- Eikä minulla ole sokerit koholla, - eikä korkeita kolesterolilukemia. - Verenpaine pysynyt normaalissa, ilman mitään lääkityksiä. - En myöskään ole tarvinnut mitään verenohennusta, - - mitä nyt joskus konjakkia tilkka hyvässä seurassa !
Paljon riippuu perimästä; Niistä GEENEISTÄ, --- Esim: Ikäiseni laihat ystävät on taistelleet jo vuosikymmenet korkeiden lukemien kanssa. Oli yhdellä jopa aivoinfarkti pari vuotta sitten.

- Eikö se ole tärkeintä, että ihminen on tasapainossa itsensä kanssa. Aina olen löytänyt vaatteet kaupasta, ei ole tarvinnu "telttakauppaan" mennä.
Sukurasitukset ja muut vaivat on varmasti totta. Pulla-aikaan ja sodan eläneet vanhempamme olivat hyväkuntoisia lähes loppuunsa asti. Onneksi eivät nähneetkään tämän nykyajan hulluuksia, kun kaikki käännetään nurinpäin. - Meillä syötiin aina oikeaa voita ja käytettiin aitoa lehmänmaitoa, vain jäähdytettiin. Possunlihaa suolattiin tiinuun, kun ei ollut pakastimia keksitty. Perunaa ja ruisleipää omasta takaa. Paljon käytettiin hillottuja marjoja, jotka silloin säilöttiin tietenkin sokerilla. Vain puolukkaa survottuna saaviin ja sieltä koverrettiin jäistä Ja kukaan ei ollut LIHAVA meidän perheessä. - Meitä on vajaa kymmenen sisarusta ja kaikki vielä elossa, vaikka ovat suurin osa minusta vanhempia !
Jospa meillä on sitten hyvät GEENIT !

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Liittyyhän hoikkana/normaalipainoisena olemiseen vielä yksi erittäin iso plussa: on ihanaa, kun voi säälien (tai inhoten, luonteesta riippuen) taivastella lihavia ihmisiä. Siten voi kätevästi "unohtaa" omat heikkoutensa, joita meillä kaikilla kuitenkin on. Toisten läskeistä nalkuttaminen on myös kivaa puuhaa, tosin eivät kaikki hoikat tietenkään siihen syyllisty.

Eipä ne luidenkolistelijat kauniita ole. Aliravittuja ovat taimuuten sairaita. Tietysti tulle ensimmäisenä mieleen nuukuus tai niukkuus.

Lainaus:

Liittyyhän hoikkana/normaalipainoisena olemiseen vielä yksi erittäin iso plussa: on ihanaa, kun voi säälien (tai inhoten, luonteesta riippuen) taivastella lihavia ihmisiä. Siten voi kätevästi "unohtaa" omat heikkoutensa, joita meillä kaikilla kuitenkin on. Toisten läskeistä nalkuttaminen on myös kivaa puuhaa, tosin eivät kaikki hoikat tietenkään siihen syyllisty.

Minua hoikkana ihmisenä on epämiellyttävää jos en sanoisi inhottavaa katsella liikalihavia, ylipäänsä lihavia ihmisiä.
Katekorioin heidät ahneiksi ylensyjiksi, heikkotahtoisiksi nautiskelijoiksi, joilla ei ole muuta harrastusta kuin ruoka. Tietysti he varmasti kuuluvat vielä ns. n. hyvätuloisia, että on varaa syödä ylen roskaruokaa.
Kiitän Jumalaa terveydestä ja katsoessani noita lihavia ihmisiä ja olen kuin Raamatun hurskastelija joka rukoili rukoushuoneen kulmalla, niin, että varmasti jokainen näki, ja kiitti Jumalaa, että en ole kuin nuo toiset.

Lainaus:

Lihavuuteen ei miloinkaan geenit ole vaikuttaneet.

Googletapa "lihavuuden syyt" tai vastaava aihe, niin huomaat että kyllä siellä geenitkin mainitaan.

Lainaus:

Lainaus:

Liittyyhän hoikkana/normaalipainoisena olemiseen vielä yksi erittäin iso plussa: on ihanaa, kun voi säälien (tai inhoten, luonteesta riippuen) taivastella lihavia ihmisiä. Siten voi kätevästi "unohtaa" omat heikkoutensa, joita meillä kaikilla kuitenkin on. Toisten läskeistä nalkuttaminen on myös kivaa puuhaa, tosin eivät kaikki hoikat tietenkään siihen syyllisty.

Minua hoikkana ihmisenä on epämiellyttävää jos en sanoisi inhottavaa katsella liikalihavia, ylipäänsä lihavia ihmisiä.
Katekorioin heidät ahneiksi ylensyjiksi, heikkotahtoisiksi nautiskelijoiksi, joilla ei ole muuta harrastusta kuin ruoka. Tietysti he varmasti kuuluvat vielä ns. n. hyvätuloisia, että on varaa syödä ylen roskaruokaa.
Kiitän Jumalaa terveydestä ja katsoessani noita lihavia ihmisiä ja olen kuin Raamatun hurskastelija joka rukoili rukoushuoneen kulmalla, niin, että varmasti jokainen näki, ja kiitti Jumalaa, että en ole kuin nuo toiset.

Oletan, että ylläoleva on provo. Viimeisestä kappaleestakin näin päättelen.
Tiedät varmaan, että juuri pienituloisissa on eniten lihavia - vastaavasti varakkaat ja korkeasti koulutetut ovat terveempiä ja elävät pitempään.
Lihavuuden syyt ovat moninaiset, en käy tuntemiani syitä tässä luettelemaan, kun ovat netistä jokaisen luettavissa.
Sanon vain, että monet tuntemani laiheliinit ahmivat hevosen lailla, ja jotkut tuntemani ylipainoiset syövät kuin lintu (enkä ajattele haaskalintua tässä).

Kyllähän se vain niin on, että jos kaksi tasan saman mittaista ja painoista ihmistä, samanlaisella kulutuksella, mutta erilaisella aineenvaihdunnalla ja perimällä, laitetaan syömään tasan saman verran energiaa, toinen todennäköisesti lihoo, mutta toinen ei.
Harvoin syy ylipainoon on puhtaasti laiskuus tai ahmiminen tms. Hyvin usein taustalla on jokin mielen trauma, tunnitettavissa oleva tai tunnistamaton, joka hallitsee ihmistä tehden hänestä esim. sokeri- tai ruokariippuvaisen. Riippuvuussairaudet eivät ole leikin asia, ne ovat hyvin vakavia elimistön hairiötiloja, eikä kukaan ihminen, ei kukaan ota riippuvuussairautta vapaaehtoisesti.
Kukaan ylipainoinen ei myöskään nauti olostaan vaan jokainen päivä voi olla tuskaa, häpeää, itseinhoa jne. Vain vahva terapia tai ammattilaisen antama tuki voi auttaa. Joskus jo läheisten ihmisten tuki voi vapauttaa siitä helvetistä.

Lainaus:

Kuolleisuus on 100 % painosta riippumatta!

Lihavien leppoisuus. . . se on harha. Kukaan meistä ylipainoisista ei todellisuudessa ole leppoisa tai nauti olemuksestaan. Jokainen kärsii enemmän tai vähemmän, sisällä voi olla kovakin "tuska", silti saatetaan päälle päin esittää ns. leppoisaa. Todelisuus ei sitä kuitenkaan ole.
Useimmilla ylipainoisilla on tavalla tai toisella sairas suhde ruokaan. Tuolloin ei minkäänlainen ravintoon kohdentuva neuvonta auta, koska ongelma on henkinen. Yritämme auttaa paino-ongelmaisia aivan väärästä päästä. Ensin pitäisi selvittää pahan olon syy, sitten pääsisi alkuun.
Ja toivon totisesti etteivät vhh-fanaatikot tule neuvomaan tännekin ja sekoittamaan ihmisten mieliä. kaikki ongelmat kun eivät sillä muotidieetillä oikene.


Tutkimuskessa nyt ei toki mistään leppoisuudesta kerrota.
Kaikenkaikkiaan lihavat yrittävät nostaa imagoaan - läskiläjät käyttävät terveydenhoitopalveluita runsaasti.
Diabetes on nykyajan sairaus nro 1 Suomessa, liittyy ylipainoon.
Jenkit ovat pullamössökansaa eli suurin osa ihmisistä siellä on runsaasti ylipainoisia. Ota siinä sitten kunnon vertlaiua kun hoikkia/normaalipainosiia saa etsiä kuin neulaa heinäkasasta.

Lainaus:

Lainaus:

Lainaus:

Liittyyhän hoikkana/normaalipainoisena olemiseen vielä yksi erittäin iso plussa: on ihanaa, kun voi säälien (tai inhoten, luonteesta riippuen) taivastella lihavia ihmisiä. Siten voi kätevästi "unohtaa" omat heikkoutensa, joita meillä kaikilla kuitenkin on. Toisten läskeistä nalkuttaminen on myös kivaa puuhaa, tosin eivät kaikki hoikat tietenkään siihen syyllisty.

Minua hoikkana ihmisenä on epämiellyttävää jos en sanoisi inhottavaa katsella liikalihavia, ylipäänsä lihavia ihmisiä.
Katekorioin heidät ahneiksi ylensyjiksi, heikkotahtoisiksi nautiskelijoiksi, joilla ei ole muuta harrastusta kuin ruoka. Tietysti he varmasti kuuluvat vielä ns. n. hyvätuloisia, että on varaa syödä ylen roskaruokaa.
Kiitän Jumalaa terveydestä ja katsoessani noita lihavia ihmisiä ja olen kuin Raamatun hurskastelija joka rukoili rukoushuoneen kulmalla, niin, että varmasti jokainen näki, ja kiitti Jumalaa, että en ole kuin nuo toiset.

Oletan, että ylläoleva on provo. Viimeisestä kappaleestakin näin päättelen.
Tiedät varmaan, että juuri pienituloisissa on eniten lihavia - vastaavasti varakkaat ja korkeasti koulutetut ovat terveempiä ja elävät pitempään.
Lihavuuden syyt ovat moninaiset, en käy tuntemiani syitä tässä luettelemaan, kun ovat netistä jokaisen luettavissa.
Sanon vain, että monet tuntemani laiheliinit ahmivat hevosen lailla, ja jotkut tuntemani ylipainoiset syövät kuin lintu (enkä ajattele haaskalintua tässä).

Tunnetko kaikki lihavat ja kaikki laihat? Yksikään ylilihava ei syö kuin lintu.... paitsi ehkä julkisesti näyttääkseen...mutta omissa oloissaan salaa syövät kuin hevonen. netissä ,juuri niin, netti on täynnä valhetta iahn niinkuin sinunkin sepustuksesi.
Lievästi ylipainoisista on kyse jenkkitutkimuksessa, ei jättiläisistä.

Lainaus:

Lainaus:

Liittyyhän hoikkana/normaalipainoisena olemiseen vielä yksi erittäin iso plussa: on ihanaa, kun voi säälien (tai inhoten, luonteesta riippuen) taivastella lihavia ihmisiä. Siten voi kätevästi "unohtaa" omat heikkoutensa, joita meillä kaikilla kuitenkin on. Toisten läskeistä nalkuttaminen on myös kivaa puuhaa, tosin eivät kaikki hoikat tietenkään siihen syyllisty.

Minua hoikkana ihmisenä on epämiellyttävää jos en sanoisi inhottavaa katsella liikalihavia, ylipäänsä lihavia ihmisiä.
Katekorioin heidät ahneiksi ylensyjiksi, heikkotahtoisiksi nautiskelijoiksi, joilla ei ole muuta harrastusta kuin ruoka. Tietysti he varmasti kuuluvat vielä ns. n. hyvätuloisia, että on varaa syödä ylen roskaruokaa.
Kiitän Jumalaa terveydestä ja katsoessani noita lihavia ihmisiä ja olen kuin Raamatun hurskastelija joka rukoili rukoushuoneen kulmalla, niin, että varmasti jokainen näki, ja kiitti Jumalaa, että en ole kuin nuo toiset.

Hyvätuloiset eivät syö roskaruokaa, ovat kulinaristeja ja valitsevat tarkkaan ruokansa. Saarioinen ei ole heidän kokkinsa...

Voi tsiisu!

Luoja, tule ja selvitä näitten uskovaisten, ilkeämielisten ja typerien ihmisten päät. Pyydä, että he edes katsoisivat tarkemmin peiliin. Jos naama, on vino, se ei ole peilin syy.

Lainaus:

Kyllähän se vain niin on, että jos kaksi tasan saman mittaista ja painoista ihmistä, samanlaisella kulutuksella, mutta erilaisella aineenvaihdunnalla ja perimällä, laitetaan syömään tasan saman verran energiaa, toinen todennäköisesti lihoo, mutta toinen ei.
Harvoin syy ylipainoon on puhtaasti laiskuus tai ahmiminen tms. Hyvin usein taustalla on jokin mielen trauma, tunnitettavissa oleva tai tunnistamaton, joka hallitsee ihmistä tehden hänestä esim. sokeri- tai ruokariippuvaisen. Riippuvuussairaudet eivät ole leikin asia, ne ovat hyvin vakavia elimistön hairiötiloja, eikä kukaan ihminen, ei kukaan ota riippuvuussairautta vapaaehtoisesti.
Kukaan ylipainoinen ei myöskään nauti olostaan vaan jokainen päivä voi olla tuskaa, häpeää, itseinhoa jne. Vain vahva terapia tai ammattilaisen antama tuki voi auttaa. Joskus jo läheisten ihmisten tuki voi vapauttaa siitä helvetistä.

Liikkuminen/liikkumattomuus vaikuttaa asiaan.Sohvan nurkkaan käpertyminen ja mussuttelu lisää painoa. ja jos on sellainen että viettää aikaansa paljon kotona, tulee myös syötyä enemmän. Eli välipaloja runsaasti.
Amerikka ei ole olosuhteiltaan samalainen kuin Suomi. Jenkeissä ajetaan autolla, siellä ei voi kävellä paikasta toiseen.

Lainaus:

Lainaus:

Lainaus:

Lainaus:

Liittyyhän hoikkana/normaalipainoisena olemiseen vielä yksi erittäin iso plussa: on ihanaa, kun voi säälien (tai inhoten, luonteesta riippuen) taivastella lihavia ihmisiä. Siten voi kätevästi "unohtaa" omat heikkoutensa, joita meillä kaikilla kuitenkin on. Toisten läskeistä nalkuttaminen on myös kivaa puuhaa, tosin eivät kaikki hoikat tietenkään siihen syyllisty.

Minua hoikkana ihmisenä on epämiellyttävää jos en sanoisi inhottavaa katsella liikalihavia, ylipäänsä lihavia ihmisiä.
Katekorioin heidät ahneiksi ylensyjiksi, heikkotahtoisiksi nautiskelijoiksi, joilla ei ole muuta harrastusta kuin ruoka. Tietysti he varmasti kuuluvat vielä ns. n. hyvätuloisia, että on varaa syödä ylen roskaruokaa.
Kiitän Jumalaa terveydestä ja katsoessani noita lihavia ihmisiä ja olen kuin Raamatun hurskastelija joka rukoili rukoushuoneen kulmalla, niin, että varmasti jokainen näki, ja kiitti Jumalaa, että en ole kuin nuo toiset.

Oletan, että ylläoleva on provo. Viimeisestä kappaleestakin näin päättelen.
Tiedät varmaan, että juuri pienituloisissa on eniten lihavia - vastaavasti varakkaat ja korkeasti koulutetut ovat terveempiä ja elävät pitempään.
Lihavuuden syyt ovat moninaiset, en käy tuntemiani syitä tässä luettelemaan, kun ovat netistä jokaisen luettavissa.
Sanon vain, että monet tuntemani laiheliinit ahmivat hevosen lailla, ja jotkut tuntemani ylipainoiset syövät kuin lintu (enkä ajattele haaskalintua tässä).

Tunnetko kaikki lihavat ja kaikki laihat? Yksikään ylilihava ei syö kuin lintu.... paitsi ehkä julkisesti näyttääkseen...mutta omissa oloissaan salaa syövät kuin hevonen. netissä ,juuri niin, netti on täynnä valhetta iahn niinkuin sinunkin sepustuksesi.
Lievästi ylipainoisista on kyse jenkkitutkimuksessa, ei jättiläisistä.

Kirjoitin: "monet", en "kaikki". Eivät todellakaan kaikki ylipainoiset syö kotonakaan ylen määrin. Naapurini esimerkiksi lihoi heti sen jälkeen, kun hän oli ruvennut käyttämään psyyken lääkkeitä - painoa tuli kaksikymmentä kiloa lisää, ennen normaalipainoinen. Vaikka kuinka liikkuu, niin ylipainoisena pysyy. Hiljattain luin tutkimuksesta, jossa oli todettu että lihomisen syynä voi olla jopa henkilön sairastama virustauti. - Ennen kuin väittää kaikkia ylipainoisia ahmateiksi, kannattaa googlettaa "lihavuuden syyt". (Itse olen normaalipainoinen, mutta nuorena tukeva, sitten anorektikko. Siksi minua vieläkin kismittää ylipainoisuudesta syyllistäminen, se on mieletäni epäystävällistä ja saattaa jopa sairastuttaa syömishäiriöön.)

Syitä lihomiseen on laidasta laitaan, kuten täällä on kirjoitettu. Stressi tai mielipaha kun iskee, ensimmäisenä jääkaapille ja ruokaa suuhun. Syy voi olla mikä vaan.
Itselleni alkoi painoa tulla lisää ja syytä tutkittiin. Lopulta menin vuosia vaivanneesta kilpirauhasen vajaatoiminnasta endokrinologille. Todettiin, että lääkitys on ollut väärä. Olin turhaan syönnyt lääkkeitä ja itse kilpirauhaseen liittyvä lääkitys korjattiin. Käyn edelleen kolmen kuukauden välein kontrolleissa. Paino on pudonnut ja kohta alan olla entiselläni.
Tämäkin on yksi syy niiden monien joukossa.

Varjelemme itseämme lihomasta, emme käytä psyykenlääkkeitä?
Suosimme avohoitoa ja riipumme ruuassa, muuten kuolemme.

Vähän kysymysmerkkinä minäkin olin, kun luin kl 15:07 annetun kommentin.
Olen sikäli onnekas, ettei minun tarvitse harkita, uskallanko käyttää psyykenlääkkeitä.
Toistaiseksi on pää pysynyt joten kuten kasassa liikunnalla ja kaikenlaisella hauskanpidolla
- tulevasta ei voi koskaan varmasti tietää. Mutta ainakin yrittäisin ensin kokeilla kaikkea
muuta. Olemmehan lehdistä lukeneet, että useampi kouluampujakin oli ollut lääkityksessä.
Ei niiden mömmöjen vaikutuksista aina tiedä etukäteen. Monia lääkkeitä ei ole varmaan riittävän
kauan ja tarkasti tutkittukaan, epäilen. Julkisella puolella ainakin tarjotaan lääkereseptejä useasti,
silloin kun terapia olisi ainakin yhtä hyvä vaihtoehto (ja liikuntakin). Väärästä päästä säästetään,
asiakkaiden pää sekoitetaan.

Lainaus:

Olipahan "asiantuntijoita" tässä ketjussa !

Henkilö, jolla ei ole koskaan ollut taipumusta lihomiseen - ei voi tietää millaista on olla koko aikuisikänsä vähän pullukka !!! Ikuinen kaloreiden kyttääjä se vasta "kiukkuinen" onkin. Vahtivat toistenkin syömistä ?

Askarruttaa tuo ilmaisu "taipumus lihomiseen". Luulen että kaikilla meillä on sellainen taipumus, jos päästämme sen valloilleen. En haluaisi luonnehtia itseäni kaloreiden kyttääjäksi enkä kyllä ole vahtinut toisten syömisiä koskaan. Omiani kylläkin, n.4-kymppisestä lähtien. Ja sillä seurauksella että painan jotakuinkin sen saman nyt 6-kymppisenä kuin silloin 4-kymppisenäkin. Olen tietääkseni terve ja tyytyväinen elämääni, koska pystyn liikkumaan. Painonseurantamotiivini on ollut ennenkaikkea vahva nivelrikkotaipumus perimässä. Toivon että menen omine nivelineni hautaan tai sitten, että kun polviin joudutaan laittamaan rautaa, olen vielä hyväkuntoinen ja liikkuva ihminen.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat