Leppoisia dekkareita

Vierailija

Ruotsalaiset dekkarit ovat parhaimmistoa ellei nyt sitten kilpailla A.Christien kanssa.
Olen lukenut Anna Janssonia, Mari Jungstedtia ja nyt viimeksi olen löytänyt hieman pehmeämpää linjaa eli
myöskin Gotlantiin sijoittuvaa kerrontaa. Tekijä on Marianne Cedervall.
Pidän viimemainitusta vaikka moni ei niitä dekkariksi luokittelisi.
Luen kirjat ruotsiksi mieluiten.
Ensimmäinen Cedervall jonka luin oli nimetlään "Spinnsidan".

Sivut

Kommentit (52)

Vierailija

Minä en juurikan lue dekkareita, mutta kerran luin yhden Seppo Jokisen kirjoittaman ja piti lukea ne kaikki. Niissä ei mässäillä väkivallalla ja verenroiskeella. Jokaisessa kirjassa on myös jokin yhteiskunnallinen asia juoneen kytkettynä.

Vierailija

Toivottavasti tätä tulisi hyvä dekkariketju. Minun dekkarikausi on kesä ja sateiset ilmat.
Sataa ( ukkonen saa pysy poissa, kiitos) kaikki on siistiä, tavarat paikallaan, hiukan hämyinen ja rauhallinen olo. Yöpöydälläni on termoskannussa kaakaota, muutama pikkuleipä ja koiralleni oma makupala. Olen pukeutunut ohuehkoon oloasuun. Kömmin sänkyyn ihanan, paksun peittoni alle, koira nukkuu rauhallisesti viereisellä puolella.
Ihana hiljaisuus. Olen valmis syventymään hyvään dekkariin.

Pidän ruotsalaisten dekkaristien kirjoista Anna Jansson ja Mari Jungstedt. Näistä kahdesta siksi, että kummankin kirjat sijoittuvat Gotlantiin. Itse olen viettänyt lapsuuteni Gotlannisssa ja käynyt myöhemmin useasti siellä. Hirvittää vain, kun siellä tapahtuu niin kaameasti näitä murhia. Marianne Cedervalliin en ole törmännyt, mutta alkoi kiinnostaa ja varmasti ensi kesänä minulla on myös hänen kirjoja yöpöydälläni.
Camilla Läckberg on myös oiva dekkaristi.

Viime vuosina olen myös lukenut kaikki P.D.Jamesin dekkarit, joissa murhien ratkojana toimii älykäs symppis, poliisitarkastaja Adam Dalgliesh. Stephen Booth on myös suosikkini.

No tulihan tässä jo jonkin verran mainittua. Alan näihin aikoihin haalia yöpöydälleni näitä kesäkirjoja. Joukossa on aina jokin vanha kirja, joita luen uudestaan. Saattaa olla, että tänä kesänä pinoista löytyy hyytävä Quentin Patrickin Kuoleman lyhty ja ehkä myös saman kirjoittajan Surman sävel, molemmat 1940-luvun alulta.

Arvaatte varmaan, että odotan kesää.
-gastella

Vierailija

Lainaus:

Toivottavasti tätä tulisi hyvä dekkariketju. Minun dekkarikausi on kesä ja sateiset ilmat.
Sataa ( ukkonen saa pysy poissa, kiitos) kaikki on siistiä, tavarat paikallaan, hiukan hämyinen ja rauhallinen olo. Yöpöydälläni on termoskannussa kaakaota, muutama pikkuleipä ja koiralleni oma makupala. Olen pukeutunut ohuehkoon oloasuun. Kömmin sänkyyn ihanan, paksun peittoni alle, koira nukkuu rauhallisesti viereisellä puolella.
Ihana hiljaisuus. Olen valmis syventymään hyvään dekkariin.

Pidän ruotsalaisten dekkaristien kirjoista Anna Jansson ja Mari Jungstedt. Näistä kahdesta siksi, että kummankin kirjat sijoittuvat Gotlantiin. Itse olen viettänyt lapsuuteni Gotlannisssa ja käynyt myöhemmin useasti siellä. Hirvittää vain, kun siellä tapahtuu niin kaameasti näitä murhia. Marianne Cedervalliin en ole törmännyt, mutta alkoi kiinnostaa ja varmasti ensi kesänä minulla on myös hänen kirjoja yöpöydälläni.
Camilla Läckberg on myös oiva dekkaristi.

Viime vuosina olen myös lukenut kaikki P.D.Jamesin dekkarit, joissa murhien ratkojana toimii älykäs symppis, poliisitarkastaja Adam Dalgliesh. Stephen Booth on myös suosikkini.

No tulihan tässä jo jonkin verran mainittua. Alan näihin aikoihin haalia yöpöydälleni näitä kesäkirjoja. Joukossa on aina jokin vanha kirja, joita luen uudestaan. Saattaa olla, että tänä kesänä pinoista löytyy hyytävä Quentin Patrickin Kuoleman lyhty ja ehkä myös saman kirjoittajan Surman sävel, molemmat 1940-luvun alulta.

Arvaatte varmaan, että odotan kesää.
-gastella

Oli varmasti tarkoitus antaa vinkkejä ja mielipiteitä leppoisista dekkareista, niin ymmärin. Aloittaja toi esiin yhden nimen eli Marianne Cedervallin. Kirjansa ovat todella leppoisaa laatua.
Jansson ja etenkni Jungstedt kuvaa aika raasti tapahtumia. Kun niitä lueseklni, huomasin näkeväni painajaisunia. Lopetin niiden lukemisen, ehkä kaikki ilmestyneet olenkin jo lukenut.
Cedervallilta on tulossa taas uusi kirja.
Yksi Ranskaan sijoittuva dekkarisarja on ns. pehmolajia. Nimeä on muista, en kirjoittajakaan näin äkisti. Viitilasta ja poliisista kerrotaan kuitenkin. Kirjoittaja on kirjoittanut etupäässä historiallisia kirjoja.

Vierailija

Lainaus:

Lainaus:

Toivottavasti tätä tulisi hyvä dekkariketju. Minun dekkarikausi on kesä ja sateiset ilmat.
Sataa ( ukkonen saa pysy poissa, kiitos) kaikki on siistiä, tavarat paikallaan, hiukan hämyinen ja rauhallinen olo. Yöpöydälläni on termoskannussa kaakaota, muutama pikkuleipä ja koiralleni oma makupala. Olen pukeutunut ohuehkoon oloasuun. Kömmin sänkyyn ihanan, paksun peittoni alle, koira nukkuu rauhallisesti viereisellä puolella.
Ihana hiljaisuus. Olen valmis syventymään hyvään dekkariin.

Pidän ruotsalaisten dekkaristien kirjoista Anna Jansson ja Mari Jungstedt. Näistä kahdesta siksi, että kummankin kirjat sijoittuvat Gotlantiin. Itse olen viettänyt lapsuuteni Gotlannisssa ja käynyt myöhemmin useasti siellä. Hirvittää vain, kun siellä tapahtuu niin kaameasti näitä murhia. Marianne Cedervalliin en ole törmännyt, mutta alkoi kiinnostaa ja varmasti ensi kesänä minulla on myös hänen kirjoja yöpöydälläni.
Camilla Läckberg on myös oiva dekkaristi.

Viime vuosina olen myös lukenut kaikki P.D.Jamesin dekkarit, joissa murhien ratkojana toimii älykäs symppis, poliisitarkastaja Adam Dalgliesh. Stephen Booth on myös suosikkini.

No tulihan tässä jo jonkin verran mainittua. Alan näihin aikoihin haalia yöpöydälleni näitä kesäkirjoja. Joukossa on aina jokin vanha kirja, joita luen uudestaan. Saattaa olla, että tänä kesänä pinoista löytyy hyytävä Quentin Patrickin Kuoleman lyhty ja ehkä myös saman kirjoittajan Surman sävel, molemmat 1940-luvun alulta.

Arvaatte varmaan, että odotan kesää.
-gastella

Oli varmasti tarkoitus antaa vinkkejä ja mielipiteitä leppoisista dekkareista, niin ymmärin. Aloittaja toi esiin yhden nimen eli Marianne Cedervallin. Kirjansa ovat todella leppoisaa laatua.
Jansson ja etenkni Jungstedt kuvaa aika raasti tapahtumia. Kun niitä lueseklni, huomasin näkeväni painajaisunia. Lopetin niiden lukemisen, ehkä kaikki ilmestyneet olenkin jo lukenut.
Cedervallilta on tulossa taas uusi kirja.
Yksi Ranskaan sijoittuva dekkarisarja on ns. pehmolajia. Nimeä on muista, en kirjoittajakaan näin äkisti. Viitilasta ja poliisista kerrotaan kuitenkin. Kirjoittaja on kirjoittanut etupäässä historiallisia kirjoja.

Poliisimestari ja viinitarha on se kirja jotan en aiemmin muistanut. On dekkari, mutta ei raaka, hauskasti kirjoitettu.

Vierailija

PItää paikkansa, että esim. Anna Janssonin ja Mari Jungstedtin kirjat ovat raaistuneet. Olen lukenut kritiikkiä, että kirjailijat ovat löytäneet turvallisen kerronnan rahastukselleen. Ilmeisesti näin on.
Varsinkin Mari Jungstedtin minulla oleva viimeinen kirja Det fjärde offret, sry en tällä hetkellä tiedä suomennoksen nimeä, on todella epämiellyttävä ja olen kovasti siihen pettynyt.
Kummankin kirjalijan kirjoista on tehty TV-sarjoja ja Anna Janssonin Tv-sarjaa esitettiin AVA-kanavalla juuri vähän aikaa sitten.

Dekkari on dekkari, eivät kuitenkaan äärimmäisestä kovasta linjasta. Niitä en lue, kuten Mike Spillandin kirjoja jne. ne ovatkin lähinnä miesten kirjoja.
Ruotsalaisista dekkaristeista vielä sen verran, että esim,. Henning Mankelin ja Stieg Larssonin kirjat ovat myös tapahtumiltaan raakoja.
Yksi ruotalainen pehmo dekkaristi on mielestäni Maria Lang. Hänen kirjoistaan Pimeä elokuun yö, Kielo kuningas ja Vaarallisia unia alkoi minun dekkarimielenkiinto nuorena.

Mielestäni kaikissa ruotsalaisissa dekkareissa paistaa taustalla voimakkaasti maan tapakulttuuri, kahvitukset, ihanat kahvileivät ja tyypillinen ruotsalainen arjen kanssakäyminen.
-gastella

Vierailija

Ano 15.2.14:44

Tuli taas hiukan kirjoitusvirheitä. Korjaan vain yhden Maria Langin kirjan nimen. Tulee olla Kielojen kuningas.
-gastella

Vierailija

Pidän norjalaisen Karin Fossumin dekkareista, niissä loppuretkaisu ei paljastu liian aikaisin.
Ainoa mikä mietityttää on se, että kirjoissa ei ole oikeastaan selkeää loppua. Onko muita Fossumin lukijoita, kertokaa mielipiteenne.
Tällä hetkellä on meneillään : Munä näen pimeässä.

dekkaristi

Vierailija

Näitä viestejä lukiessani huomasin, että monet mainituista dekkarikirjailijoista ovat vielä minulle outoja, nimi tuttu mutta en ole vielä ensimmäistäkään kirjaa lukenut. Varmaan tulevaisuudessa korjaan asian.
Seppo Jokinen mainittiin. Minullekin kävi niin, että yhden luettuani oli pakko saada käsiini kaikki. Onneksi kirjastosta löysin. Ainoastaan yksi Jokisen kirjoista pitkästytti minua alkupuolella, kun siinä oli sivukaupalla lueteltu jotain purjehtimisen terminologiaa. Ei kovasti minua maakrapua kiinnostanut. Mutta sitten onneksi kirjassa päästiin vauhtiin.
- Lounaisrannikolta kun olen, on ihan senkin takia kotimaisista pakko fanittaa kiihkeimmin Reijo Mäkeä. Vihdoin ja viimein hän sai "Vuoden johtolanka" -tunnustuksen äskettäin!
Nuorena luin ainakin Agatha Christien, Maria Langen sekä Mauri Sariolan kirjoja. Tädilläni oli maalla pieni kirjakauppa, ja sieltä aina jouluksi ja merkkipäiviksi saatiin uusia kirjoja. Mauri Sariolaltahan niitä tuli kuin turkin hihasta.

katrinka
Seuraa 
Liittynyt24.8.2015

[/quo
Yksi Ranskaan sijoittuva dekkarisarja on ns. pehmolajia. Nimeä on muista, en kirjoittajakaan näin äkisti. Viitilasta ja poliisista otaan kuitenkin. Kirjoittaja on kirjoittanut etupäässä historiallisia kirjoja.
[/quote]
Luultavasti tarkoitat Martin Walkerin dekkareita. Kun näin tuon keskustelun otsikon, tuli tämä kirjailija ensiksi mieleen. Olen lukenut "Poliisimestari Brunon" , en muita. On ilmestynyt ainakin semmoinen kuin Poliisimestari Bruno ja viinitarha (vai oliko viinitila). Tosiaan kevyen sortin dekkari, mutta mielenkiintoinen. Ruokakulttuuriakin löytyi. Pitääkin joskus etsiä noita lisää.

Olen lukenut aikamoisen määrän erilaisia dekkareita. Joku mainitsi Quentin Patrickin. Oliko niissä senniminen salapoliisi kuin Timothy Trant, vai olenko sekoittanut mielessäni?

Viimeksi olen lukenut Mari Jungstedtia, aika rankkaa psykologista tekstiä. Kirjoittelen lisää toiste kun muistini virkistyy. Kirjojen nimet tahtovat unohtua pikemmin kuin kirjailijat.

Vierailija

15.2.21:28 Katinka,

Olit oikeassa Timothy Trant on yksi Quentin Patrickin kirjojen "salapoliiseista". Muita oli ainakin Peter Duluth. Kuoleman lyhdyssä ratkaisija oli lääkäri Hugh Westlake.

Kirjoitukssssa 14.2.20:30 kirjoittelin ulkomuistista noita kirjojen nimiä. Tietysti meni vikaan. Surman sävel on Arno Alexanderin kirjoittama ja Maj-Lis Lohikosken suomentama. Oikea Quentin Patrickin kirjan nimi, jota tarkoitin on Kalman laulu.

Quentin Patrick on salanimi, kuten myös Jonathan Stagge. Salanimien takan löytyvät Richard Webb ja Huhg Wheeler.
-gastella

katrinka
Seuraa 
Liittynyt24.8.2015

Leppoisia dekkareita ei montaakaan minun lukuhistoriastani taida löytyä. Oliko tässä tarkoitus keskustella vain sellaisista vai voisiko keskustelua laajentaa kaikkiin dekkareihin?
Kuitenkin Verrattuna esim. ruotsalaisiin Mari Jungstedtin ja Karin Alvtegenin tuotantoon ovat suomalaisten Pirkko Arhipan ja Outi Pakkasen dekkarit minun mielestäni melkein leppoisia.

Arhipan teoksista suurin osa taitaa sijoittua Naantaliin tai ainakin sille suunnalle. Outi Pakkasen taas Helsinkiin. Näistä mainituista kotimaisista olen lukenut kaikki mitkä olen kirjastosta löytänyt. Vaikka ne ovat jännittäviä, ne eivät kuitenkaan niin syvälle ihmisen mieleen kaivaudu kuin nuo mainitsemani ruotsalaiset jotka ovat aika rankkaa luettavaa.
K.

Vierailija

Onko tässä ketjussa jo mainittu Mma Ramotswe -kirjat? Niistä rikosromaanit eivät enää leppoistu.

Mma Ramotswe (Precious Ramotswe) on kirjailija Alexander McCall Smithin luoma fiktiivinen naishahmo. Mma Ramotswe on päähenkilö McCall Smithin Botswanaan sijoittuvassa Mma Ramotswe tutkii -kirjasarjassa (engl. The No 1 Ladies' Detective Agency).

Mma Ramotswe asuu Botswanassa, Gaboronessa, minne hän myös on perustanut oman yksityisetsivätoimiston. Yritys on Botswanan ensimmäinen etsivätoimisto ja siinä työskentelee Mma Ramotswen lisäksi hänen sihteerinsä ja opetettavansa Grace Makutsi.
(Wikipediasta lainattua)

Vierailija

Maria Lang on tietysti ikiaikojen vanha kirjoittaja. Yhtään kirjaansa en ole lukenut.
Jansson, Jungstedt ja muutamat muut ovat tuttuja.
Moni kehuu Jens Lapiduksen kirjoja, niitä en ole lukenut.Kirjailija oli viime viikolla Suomessa eli Akateemisessa esittelemässä tuotantoaan.
Marianne Cedervall on mainio tapaus kirjailijana.
Olen asunut Gotlannissa joten sinne sijoitetut dekkarit olen lukenut jo siltäkin pohjalta. Kun tuntee paikat ja nykyäänkin käy niillä, asiat konkretisoituu.
On selvää että kirjailija jolle kirjoittaminen on päätyö, kirjoittaa myös siitä näkökulmasta että kirjat myyvät hyvin. Mutta kirjoittamisen lahja täytyy olla.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat